Julkaisujärjestelmät Suomessa 2015

Tälle sivulle on koostettu katsaus suosituimmista julkaisujärjestelmistä Suomessa sekä esimerkkejä järjestelmien palveluntarjoajista Suomessa. Sivua ylläpitävät North Patrolin asiantuntijat. North Patrol auttaa asiakkaitaan verkkopalveluihin liittyvissä teknologiavalinnoissa, tarjouspyynnöissä, kilpailutuksissa ja konseptien kirkastuksissa. Tiedot perustuvat North Patrolien konsulttien kokemuksiin useista sadoista verkkopalveluprojekteista. Viimeisin laaja päivitys on tehty keväällä 2015.

Listan järjestys perustuu ensisijaisesti järjestelmälle löytyvien kokeneiden palveluntarjoajien määrään Suomessa. Toissijaisena listaussijoituksen perusteena on käytetty arvioitua järjestelmän osaajien määrää Suomessa.

Julkaisujärjestelmät Suomessa

WordPress

WordPress on vakiinnuttanut viime vuosina asemansa maailman suosituimpana blogialustana ja avointa lähdekoodia kannattavan yhteisön lempilapsena. Lisäksi järjestelmän käyttö yksinkertaisten verkkosivustojen julkaisujärjestelmänä on kasvanut valtavasti. WordPress on myös onnistunut luomaan ympärilleen erittäin monipuolisen yhteisön ja lisäosien ekosysteemin.

Parhaimmillaan WordPress on laajoissa sisältösivustoissa, joiden konseptit muistuttavat sisältövirtapainotteisia mediasivustoja. Mediatalojen lisäksi esimerkiksi monet yhdistykset ja järjestöt ovat siirtyneet WordPressin käyttäjiksi, esimerkiksi Sairaanhoitajat.fi. WordPressin soveltuvuutta laajoihin sivustoihin on parantanut viime vuosina myös laadukas verkkokauppalaajennus (WooCommerce), joka soveltuu pieniin verkkokauppoihin hyvin.

Tyypilliset WordPress-projektit ovat muutaman tuhannen euron projekteja, mutta myös yli 10 000 euron WordPress-projekteja tehdään runsaasti. WordPress-toimistojen määrä on kasvanut huomattavasti parin viime vuoden aikana, ja osa toimistoista tekee jopa yli 40 000 euron projekteja WordPressillä. Etenkin verkkokaupan sisältävät projektit ovat helposti yli 20 000 euroa.

WordPress ei kuitenkaan ole laajennettavissa kovin helposti, ja järjestelmästä myös puuttuu joitain tyypillisesti julkaisujärjestelmiltä odotettavia toimintoja (kuten tietyt käyttöoikeus- ja navigaatiohallintatoiminnot). Tämä rajoittaa WordPressin hyödyntämistä esimerkiksi laajoissa yrityssivustoissa, joissa tarvitaan käyttöoikeushallintaa, monikielisyyden hallintaa tai monipuolisia mediahallintatoimintoja. Tämä lienee syynä siihen, että isojen konsernien verkkopalveluita ei ole juurikaan siirtynyt WordPressiin, vaikka monia muita isoja sivustoja WordPressillä tehdäänkin.

WordPressillä on Suomessa lukumääräisesti erittäin paljon osaajia (jopa satoja kokeneita kehittäjiä), ja parin viime vuoden aikana myös erikoistuneita toimistoja on syntynyt runsaasti. Esimerkiksi Vierityspalkki.fi-blogin WordPress-toimistojen hakemistossa on tätä kirjoitettaessa jo toistakymmentä kokenutta WordPress-toimistoa. Jos etsit WordPress-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta. Suurin osa WordPress-toimistoista on edelleen pääosin alle 10 000 euron projektien tekijöitä, joten etenkin isompien projektien tekijät kannattaa valita tarkkaan.

