Julkaisujärjestelmät Suomessa

Tälle sivulle on koostettu katsaus suosituimmista julkaisujärjestelmistä Suomessa sekä esimerkkejä järjestelmien palveluntarjoajista Suomessa. Sivua ylläpitävät North Patrolin asiantuntijat. Sivua päivitetään säännöllisesti. Viimeisin päivitys on tehty elokuussa 2013.

Listan järjestys perustuu ensisijaisesti järjestelmälle löytyvien erikoistuneiden palveluntarjoajien määrään Suomessa. Toissijaisena listaussijoituksen perusteena on käytetty arvioitua järjestelmän osaajien määrää Suomessa.

Julkaisujärjestelmät Suomessa

WordPress

WordPress on vakiinnuttanut viime vuosina asemansa maailman suosituimpana blogialustana ja avointa lähdekoodia kannattavan yhteisön lempilapsena. Lisäksi järjestelmän käyttö yksinkertaisten verkkosivustojen julkaisujärjestelmänä on kasvanut valtavasti. WordPress on myös onnistunut luomaan ympärilleen erittäin monipuolisen yhteisön ja laajennuksien ekosysteemin.

Parhaimmillaan WordPress on julkaisupainotteisten sivustojen alustana. Esimerkiksi monet merkittävät lehdet ja verkkoyhteisöt ovat siirtyneet WordPressin käyttöön.

Tyypilliset WordPress-projektit ovat muutaman tuhannen euron projekteja, mutta myös yli 10 000 euron WordPress-projekteja tehdään jonkin verran.

WordPress ei kuitenkaan ole laajennettavissa kovin helposti, ja järjestelmästä myös puuttuu joitain tyypillisesti julkaisujärjestelmiltä odotettavia toimintoja (kuten tietyt käyttöoikeus- ja navigaatiohallintatoiminnot). Tämä rajoittaa WordPressin hyödyntämistä esimerkiksi laajoissa yrityssivustoissa, joissa tarvitaan käyttöoikeushallintaa, monikielisyyden hallintaa tai monipuolisia mediahallintatoimintoja.

Viime aikoina WordPress on kuitenkin lisännyt merkittävästi suosiotaan myös isompien verkkopalveluprojektien julkaisujärjestelmänä. Monet varsin laajat sivustokokonaisuudet on toteutettu WordPressillä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Näiden projektien hintaluokat ovat toki olleet sitten myös useita kymmeniä tuhansia euroja tyypillisesti.

WordPressillä on Suomessa lukumääräisesti varsin paljon osaajia, mutta kovin vähän siihen erikoistuneita toimijoita. Erikoistuneita toimijoita ovat esimerkiksi ArkimediaAucorH1Wysiwyg, Frantic. Jos etsit WordPress-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

WordPressin korkea tuotteistusaste kuitenkin tekee siitä varsin turvallisen tuotteen hyödynnettäväksi myös ilman tuotteeseen erikoistuneen tahon tukea. Täten laadukkaan WordPress-sivuston voi ostaa jopa yksittäiseltä freelancerilta ilman suuria huolia ylläpito- ja jatkokehitysongelmista.

Drupal

Drupal on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, jota käytetään erityisesti räätälöintiä vaativien verkkopalvelukonseptien toteutuksessa. Drupalin vahvuudet ovat erityisesti laajoissa, räätälöidyissä verkkopalveluissa. Suomessa Drupal on erityisesti mediatalojen verkkopalveluiden alusta (esim. NelonenUusi Suomi, lukuisat YLE:n palvelut). Drupalin vahvuudet liittyvät sen räätälöitävyyteen ja laajaan yhteisöön.

Web-julkaisutuotteena Drupalilla ei ole mitään erityisen vahvoja tai selkeitä erikoistumisalueita, koska järjestelmä on keskittynyt tarjoamaan vain hyvät ”peruspalvelut” julkaisujärjestelmän toteutukseen – eikä Drupal siis suoraan paketista otettuna ole kovin ”valmis” web-julkaisujärjestelmä. Drupalilla toteutetut sivustot voivatkin poiketa ylläpitoratkaisujensa osalta toisistaan varsin paljon.

Drupal soveltuukin kenties parhaiten esimerkiksi asiointipalveluiden tai extranettien alustaksi.

Drupalille parhaiten soveltuvat verkkopalveluprojektit ovat yli 100 000 euron toteutusprojekteja. Alle 50 000 euron toteutusbudjetilla ei Drupalin käyttöä voi edes suositella yleensä, koska järjestelmä on suunniteltu lähtökohtaisesti raskaampaan käyttöön.

Drupalia hyödyntäviä palveluntarjoajia on Suomessa kymmeniä, mutta vain muutama on vahvasti erikoistunut Drupaliin. Drupaliin erikoistuneita palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Wunderkraut ja Exove. Jos etsit Drupal-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

EPiServer

EPiServer on ruotsalainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka on vakiinnuttanut Suomessa itselleen vahvan aseman viime vuosina. EPiServer soveltuu erityisen hyvin laajojen, viestinnällisten verkkopalveluiden alustaksi. EPiServerin tuotteistusaste on myös varsin korkea, joten monet asiakkaat pystyvät järjestelmän avulla pyörittämään varsin laajoja verkkopalvelukokonaisuuksia ilman jatkuvaa tukea tekniseltä palveluntarjoajalta.

EPiServer-projektit ovat lähes poikkeuksetta yli 100 000 euron kokonaisbudjetin vaativia projekteja. Jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen lisenssihinnoista huolimatta EPiServer pärjää isoissa projekteissa hyvin esimerkiksi Drupalia vastaan, koska EPiServerin tuoteominaisuudet ovat pidemmälle kehitettyjä kuin Drupalin.

EPiServer ei kuitenkaan ole mikään räätälöintialusta, joten todella erikoisiin verkkosivustokonsepteihin tai extranetteihin tuote ei sovellu alustaksi.

Tunnettuja kotimaisia EPiServer-asiakkaita ovat mm. OrionKeskoSuunto, joiden konsernisivustot lukuisine kieliversioineen pyörivät EPiServerin päällä.

Yksi EPiServerin erikoisuus on, että käyttöpalvelut (hosting) ostetaan lähes poikkeuksetta suoraan EPiServeriltä jolloin palveluntarjoajan vaihtaminen on varsin helppoa.

Keskitetyn käyttöpalvelun ja korkean tuotteistusasteen johdosta EPiServer-asiakkaiden onkin varsin helppoa vaihtaa kumppania kesken palvelun elinkaaren – tai ainakin helpompaa kuin esimerkiksi Drupal-, Liferay- tai SharePoint-asiakkaiden.

EPiServeriin erikoistuneita palveluntarjoajia ovat esimerkiksi Solita, Sininen Meteoriitti ja KnowIT. Lisäksi EPiServerillä on Suomessa kolmen hengen maatoimisto, joka pääosin tukee kumppaneita EPiServerin myynnissä. Jos etsit EPiServer-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

Liferay

Liferay on Java-teknologiaan perustuva avoimen lähdekoodin portaalijärjestelmä, jota käytetään nykyisin myös julkaisujärjestelmänä. Liferaylla on tehty Suomessa erittäin isojakin projekteja, koska Liferay kuuluu varsin ”järeään sarjaan” järjestelmänä. Tällä hetkellä Liferay on suosittu etenkin julkishallinnossa verkkopalveluprojekteissa, vaikka se ei tähän tarkoitukseen erityisesti ole suunniteltukaan.

Liferayn ympärille on syntynyt Suomeen viime vuosina joukko integraattoreita, jotka rakentavat ja toteuttavat Liferayn päälle monenlaisia verkkopalveluita. Tyypillisiä Liferay-verkkopalveluita ovat erilaiset extranet-ratkaisut ja muut kirjautumista vaativat, räätälöidyt verkkopalvelut. Etenkin finanssisektorilla Liferay nähdään astetta ketterämpänä vaihtoehtona Oraclen ja IBM:n raskaille portaalituotteille.

Tyypilliset verkkosivustoprojektit ovat Liferaylla yleensä lähempänä 100 000 euroa. Extranet-ratkaisut ovat tyypillisesti useiden satojen tuhansien eurojen toteutusprojekteja.

Liferayn erikoisuutena voi pitää sen jakautumista yhteisölliseen ”perusversioon” (CE) ja kaupallisesti tuettuun Enterprise-versioon (EE). Tämä erottelu myös jakaa integraattorikenttää jonkin verran. Liferayn käyttäjäorganisaatiot ovat siirtyneet viime vuosina varsin vahvasti EE:n suuntaan, ja tämä on vaikuttanut myös integraattoreiden toimintaan. Esimerkiksi julkishallinnon kannalta tämä siirtyminen paremmin tuetun EE:n suuntaan on ongelmallinen, koska EE:tä ei voi oikein katsoa enää avoimen lähdekoodin tuotteeksi.

Liferay-osaamista löytyy Suomessa varsin monista vahvoista Java-taloista. Verkkosivustoprojekteihin erikoistuneita Liferay-taloja on tosin käytännössä vain muutamia, joten tämä voi hankaloittaa Liferayn hyödyntämistä verkkojulkaisujärjestelmänä. Esimerkkejä integraattoreista: Ambientia, Arcusys, Proactum, CGI/Logica, Ixonos, Samcom, Solita.

Jos etsit Liferay-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

SharePoint

SharePoint on Microsoftin sisällönhallintatuote, jota voidaan hyödyntää myös web-julkaisujärjestelmänä.

SharePoint on Suomessa saavuttanut viime vuosina erittäin vahvan aseman intranet-alustana. SharePoint on uusimpien versioiden myötä kehittynytkin erityisesti intranet-käyttöön soveltuvaksi tuotteeksi, josta löytyy mm. laadukas dokumenttienhallinta, ryhmätyötilat ja hakukone.

SharePointin tyypillistä käyttöä ovat keskisuurten ja suurten yrityksien intranetit ja B2B-extranetit.