Drupal

Drupal on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, jota käytetään erityisesti räätälöintiä vaativien, laajojen verkkopalvelukonseptien toteutuksessa. Suomessa Drupal on erityisesti mediatalojen verkkopalveluiden alusta (esim. NelonenUusi Suomi, lukuisat YLE:n palvelut). Drupalin vahvuudet liittyvät sen räätälöitävyyteen ja laajaan yhteisöön.

Web-julkaisutuotteena Drupalilla ei ole mitään erityisen vahvoja tai selkeitä erikoistumisalueita, koska järjestelmä on keskittynyt tarjoamaan vain hyvät perustoiminnot julkaisujärjestelmän toteutukseen – eikä Drupal siis suoraan paketista otettuna ole kovin valmis web-julkaisujärjestelmä. Drupalilla toteutetut sivustot voivatkin poiketa ylläpitoratkaisujensa osalta toisistaan varsin paljon. Sisällöntuottajille Drupal on yleensä WordPressin tapaisesti selkeä yksinkertaisissa asioissa, mutta voi olla hyvinkin monivaiheinen monimutkaisempien päivitystoimenpiteiden kohdalla.

Drupal soveltuukin kenties parhaiten esimerkiksi asiointipalveluiden tai extranettien alustaksi. Parin viime vuoden aikana Drupalilla on tehty myös yhä enemmän verkkokauppoja, koska Drupal Commerce -laajennus integroituu tiiviisti Drupalin muihin toimintoihin. Jos verkkokauppa on erityisen keskeinen osa laajaa verkkopalvelukokonaisuutta (esim. Novitaknits.com), niin Drupal voi olla hyvin sopiva vaihtoehto.

Drupalille parhaiten soveltuvat verkkopalveluprojektit ovat yli 80 000 euron toteutusprojekteja. Alle 50 000 euron toteutusbudjetilla ei Drupalin käyttöä voi edes suositella yleensä, koska järjestelmä on suunniteltu lähtökohtaisesti raskaampaan käyttöön. Tosin Drupalin moniulotteisuudesta kertoo myös se, että markkinasta löytyy myös Drupalilla kustannustehokkaita projekteja tekeviä toimistoja. Drupal-toimistojen moniulotteisuudesta ja tarjonnasta kannattaakin lukea erillinen katsaus Vierityspalkki.fi-blogista: Drupal-toimistot Suomessa 2015.

Viime vuosina Drupal-toimistot ovat jakautuneet hieman kahteen sarjaan. On isoja projekteja Drupalilla tekevät talot, ja sitten on erikseen toimistot, jotka käyttävät Drupalia 20 000 – 50 000 euron verkkosivustoprojektien toteutuksessa. Jos etsit Drupal-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

EPiServer

EPiServer on ruotsalainen .Net-pohjainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka on vakiinnuttanut Suomessa itselleen vahvan aseman viime vuosina. EPiServer soveltuu erityisen hyvin laajojen, viestinnällisten verkkopalveluiden alustaksi. EPiServerin tuotteistusaste on myös varsin korkea, joten monet asiakkaat pystyvät järjestelmän avulla pyörittämään varsin laajoja verkkopalvelukokonaisuuksia ilman jatkuvaa tukea tekniseltä palveluntarjoajalta. Myös erittäin tiiviisti integroitu verkkokauppajärjestelmä (EPiServer Commerce) on lisännyt EPiServerin markkinaosuuksia parin viime vuoden aikana.

EPiServer-projektit ovat lähes poikkeuksetta yli 100 000 euron kokonaisbudjetin vaativia projekteja. Jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen lisenssihinnoista huolimatta EPiServer pärjää isoissa projekteissa hyvin esimerkiksi Drupalia vastaan, koska EPiServerin tuoteominaisuudet ovat pidemmälle kehitettyjä kuin Drupalin. Erityisen selvästi tämä pidemmälle viety tuotteistus näkyy sisällöntuotannon helppokäyttöisyydessä. Esimerkiksi hakukoneoptimointi ja web-analytiikka on tuotu suoraan sisällöntuottajan näkymään, ja esimerkiksi A/B-testaus etusivulle onnistuu sisällöntuottajalta omatoimisesti.