Web-julkaisutuotteena SharePointtia hyödyntävät lähinnä Microsoft-tuotteisiin muutenkin vahvasti nojaavat konsernit joilla on toteutustyöhön käytettävissä vähintään 200 000 euroa. Esimerkiksi Fortumin ja Cargotecin julkiset verkkosivustot ovat SharePoint 2010:n päällä.

SharePointilla on useita satoja osaajia Suomessa ja sillä toteuttavat projekteja useat kymmenet kotimaiset IT-palveluntarjoajat. Myös Suomen Microsoft tarjoaa tukea SharePoint-projekteihin.

Useita laajoja SharePoint-verkkosivustoja toteuttaneita palveluntarjoajia ovat mm. atBusiness (nykyisin osa Innofactoria) ja Sininen Meteoriitti. Moni SharePoint-toimittaja onkin erikoistunut vain joihinkin SharePointin osa-alueisiin, joten sopivimpien SharePoint-kumppaneiden lista voi vaihdella projektikohtaisesti varsin paljon.

Jos etsit SharePoint-kumppaneita johonkin tiettyyn projektiin, niin suosituksia kannattaa kysyä myös North Patrolilta.

SilverStripe

Silverstripe on Uudesta-Seelannista lähtöisin oleva php-pohjainen, avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, joka on parin viime vuoden aikana rantautunut Suomeen. SilverStripe kilpailee erityisesti kotimaisten web-julkaisujärjestelmien sekä WordPressin kanssa.

SilverStripe soveltuu yksinkertaisten, viestinnällisten verkkosivustojen toteutukseen, ja on näin hieman samankaltainen järjestelmä kuin esimerkiksi Joomla. Esimerkiksi WordPressiin verrattuna SilverStripen ylläpitokäyttöliittymät ovat ”perinteisemmät”, joten muihin julkaisujärjestelmiin tottuneet käyttäjät oppivat SilverStripen nopeasti.

SilverStripellä on Suomessa vielä toistaiseksi varsin vähän tekijöitä, vaikka muutama pieni digitoimisto sitä aktiivisesti markkinoikin. Täten se on vielä esimerkiksi WordPressin haastajana varsin pieni tekijä.

Sallivasta lisenssimallista johtuen Suomesta löytyy myös esimerkiksi mainostoimistoja, jotka tekevät SilverStripe-sivustoja, mutta kutsuvat julkaisujärjestelmää jollain omalla tuotenimellä.

Tyypilliset SilverStripe-projektit ovat alle 20 000 euron hintaluokassa olevia verkkosivustoprojekteja. Esimerkkejä SilverStripellä toteuttavista digitoimistoista: Barabra, Flo Apps.

eZ Publish

Norjalainen eZ Publish on avoimen koodin web-julkaisujärjestelmä, jota on käytetty Suomessa jo vuosia, mutta tuote ei ole edelleenkään kovin tunnettu. eZ Publishia ei voi myöskään pitää kovin perinteisenä avoimen lähdekoodin tuotteena, koska tuotekehitys on vahvasti norjalaisen emoyhtiön hallussa.

Verrattuna esimerkiksi WordPressiin tai SilverStripeen on eZ Publish huomattavasti laajempi ja monipuolisempi julkaisujärjestelmä. eZ Publish onkin tarkoitettu lähinnä isojen, monikielisten verkkopalveluiden ylläpitoon. Lisäksi tuotteessa on etenkin mediayhtiöille suunniteltuja erityiskokonaisuuksia.

Järjestelmää osaavia integraattoreita löytyy Suomesta toistaiseksi vain pari kappaletta.

Järjestelmällä tehtävät keskikokoiset verkkopalveluprojektit alkavat Suomessa yleensä noin 20 000 eurosta, mutta isot kokonaisuudet voivat olla jopa lähempänä 100 000 euroa. Esimerkkejä integraattoreista: Avenis, Exove.

Sitecore

Sitecore on tanskalainen web-julkaisujärjestelmätuote, joka kilpailee Euroopassa mm. EPiServerin kanssa, mutta Sitecorea käytetään laajalti ympäri maailman.

Sitecore kuuluu astetta raskaampiin julkaisujärjestelmätuotteisiin, jonka lisensointi ja kumppaniyhteistyö ovat myös kohdennettuja etenkin laajojen, markkinointi- ja myyntivetoisten verkkopalveluiden toteutukseen.

Esimerkiksi EPiServeriin verrattuna Sitecoren ominaisuuskirjo on olennaisesti laajempi, mutta tämä laajuus myös nostaa projektien kokoluokkaa yleensä melkoisesti.

Sitecore ei ole emoyhtiön panostuksista huolimatta onnistunut saamaan juurikaan asiakkaita Suomesta viime vuosina, joten myöskään paikalliset integraattorit eivät ole panostaneet tuotteen osaamiseen. Käytännössä vain atBusiness (nykyisin osa Innofactoria) on tehnyt Sitecore-projekteja.

On myös vaikea nähdä, että Sitecoren tilanne muuttuisi radikaalisti tulevaisuudessa, koska Sitecoren tuotekehitys panostaa yhä isompiin asiakkuuksiin ja kokonaisuuksiin. Sitecoren kilpailijat ovatkin nykyisin enemmän Adobe ja Oracle kuin esimerkiksi EPiServer tai Drupal.

Oracle, Adobe, SDL Tridion ja muut raskassarjalaiset

Satunnaisesti Suomessa esiintyviä raskaan sarjan järjestelmätuotteita ovat mm. Oraclen tuotteet (uusimpana WebCenter Suite), Adoben WEM (entinen CQ5) sekä SDL Tridion. Nämä tuotteet kilpailevat Suomessa satunnaisesti mm. SharePointia, EPiServeriä, Drupalia ja Liferayta vastaan. Käytännössä näitä tuotteita harkitsevat yleensä isot konsernit jotka hakevat ratkaisuja monimutkaisten monikielisyyksien ja lokalisointien hallintaan. Myös näiden tuotteiden vertailusta ja arvioinnista on North Patrolin konsulteilla kokemusta, joten jos haluat tietää enemmän, niin ota yhteyttä meihin.

Erittäin harvinaiset yksilöt (mm. Typo3 ja Plone)

Suomessa esiintyviä, mutta kovin harvinaisia julkaisujärjestelmätuotteita ovat mm. Concrete5, ExpressionEngine, Typo3, Plone ja eScenic (nykyisin Vizrt Online Suite). Kaikkien näidenkin kanssa North Patrolin konsultit ovat olleet tekemisissä, joten jos haluat tietää enemmän, niin ota yhteyttä meihin.

Kotimaiset julkaisujärjestelmät

Suomessa on myös varsin aktiivinen joukko kotimaisia julkaisujärjestelmätoimittajia, jotka rakentavat laajojakin verkkopalveluita asiakkailleen hyödyntäen omaa julkaisujärjestelmätuotettaan. Käytännössä näillä tuotteilla ei ole yleensä osaajia muualla kuin kyseisen ohjelmistoyrityksen palveluksessa. Rajatusta osaajien joukosta huolimatta näiden tuotteiden joukossa on hyvin päteviä tuotteita joilla pyörittävät verkkopalveluitaan myös monet merkittävät organisaatiot.

Aktiivisimmat toimijat kotimaisella julkaisujärjestelmäkentällä ovat viime vuosina selkeästi olleet Crasman, Koodiviidakko ja Media Cabinet. Monet haastajat ovat luopuneet leikistä, tai selkeästi suunnanneet muille markkinoilla, mutta nämä kolme ovat onnistuneet jopa kasvamaan ja kehittämään tuotteitaan.

Crasman, Koodiviidakko ja Media Cabinet myös pärjäävät kohtuullisesti suorassa kilpailussa esimerkiksi Drupalia, EPiServeriä tai Liferayta vastaan. Etenkin alle 50 000 euron toteutusprojekteissa kotimaiset tuotteet pystyvät tarjoamaan ajoittain erittäin hyvän hinta-laatusuhteen. Projektikustannuksien kilpailukykyyn vaikuttavat monet asiat, mutta yksi merkittävä syy lienee ylläpitosuhteen kannattavuuden ennustettavuus, koska asiakas sitoutuu kyseisen yrityksen asiakkaaksi useaksi vuodeksi.

Crasman on Helsingissä toimiva pitkän linjan verkkopalvelutoteuttaja, jonka tuotteella Crasman Stagella pyöritetään monen isonkin yrityksen verkkopalveluita. Yksi tuotteen suosituimpia käyttökohteita ovat pörssiyritysten verkkovuosikertomukset.

Oulussa ja Helsingissä toimivan Koodiviidakon Sivuviidakko-julkaisujärjestelmä on taas levinnyt nopeasti mainostoimistojen kautta viime vuosina. Sivuviidakkoa käyttävät nykyisin myös monet isommat yritykset viestinnällisten sivustojensa alustana. Koodiviidakon tuotteista sähköpostimarkkinointiväline Postiviidakko on selkeästi suositumpi ja laajemmalle levinnyt kuin Sivuviidakko, ja tällä lienee ollut vaikutusta myös julkaisujärjestelmätuotteen hyvään leviämiseen.

Jyväskylässä toimivan Media Cabinetin Base C6 on voittanut etenkin julkishallinnon isompia projekteja viime vuosina. Lisäksi myös Media Cabinet toteuttaa monien organisaatioiden verkkovuosikertomuksia omalla tuotteellaan.

Selkeästi matalammalla profiililla ovat viime vuosina toimineet mm. CH5 Finland (Navigo CMS, Helsinki), Poutapilvi (P4-julkaisujärjestelmä, Turku) ja Abako (Stato, Tampere). Näiden tuotteiden pärjääminen tuntuu perustuvan ensisijaisesti pienissä ja keskikokoisissa julkishallinnon kilpailutuksissa menestymiseen.