EPiServer ei kuitenkaan ole mikään räätälöintialusta, joten todella erikoisiin verkkosivustokonsepteihin tai extranetteihin tuote ei sovellu kovin hyvin alustaksi. Usein valinta Drupalin ja EPiServerin välillä onkin hyvin haastava, jos asiakasorganisaatio tarvitsee sekä laadukkaan julkaisujärjestelmän että räätälöintialustan sähköisille palveluille.

Tunnettuja kotimaisia EPiServer-asiakkaita ovat mm. OrionKeskoSuunto, joiden konsernisivustot lukuisine kieliversioineen pyörivät EPiServerin päällä.

Yksi EPiServerin erikoisuus on, että käyttöpalvelut (hosting) ostetaan lähes poikkeuksetta suoraan EPiServeriltä jolloin palveluntarjoajan vaihtaminen on varsin helppoa. Keskitetyn käyttöpalvelun ja korkean tuotteistusasteen johdosta EPiServer-asiakkaiden onkin varsin helppoa vaihtaa kumppania kesken palvelun elinkaaren – tai ainakin helpompaa kuin esimerkiksi Drupal-, Liferay- tai SharePoint-asiakkaiden.

Kokeneita EPiServer-projektien tekijöitä ovat esimerkiksi Solita, Tieto ja KnowIT. Yhteensä kohtuullisen kokeneita EPiServer-kumppaneita on Suomessa noin tusinan verran. Kumppaneiden kokemuspohjat kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi EPiServer Commercesta ei vielä ole kokemusta kovin monella. Jos etsit EPiServer-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta. Lisäksi EPiServerillä on Suomessa kolmen hengen maatoimisto, joka pääosin tukee kumppaneita EPiServerin myynnissä, mutta johon voivat myös asiakkaat olla yhteydessä.

Liferay

Liferay on Java-teknologiaan perustuva portaalijärjestelmä, jota käytetään Suomessa myös web-julkaisujärjestelmänä. Liferaylla on tehty Suomessa erittäin isoja web-projekteja sekä erilaisia asiointipalveluita. Tällä hetkellä Liferay on suosittu etenkin julkishallinnossa web-julkaisujärjestelmänä, vaikka se ei tähän tarkoitukseen erityisesti ole suunniteltukaan. Erittäin räätälöityihin ja laajoihin verkkopalvelukokonaisuuksiin Liferay voi kuitenkin soveltua erittäin hyvin. Verrattuna Drupaliin ja EPiServeriin Liferayn keskeisin puute on integroidun verkkokaupparatkaisun puuttuminen, joka rajoittaa Liferayn yleistymistä etenkin yksityisellä puolella.

Liferayn ympärille on syntynyt Suomeen viime vuosina joukko integraattoreita, jotka rakentavat ja toteuttavat Liferayn päälle monenlaisia verkkopalveluita. Tyypillisiä Liferay-verkkopalveluita ovat erilaiset extranet-ratkaisut ja muut kirjautumista vaativat, räätälöidyt verkkopalvelut. Etenkin finanssisektorilla Liferay nähdään astetta ketterämpänä vaihtoehtona Oraclen ja IBM:n raskaille portaalituotteille. Liferayta osaavia kehittäjiä löytyykin Suomesta varsin paljon, joten se kilpailee isoissa projekteissa vahvasti etenkin Drupalin ja EPiServerin kanssa. Myös valtionhallinnossa Liferay on päässyt vahvaan asemaan, koska esimerkiksi ministeriöt ovat valinneen Liferayn yhteiseksi julkaisujärjestelmäkseen.

Tyypilliset verkkosivustoprojektit ovat Liferaylla yleensä 100 000 euron luokkaa, usein enemmänkin. Extranet-ratkaisut ovat tyypillisesti useiden satojen tuhansien eurojen toteutusprojekteja. Lisenssikustannukset useimmiten käytetystä EE-versiosta ovat usein hyvin samaa luokkaa EPiServerin kanssa.