Monet aiemmin hyvin tunnetut julkaisujärjestelmä-yritykset ovat myös siirtyneet käyttämään muita julkaisujärjestelmätuotteita ja jättäneet oman tuotteen selkeästi sivummalle. Näitä vähemmälle huomiolle jätettyjä tuotteita löytyy ainakin Innofactorilta (Prime-julkaisujärjestelmä, Helsinki), Tietotalolta (InfoWeb, Helsinki) ja Ambientialta (Ambientia Content Manager, Hämeenlinna).

Muita Suomessa silloin tällöin vastaan tulevia kotimaisia julkaisujärjestelmä-toimijoita ovat mm. e21 (SOLU, Helsinki), Verkkoasema (VJ5, Oulu), Optinet (Directo, ym. tuotteet, Helsinki) ja Really/Valve (ReallyCMS, Helsinki).

Varmasti eniten käytetty kotimainen julkaisujärjestelmätuote on toki Kotisivukone, jolla on tuhansia asiakkaita ympäri Suomea. Kotisivukone on kuitenkin tiukasti itsepalvelutuote, joten se soveltuu käytännössä vain aivan pienimpiin ja yksinkertaisimpiin sivustotarpeisiin.

Tätä katsausta päivitetään muutaman kerran vuodessa North Patrolin konsulttien toimesta. Sivun sisältöä on mahdollista kommentoida julkisesti, tai lähettää sähköpostia Pertulle (perttu.tolvanen@northpatrol.com).

43 thoughts on “Julkaisujärjestelmät Suomessa

  1. Kiitos erinomaisesta katsauksesta, Perttu!

    Omilla Drupal-rilleilläni ja vuosia markkinaa seuranneena en löytänyt erityistä koulukuntaisuutta tai muuta väritystä katsauksesta, pisteet siitä. Drupalin osalta kommentoin niin, että samalla kun markkinoille tulee seitsennumeroisia tarjouspyyntöjä ja osa meidänkin asiakkuuksista on jo todella isoja hankkeita, uusien projektien mediaanihinta on itse asiassa laskussa ollen jonkun verran alle 100k.

    Projektit eivät ole varsinaisesti pienentyneet eivätkä yksikköhinnat laskeneet, mutta hankkeissa pyritään tyypillisemmin tekemään muutama asia todella hyvin, ketterästi ja mobile first -suunnittelulla sen sijaan, että ennen haluttiin toivomuskaivollinen enemmän tai vähemmän tärkeitä toiminnallisuuksia massiivisella vesiputouksella ja leiskat edellä. Samalla toki Drupalin tuottavuus nousee järjestelmän jatkuvan kehittymisen myötä.


    Joonas Kiminki
    toimitusjohtaja
    Wunderkraut Finland

  2. Kiitos kommentista Joonas! Me yritämme kovasti olla ottamatta kantaa eri järjestelmien yleiseen paremmuuteen tai käytettävyyteen, vaikka toki meilläkin henkilökohtaisia mieltymyksiä on. Aika harvassa verkkopalveluprojektissa se julkaisujärjestelmä kuitenkaan on se kaikkein ratkaisevin asia. Useimmat etenkin keskisarjan sivustot voisi tehdä ihan hyvin millä tahansa julkaisujärjestelmällä. Erot tulevat vahvimmin esiin tarjolla olevissa kumppaneissa, kustannuksissa ja jatkokehityksen helppoudessa.

    Drupal-projektien hintaluokka on tosiaan aika vaihteleva. Itse järjestelmä minusta on mennyt hyvinkin tasaisesti kohti koko ajan isompia hankkeita. Keskisuurten verkkosivustojen alustana se on tosin meidätkin muutaman kerran yllättänyt kustannustehokkuudessa, eli kohtuullisen isojakin sivustoja on tehty alle 100 000 euron toteutusbudjeteilla.

    Olen myös samaa mieltä siitä, että tuollainen ”tehdään muutama asia todella hyvin” -lähestymistapa sopii erittäin hyvin Drupalille. Sellaiset hyvin ominaisuusvetoiset hankkeet juuri saattavat paisua Drupalilla arvokkaiksi hankkeiksi, ja niihin sopivatkin minusta paremmin esimerkiksi EPiServer tai Liferay.

  3. Joomla oli mainittu sivulausessa. Onko tosiaan, niin, että Joomlaa ei hyödynnetä Suomessa merkittävissä verkkopalveluissa?

    • Hyvä kysymys, Toni.

      Joomla tuntuu tässä parina viime vuonna kadonneen Suomen markkinoilta, emmekä ainakaan me ole juuri törmänneet siihen uusien verkkopalvelujen alustana. Vaikuttaa siltä, että sekä WordPress että Drupal ovat syöneet Suomessa Joomlan markkinan, ja Joomla on jäänyt lähinnä yksittäisten pienten firmojen välineeksi.

      Maailmalla Joomla on edelleen hyvin suosittu varsinkin pienehköjen sivustojen CMS:nä. Tosin erityisesti WordPress on vienyt Joomlan markkinaosuutta lähes kaikkialla maailmassa.

      • En oikein sulata tuota, että WordPress on vienyt Joomlan osuutta kaikkialla maailmassa, koska Joomlan on eri käyttöön tehty järjestelmä kuin Joomla. Joomla on valmis paketti nimenomaan laajojen verkkosivustojen toteutukseen. Edelleenkin Joomlalla on aktiivinen käyttäjäyhteisö ja laajojen sivustojen referenssejä maailmalta. Esim eBay, Ikea. Etenkin monikielisyyden tuki on hyvällä tasolla. Laajennusmoduulit, joita on saatavilla paljon, mahdollistavat alustan taivuttamisen eri käyttötarkoituksiin ilman koodausta. Toteuttajiakin Suomesta löytyy.

  4. Hieno kattaus, kiitos tästä! Haluaisin nostaa MODX järjestelmän tuohon ”Erittäin harvinaiset yksilöt” kategoriaan mukaan. Tiedän, että alusta ei nykyään loista käyttäjäkannallaan Suomessa, mutta muutama vuosi takaperin järjestelmän aiempi MODX Evolution kääntyi suomen kielelle ja keräsi alleen aktiivista porukkaa.

    MODX onkin oikea powerhouse ja Jack of all tools. Sen motto Creative Freedom kuvaa hyvin suosiota kehittäjien sekä varsinkin pienempien suunnittelijapohjaisten toimijoiden piirissä. Projektit taipuvat pienestä harrastelijasivusta hyvinkin kattaviin kymmeniä tuhansia artikkeleita käsittäviin sivustoihin.

    Haluankin tälläkin viestillä vähän herätellä Suomi yhteisöä, MODX Revolution päivittyy piakoin versioon 2.3 joka tuo mukanaan paremmat media työkalut ja back-endiä on rempattu kevyempään suuntaan. Muutama asia mistä on kritisoitu. Tosin jo nyt tekstieditoriksi löytyy esim. Reaktor ja kaikki sen drag&drop herkut.

    Kiteytettynä kynnys madaltuu napata Revo käyttöön. Jo nyt esim. WordPress sivusto saadaan importattua napin painaluksella valmiiksi blogiksi.

    Suomi käännökset ovat valmistumassa ja uskonkin, että järjestelmä tulee löytämään käyttäjäkuntansa Suomesta uudelleen, entistä vahvempana. Näin ainakin toivon, koska kyseessä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokemus.

    • Kiitos täydennyksestä Heikki. Meille ei MODX ole tullut vastaan oikein kunnolla kertaakaan vaikka työkaluun on artikkeleissa ja maailmalla useampaan otteeseen törmättykin. Osaatko nimetä Suomesta digitoimistoja tai IT-firmoja jotka käyttäisivät MODX:ää aktiivisesti? En ole itse törmännyt yhteenkään toimistoon nimittäin joka sitä olisi edes jonkin aikaa aktiivisesti pitänyt ”hovituotteenaan”. Useampi pienempi digitoimisto lienee sitä ainakin kokeillut/testaillut, veikkaisin.

      • Hei Perttu, olet kyllä oikeassa. Mitä itselleni on tullut vastaan niin käytännössä toimijat ovat yhden miehen toimistoja, itseni mukaan lukien. Haastetta siis riittää. Saksassa ja mualimalla toimistoja alkaakin löytyä, mutta lausunto ”MODX on monen salassa pidetty ase” ikävästi pätee vieläkin.

        Voisin sanoa olevani jo hieman puolueellinen, mutta kyllä puolueettomin laseinkin katsottuna MODX ei ole onnistunut/yrittänyt tarpeeksi saamaan hienoa tuotettaan maailmalle. Puhumattakaan hienosta yhteisöstä sen takana.

        Monelle kokeilijalle saattoi myös jäädä ikävä maku suuhun, kun järjestelmä on elänyt monta vuotta kahden version kautta. Evoluution kehitys pantiin käytännössä jäihin ja Revolution koettiin vielä hieman keskeneräiseksi, käännökset puuttuivat jne..

  5. Ihmettelen, miten raskaan sarjan järjestelmistä ei ole mainittu Magentoa lainkaan. Oman käsitykseni mukaan Magento-verkkokauppoja on enemmän kuin harvinaiseksi mainitulla Plonella toteutettuja sivustoja. Unohtuiko Magento vahingossa?

    • Hei Ossi.

      Magento on meillekin varsin tuttu, mutta se on kyllä ihan puhtaasti verkkokauppajärjestelmä. Tässä listatut järjestelmät ovat nimenomaan julkaisujärjestelmiä. Verkkokauppajärjestelmistä voisi tehdä ihan oman katsauksensa – tosin se olisi aika lyhyt, koska etenkin järeämmissä työkaluissa ei montaa peluria tosiaan ole.

      Pitkällä tähtäimellä ehkä julkaisujärjestelmät ja verkkokauppajärjestelmät ovat jossain määrin sulautumassa, mutta tätä on povattu jo melkein 15 vuotta tähän asti – ja vielä se ei ole konkretisoitunut oikeastaan mitenkään.