Liferaysta löytyy myös avoimen lähdekoodin versio (CE), mutta käytännössä tämä on olemassa vain markkinointitarkoituksia varten. Liferayn kohdalla ei voi oikein puhua edes ’kaupallisesta avoimesta lähdekoodista’, koska EE-versio ei ole avointa lähdekoodia. Liferayta vakavasti käyttävät isot organisaatiot valitsevat EE-version lähes poikkeuksetta.

Liferay-osaamista löytyy Suomessa varsin monista vahvoista Java-taloista. Verkkosivustoprojekteihin erikoistuneita Liferay-taloja on tosin käytännössä vain muutamia. Kokeneimpia verkkopalvelutoteuttajia ovat ehdottomasti Ambientia ja Arcusys. Muita Liferay-taloja ovat mm. Proactum, CGI, Solita.

Jos etsit Liferay-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

Haastajat: Sitecore, eZ Publish ja Sitefinity

Neljän suurimman (WordPress, Drupal, EPiServer, Liferay) takana vuodesta toiseen ovat Suomessa olleet etenkin Sitecore ja eZ Publish. Etenkin Sitecore on viime aikoina muuttanut organisaatiotaan, ja ryhtynyt aktiivisemmin panostamaan Suomeenkin. Myös eZ Publish on kiinnostunut Suomen valloituksesta, vaikka itse tuote käykin läpi isoa uudistumisprosessia parhaillaan. Sitefinity on puolestaan varsin tuore Microsoft-kentän tulokas Suomessa, jonka yleistyminen myös osittain johtunee SharePointin laskusuhdanteesta. Isoin putoaminen tästä kategoriasta on varmasti SharePointin lähes täydellinen katoaminen markkinasta. Uusia SharePoint-verkkopalveluita ei käytännössä enää tehdä Suomessa lainkaan, eikä muuallakaan maailmassa.

Sitecore

Sitecore on tanskalainen .Net-pohjainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka kilpailee Euroopassa mm. EPiServerin ja Drupalin kanssa, mutta Sitecorea käytetään laajalti ympäri maailman. Sitecore kuuluukin Adoben ohella globaaleihin jättiläisiin, jotka kisaavat maailman isoimpien verkkopalvelukokonaisuuksien toteutuksesta.

Sitecore kuuluu astetta raskaampiin julkaisujärjestelmätuotteisiin, jonka lisensointi ja kumppaniyhteistyö ovat myös kohdennettuja etenkin laajojen, markkinointi- ja myyntivetoisten verkkopalveluiden toteutukseen. Esimerkiksi EPiServeriin verrattuna Sitecoren ominaisuuskirjo on olennaisesti laajempi, mutta tämä laajuus myös nostaa projektien kokoluokkaa yleensä melko paljon. Myös lisenssihinnoiltaan Sitecore on keskimäärin EPiServeriä arvokkaampi tuote, mutta ei vielä kuitenkaan esimerkiksi Adoben hintojen sarjassa. Laajoissa verkkopalvelu-uudistuksissa Sitecoren käyttöönoton ja omistamisen kokonaishinnat voivat olla hyvin lähellä EPiServeriä ja Drupalia.

Etenkin analytiikka- ja markkinoinnin automaatio -toiminnot ovat Sitecoren vahvuuksia. Hiljattain ostettu ja jo osittain integroitu Commerce Server myös tulee epäilemättä vahvistamaan Sitecoren asemaa vaativissa verkkokauppaskenaarioissa.