      On totta, että monissa verkkokauppajärjestelmissä on samoja toimintoja kuin julkaisujärjestelmissä, mutta ne ovat yleensä samantasoisia kuin julkaisujärjestelmien verkkokauppatoiminnot (eli varsin heikkoja suorituksia).

      Yksi haastavimpia skenaarioita tällä hetkellä ovatkin isot verkkopalvelut joissa pitäisi pystyä hallitsemaan esimerkiksi isot määrät tuotetietoa, uutisia, tukisisältöjä ja samalla myös toteuttaa verkkokauppa elimelliseksi osaksi kokonaisuutta.

      • Drupal Commerce on erinomainen julkaisujärjestelmän ja verkkokaupan yhdistelmä. Tuo molempien parhaat puolet esiin, eli mahdollistaa hyvin elämykselliset verkkokaupat, joissa sisältä ja kauppatoiminnallisuudet yhdistyvät. Suomesta löytyy jo jokunen (meidän tekemä) hieno showcasekin näistä: http://www.ruutu.fi (video on demand, kaikki SM-liigan matsit suorina lähetyksinä ensi viikosta lähtien) ja http://www.marimekko.fi/ .com (monikielinen ja monikansallinen design-brändin verkkokauppa).

        Huomattavaa: Erinomainen järjestelmä juuri omaan tarkoitukseensa, eli sisällönhallintajärjestelmän ja verkkokaupan saumattomaan käyttökokemuksen luomiseen. Älä yritä rakentaa pelkkää ja puhdasta verkkokauppasaittia Drupal Commercella – kaikki maailman Magentot ovat sitä varten.

        Drupal-verkkokauppa in-a-box: Commerce Kickstart http://www.drupalcommerce.org/download


        Joonas / Wunderkraut

  6. Yksi raskassarjan peluri myös puuttuu ja se on IBM Web Content Manager. Kyseinen julkkari kärsii mielestäni vähän aiheettomasti jäykän ja taipumattoman järjestelmän maineesta. Käyttäjiä on suomessa varsin vähän. Altia ajaa n. kahdeksan saitin palettia tuolla. WCM järjestelmää ei pidä sotkea IBM portaaliin, se on sitten kokonaan toinen tarina. IBM ja tuon jonkin sortin pääintegraattori Descom eivät osaa markkinoida tuotetta ilmeisesti lainkaan kun se ei tule missään esille.

    Verkkokauppajärjestelmien osalta vastaavanlainen olisi erittäin mielenkiintoinen.

    • Kiitos Janos hyvästä lisäyksestä. IBM on kuitenkin ihan tietoisesti jätetty pois, koska IBM:n web-sisällönhallintapaletti on, suoraan sanoen, ollut sekaisin jo vuosia. IBM:n Web Content Manager on ollut jo vuosia pahassa laskusuhdanteessa eikä IBM sitä ole oikein edes yrittänyt markkinoida.

      Tosin tätä mielikuvaa voi hieman vääristää IBM:n erittäin heikko integraattorikumppaniverkosto Suomessa. Descom on kukko tunkiolla eikä muita oikein pysty mainitsemaan samassa yhteydessä edes. Hekin keskittyneet verkkokauppoihin viime vuosina täysin.

      Ainakin Euroopassa IBM:n matalasuhdanne on tosin ihan samansuuntainen, etenkin web-julkaisemisen saralla. Ei välttämättä tosin näin selkeän heikko tilanne kuin Suomessa.

  7. Erittäin hyvä tiivistys! Tarjontaa siis riittää ja ostajien hankintahalvaus ei ole helpottumassa, sillä lisää vaihtoehtoja tulee jatkossakin. Tuotteen valinta on hyvin tärkeä asia, mutta ei ainoa. Kuten eräs suomalainen entinen kännykkäjätti hyvin demonstroi, mahtava tekniikka ei riitä jos palvelut puuttuu. Me olemmekin nostaneet keskustelua laajemmaksi kuin se, kenellä on kiiltävin kirves. Kun usein tarve kuitenkin on saada se pölkky halki, joten sillä on hyvin paljon merkitystä kuka niitä klapeja tekee ja miten. Varsinkin kun puita hakataan vuodesta toiseen.

    Poutapilvi on toiminut kaikkea muuta kuin matalalla profiililla. Liikevaihtomme on kasvanut orgaanisesti koko historiamme ajan eikä tuohon suuntaukseen tule muutosta tänäkään vuonna. Olemme panostaneet, innovoineet ja investoineet enemmän kuin koskaan. Olemme siis suurempia ja tehneet enemmän töitä kuin koskaan. Otamme kuitenkin tämän havainnon vastaan kiitollisena kehityskohteena ja loppuvuosi tuleekin olemaan hyvin aktiivinen myös ulospäin. Se ehkä menee niin, että kun on 15 vuotta tehnyt verkkopalveluja, sitä ei ihan samalla huumalla rummuttele kuin vuosituhannen vaihteessa. Asiakkaiden täydellisyyteen pyrkivä palvelu on paremmin käytettyä aikaa, sillä silloin rumpua hakkaa joku muu kuin sinä. Ja se kuuluu kauemmaksi.