Sitecore ei ole emoyhtiön panostuksista huolimatta onnistunut saamaan kovin monia asiakkaita Suomesta viime vuosina, joten myöskään paikalliset integraattorit eivät ole panostaneet tuotteen osaamiseen kovin paljon. Käytännössä vain Innofactor ja Avanade ovat tehneet muutamia Sitecore-projekteja. Virallisia kumppaneita Sitecorelle Suomessa ovat myös Creuna Finland ja Tietotalo. Sitecoren kumppaniverkoston vahvuudet kuitenkin korostuvat mikäli tarvitaan osaavia kumppaneita myös Pohjois-Euroopan ulkopuolella.

eZ Publish

Norjalainen eZ Publish on avoimen koodin web-julkaisujärjestelmä, jota on käytetty Suomessa jo vuosia, mutta tuote ei ole edelleenkään kovin tunnettu. eZ Publishia ei voi myöskään pitää kovin perinteisenä avoimen lähdekoodin tuotteena, koska tuotekehitys on vahvasti norjalaisen emoyhtiön hallussa. Uusi tuoteversio (tulossa 2015 loppuvuodesta) tulee myös muuttamaan eZ:n mallia merkittävästi, koska iso osa tuotteesta tulee täysin avoimesti saataville. Jatkossa eZ Publishin liiketoimintamalli perustuu kaupallisiin laajennuksiin, jotka tarjotaan avoimen perustuotteen päälle.

eZ Publish on tarkoitettu lähinnä isojen, monikielisten verkkopalveluiden ylläpitoon. Täten se kilpailee pääosin Drupalin ja EPiServerin kanssa. Lisäksi tuotteessa on etenkin mediayhtiöille suunniteltuja erityiskokonaisuuksia. Järjestelmää osaavia integraattoreita löytyy Suomesta toistaiseksi vain pari-kolme kappaletta Avenis, Ixonos ja Exove.

Sitefinity

Sitefinity on tuorein haastaja kotimaisessa markkinassa, mutta on jo saanut asiakkaikseen joukon suomalaisia konserneja. Kumppaneista Siili (aiemmin Avaus) ja Innofactor ovat tarjonneet Sitefinityä asiakkailleen aktiivisimmin viime aikoina. Sitefinity on .Net-pohjainen tuote, jonka omistaa nykyisin amerikkalainen Progress Software. Tuotteena Sitefinity on pitkään nähty EPiServerin ja Sitecoren ”pikkuveljenä”, mutta viime vuosina tuote on kehittynyt jo kilpailemaan varsin vahvasti näiden isompien .Net-pelureiden kanssa. Sitefinityn asema osana valtavan Progress Softwaren portfoliota on toistaiseksi kysymysmerkki, mutta isommasta emoyhtiöstä voi olla Sitefinitylle myös hyötyä.

Oracle, Adobe, SDL Tridion ja muut raskassarjalaiset

Satunnaisesti Suomessa esiintyviä raskaan sarjan järjestelmätuotteita ovat mm. Oraclen tuotteet (uusimpana WebCenter Suite), Adoben Experience Manager (entinen CQ5) sekä SDL Tridion. Nämä tuotteet kilpailevat Suomessa satunnaisesti mm. EPiServeriä ja Drupalia vastaan. Käytännössä näitä tuotteita harkitsevat yleensä isot konsernit, jotka hakevat ratkaisuja monimutkaisten monikielisyyksien ja lokalisointien hallintaan. Etenkin Tridion on yksi maailman kehittyneimpiä monikielisyyden hallintaan keskittyneitä tuotteita. Oraclen tuotteilla on myös vahvuuksia, jotka voivat olla relevantteja etenkin organisaatioille, joilla on Oraclen tuotteita muutenkin käytössä. Adoben tuotekokonaisuutta pidetään yleisesti maailman kehittyneimpänä, mutta myös maailman kalleimpana ja raskaimpana. Adoben Experience Managerin lisenssihinnat ovat jo pelkästään useita satoja tuhansia euroja, ja tyypilliset käyttöönottokustannukset poikkeuksetta useita miljoonia euroja. Myös näiden tuotteiden vertailusta ja arvioinnista on North Patrolin konsulteilla kokemusta, joten jos haluat tietää enemmän, niin ota yhteyttä meihin.

Harvinaiset yksilöt (mm. Concrete5 ja SilverStripe)

Suomessa esiintyviä, mutta kovin harvinaisia julkaisujärjestelmätuotteita ovat mm. Concrete5, SilverStripe, Umbraco, ExpressionEngine, Typo3, Plone ja eScenic (nykyisin Vizrt Online Suite). Näistä erityisesti Concrete5 ja SilverStripe ovat olleet Suomessa viime vuosina nousussa, mutta ovat jääneet pahasti WordPress-buumin jalkoihin. Sekä Concrete5 että SilverStripe ovat erittäin laadukkaita, perinteisiä julkaisujärjestelmiä, jotka sopivat erittäin hyvin pienten ja keskikokoisten verkkosivustojen alustoiksi. Kummankin tuotteen tapauksessa haasteena on näiden tuotteiden ympärillä oleva kovin rajallinen kumppaniverkosto. Kummallekin löytyy Suomesta vain muutamia, pieniä toimistoja, jotka ovat tuotteella tehneet useita projekteja.

Kaikkien näidenkin tuotteiden kanssa North Patrolin konsultit ovat olleet tekemisissä, joten jos haluat tietää enemmän, niin ota yhteyttä meihin.

Myös Microsoftin SharePoint on edelleen käytössä useiden organisaatioiden web-sisällönhallinnassa, mutta käytännössä uusia projekteja tehdään vain muutamia vuodessa enää. SharePoint on suuntautunut viime vuosina täysin intranet-kentälle, ja Office 365 -kehitys on vain kiihdyttänyt tätä muutosta. Alalla odotetaan yleisesti Microsoftin tekevän jonkinlainen yritysostos, mikäli se haluaa takaisin web-palveluiden alustakilpailuun.

Jos etsit SharePoint-kumppaneita esimerkiksi intranet-projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

Kotimaiset julkaisujärjestelmät

Suomessa on myös kohtuullisen aktiivinen joukko kotimaisia julkaisujärjestelmätoimittajia, jotka rakentavat laajojakin verkkopalveluita asiakkailleen hyödyntäen omaa julkaisujärjestelmätuotettaan. Käytännössä näillä tuotteilla ei ole yleensä osaajia muualla kuin kyseisen ohjelmistoyrityksen palveluksessa. Rajatusta osaajien joukosta huolimatta näiden tuotteiden joukossa on hyvin päteviä tuotteita, joilla pyörittävät verkkopalveluitaan myös monet merkittävät organisaatiot.

Aktiivisimmat toimijat kotimaisella julkaisujärjestelmäkentällä ovat viime vuosina selkeästi olleet Koodiviidakko ja Crasman. Monet haastajat ovat luopuneet leikistä, tai selkeästi suunnanneet muille markkinoilla, mutta nämä kaksi ovat onnistuneet jopa kasvamaan ja kehittämään tuotteitaan.

Crasman ja Koodiviidakko myös pärjäävät kohtuullisesti suorassa kilpailussa esimerkiksi Drupalia, EPiServeriä tai Liferayta vastaan. Erityisesti Koodiviidakko kilpailee etenkin alle 50 000 euron toteutusprojekteissa hyvän hinta-laatusuhteensa ansiosta. Projektikustannuksien kilpailukykyyn vaikuttavat monet asiat, mutta yksi merkittävä syy lienee ylläpitosuhteen kannattavuuden ennustettavuus, koska asiakas sitoutuu kyseisen yrityksen asiakkaaksi useaksi vuodeksi.

Crasman on Helsingissä toimiva pitkän linjan verkkopalvelutoteuttaja, jonka tuotteella Crasman Stagella pyöritetään monen isonkin yrityksen verkkopalveluita.

Oulussa ja Helsingissä toimivan Koodiviidakon Sivuviidakko-julkaisujärjestelmä on taas levinnyt nopeasti mainostoimistojen kautta viime vuosina. Sivuviidakkoa käyttävät myös muutamat isommat yritykset viestinnällisten sivustojensa alustana. Koodiviidakon tuotteista sähköpostimarkkinointiväline Postiviidakko on selkeästi suositumpi ja laajemmalle levinnyt kuin Sivuviidakko, ja tällä lienee ollut vaikutusta myös julkaisujärjestelmätuotteen hyvään leviämiseen.

Jonkin verran matalammalla profiililla ovat viime vuosina toimineet Media Cabinet, CH5 Finland (Navigo CMS, Helsinki), Poutapilvi (P4-julkaisujärjestelmä & Maisema-julkaisujärjestelmä, Turku) ja Abako (Stato, Tampere). Näitä kotimaisia tuotteita näkee satunnaisesti mm. julkishallinnon kilpailutuksissa, mutta muutoin tuotteiden näkyvyys markkinassa on kovin rajallista. Osa toimijoista ei ole myöskään viime vuosina saanut juurikaan merkittäviä, uusia asiakkuuksia. Nykyisen liiketoiminnan kantavuus perustuu ensisijaisesti olemassa oleviin asiakkuuksiin. Osa yrityksistä on myös ryhtynyt tekemään verkkopalveluita muilla järjestelmillä oman tuotteen rinnalla, esim. Media Cabinet ja Poutapilvi ovat ryhtyneet toteuttamaan sivustoja WordPressillä. CH5 Finland on jo pitkään tehnyt verkkopalveluita myös Liferaylla.

Monet aiemmin hyvin tunnetut julkaisujärjestelmä-yritykset ovat myös siirtyneet käyttämään muita julkaisujärjestelmätuotteita ja jättäneet oman tuotteen selkeästi sivummalle. Näitä selkeästi taka-alalle jätettyjä tuotteita löytyy ainakin Innofactorilta (Prime-julkaisujärjestelmä), Tietotalolta (InfoWeb) ja Ambientialta (Ambientia Content Manager).

Muita Suomessa silloin tällöin vastaan tulevia kotimaisia julkaisujärjestelmä-toimijoita ovat mm. e21 (SOLU, Helsinki), Verkkoasema (VJ5, Oulu), Optinet (Directo, ym. tuotteet, Helsinki) ja Really/Valve (ReallyCMS, Helsinki). Myös esimerkiksi Fujitsulla on NetCommunity-julkaisujärjestelmä, jota Fujitsu tarjoaa etenkin julkishallinnolle kilpailutuksissa joissa ei edellytetä tuotteella olevan myös muita toimittajia.

Varmasti eniten käytetty kotimainen julkaisujärjestelmätuote on toki Kotisivukone, jolla on tuhansia asiakkaita ympäri Suomea. Kotisivukone on kuitenkin tiukasti itsepalvelutuote, joten se soveltuu käytännössä vain aivan pienimpiin ja yksinkertaisimpiin sivustotarpeisiin. Jos budjettia on kuitenkin vain muutamia tuhansia euroja, niin kannattaa tarkastella ensisijaisesti Kotisivukonetta tai nohevia WordPress-freelancereita. Näistä pienempien budjettien nettisivustoprojekteista on esim. Vierityspalkissa kirjoitettu: Halvat nettisivut ja nopeasti – miten irtoaa?.

Tätä katsausta päivitetään North Patrolin konsulttien toimesta. Sivun sisältöä on mahdollista kommentoida julkisesti, tai lähettää sähköpostia Pertulle (perttu.tolvanen@northpatrol.com). North Patrol auttaa asiakkaitaan verkkopalveluihin liittyvissä teknologiavalinnoissa, tarjouspyynnöissä, kilpailutuksissa ja konseptien kirkastuksissa. Tiedot perustuvat North Patrolien konsulttien kokemuksiin useista sadoista verkkopalveluprojekteista.

PS. Aiemmin julkaistu ”Julkaisujärjestelmät Suomessa 2013” -sivu löytyy kommentteineen arkistosta.

4 thoughts on “Julkaisujärjestelmät Suomessa 2015

  1. Hei Perttu.

    Hyvä yhteenveto jälleen kerran. Tätä lausetta en vaan voi allekirjoittaa ”Alle 50 000 euron toteutusbudjetilla ei Drupalin käyttöä voi edes suositella yleensä, koska järjestelmä on suunniteltu lähtökohtaisesti raskaampaan käyttöön.”

    Osaavissa käsissä Drupalilla saa palvelun pystyyn ihan yhtä sukkelaan kuin vaikka WordPressillä.
    Drupalia voi myös paketoida jo pitkälle valmiiksi tuotemaisiksi ratkaisuiksi eri käyttötarkoituksiin jolloin tämä ratkaisu otetaan pohjaksi eikä aloiteta tyhjästä. Meilläkin tätä tapaa Zeeland Familyssä hyödynnetään mm. perussivustojen ja extranet-toteutusten osalta.

    Annan avoimesti esimerkin responsiivisesta Drupal-sivustosta joka on tässä tapauksessa tehty ns. tyhjästä: http://hdtvopas.fi. Työmäärät: Drupal-tekniikka: 3 htp, HTML-taitto 5 htp. Yhteensä tekniikan osuudeltaan reilusti alle 10 000 euron projekti sisältäen projektinhallinnan.

  2. Kiitos kommentista Seppo. Tätä Drupalin budjettiluokkakeskustelua käytiin runsaasti edellisessä listauksen versiossa ja sitä on käyty myös Vierityspalkissa (muistaakseni olet osallistunutkin). Sinulla on toki oikeus mielipiteeseesi tästä aiheesta, mutta kyllä minusta esim. Drupal-toimistokatsauksen perusteella tuo lause on suorastaan käytännössä validoitu. Lisäksi tuossahan ei ole pointtina se, etteikö Drupalilla voisi osaavissa käsissä tehdä projekteja myös halvemmalla, mutta siihen halvempaan luokkaan vain löytyy runsaasti erittäin vahvoja kilpailijoita – WordPress tärkeimpänä.

    Tässä maassa on useita taloja, jotka tekevät Drupalilla laadukkaita verkkosivustoprojekteja skaalalla 25 000 – 80 000 euroa. Sitä halvemmalla tekemistä pitävät haasteellisena jopa ne toimijat, jotka tekevät alle 20 000 euron projekteja säännöllisesti.

    • Hei Samuel.

      BuiltWith on ihan hyvä lähde tuohon globaaliin markkinaosuuteen, joten kyllä Joomla varmaan isoa osuutta edelleen pitää hallinnassaan. Joomla on vain projektina ajanut pahasti seinään viime vuosina, joten sen seurauksena sekä asiakkaat että alan toimistot ovat sitä ryhtyneet välttämään – ja aktiivisesti siirtymään muualle.

      Viimeksi jenkeissä ollessa tuli Joomlasta juteltua enemmän (pari vuotta sitten) ja silloin sen todettiin olevan sielläkin laskusuhdanteessa, mutta esim. just jenkeissä on tosi paljon pieniä web-putiikkeja jotka sillä takoo edelleen paljon saitteja (ja nämä mies ja koira -firmat eivät välttämättä vaihda kovin herkästi työkaluja, koska ovat optimoineet tekemisensä siihen yhteen alustaan usein).

      Muualla maailmassa WordPress on pitkälti se Joomlan korvannut tuote, ja näin on käsittääkseni jo jenkeissäkin. Jenkeissä tosin korvaavia tuotteita ovat myös Kotisivukone-tyyppiset alustat, erityisesti Weebly, Wix ja Squarespace.

      Niitä saitteja on vain vuosien varrella Joomlalla tehty huikeat määrät, koska se oli vähän vastaavassa asemassa aiemmin kuin missä WordPress on (pienten sivustojen de facto -alustana).

      Joomlan rooli Suomessa on täysin olematon, ja hyvä näin. Olen asiaa pari kertaa selvittänyt ihan mielenkiinnosta, ja sen 2-3 parin miehen putiikkia olen löytänyt jotka Joomlalla jotain tekevät. Täysin marginaalissa siis käytännössä.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s