    Poutapilvi on saanut kunnian toteuttaa verkkopalveluja yhtä lailla useille pörssiyhtiöille ja ministeriöille kuin toisaalta pk-yrityksille ja yhdistyksille. Ja paljon siltä väliltä. Pystymme skaalaamaan sekä tuotteemme, että palvelumme asiakkaan tarpeisiin sopivaksi. Ehkä suuntaus on voimakkaimmin ollut räätälöityihin, jopa sovelluksenomaisiin ratkaisuihin, sillä asiakkaiden tarpeet ovat monipuolistuneet. Tämä laajentaa perinteistä julkaisujärjestelmäkäsitystä ja niissä toteutuksissa voimakkaassa roolissa on myös palvelut, kuten konseptoinnin ja suunnittelun merkitys.

    Parasta järjestelmää ei ole, on ainoastaan sopivin. Poutapilven kilpailuetu on se, että olemme parempia kuin muut. Jos joku ajattelee itse omasta yrityksestään tai tuotteestaan jotain muuta, kannattaa kysyä miksi ihmeessä? Myynti kuitenkin on innostuksen välittämistä ja meillä, jotka olemme itse tuotteemme tehneet, se innostuminen ja sen välittäminen on usein astetta helpompaa.

    Klaus Holm
    Myyntipäällikkö
    Poutapilvi

  8. Kiitos taas hyvistä jatkokommenteista. Joonaksen kanssa olen kyllä ihan samaa mieltä, että ainakin paperilla Drupal Commerce on kiinnostava kokonaisuus. Se todella on lähtenyt yhdistämään juuri sitä mitä muut eivät ole oikein onnistuneet tekemään. Drupalille tuon ongelman ratkaisu sopiikin minusta varsin hyvin – yleensähän tuollaiset ovat aika raskaita ja isoja projekteja – ja etenkin jos myytävät tuotteet ovat jotain muuta kuin perusbulkkia (esim. Ruutu.fi casen videot).Veikkaan tosin, että Ruutu.fi ja Marimekko eivät ole mitään erityisen edullisia projekteja olleet – eli lienevät siellä 100k muhkeammalla puolella aika reilustikin.

    Magento on sitten varmasti se järeämpi ratkaisu kun verkkokauppa on palvelun sydän ja muut asiat ovat toissijaisia.

    Kiitos myös Klausille Poutapilven tarkennuksista. Kotimaiset julkaisujärjestelmät ovat toki edelleen mukana pelissä, vaikkakin kustannustehokkuuden ja palvelun myötä ensisijaisesti. Lukittuminen yksittäisen toimijan tuotteeseen on edelleen monelle asiakkaalle kauhistus. Tosin Drupal ja kumppanit ovat myös osoittaneet viime vuosina, että näihinkin voi saada varsin vahvoja toimittajalukkoja käytännössä. Avoimuus ei auta jos lopputulos on täysin asiakaskohtainen räätälöity kokonaisuus. Vahvan lukon vastapainona pitäisi minusta olla aina jotain erittäin merkittävää, joko vahvasti erikoistunut tuote tai merkittävä kustannusetu. Kotimaiset toimijat ovat lähinnä tuolla kustannusedun puolella minun nähdäkseni. Todellista erikoistumista ei ole tapahtunut kotimaisten julkaisujärjestelmien saralla.

  9. Mukava, että näinkin jo arkinen aihe herättää keskustelua. Ajattelin, että voisin jakaa omia ajatuksiani markkinasta ja julkaisujärjestelmätuotteista, sekä omasta, että muista tarjolla olevista. Olen toiminut Media Cabinetissa webbikonsulttina n. 10 vuoden ajan. Pitkä aika, joka on antanut hyvin tuntumaa monenlaisiin asiakkaisiin, toimialoihin ja tarpeisiin.

    Media Cabinetin tuote on Base C6. Se on yrityksen omaa tuotekehitystä ja omaa pitkän historian. Olemme yrityksen historian aikana miettineet, miltä tulevaisuus näyttää, onko vielä markkinoita ”omille julkkareille”. Tosin tällä hetkellä aivan puhtaasti oman tuotteen talo emme ole, sillä olemme toteuttaneet useita WordPress sivustoja ja itsekin olen asentanut sellaisia ja ylläpidän niitä säännöllisesti.

    Miksi olemme pärjänneet hyvin? Koska Base C6:n tarjoamat ominaisuudet ja käytettävyys on arvioitu erittäin hyviksi lähes kaikissa tarjouskilpailuissa. Myös henkilöstön kokemus, referenssit ja projektitoimitus ovat saaneet hyvät pisteet. Mikäli emme ole voittaneet tarjoamaamme projektia on syynä ollut lähes poikkeuksetta joko hinta tai se, että lähtökohtaisesti kilpailutilanne ei ole ollut todellinen vaan ostajalla on ollut mielessään jo ykkösvaihtoehto, esimerkiksi paikallinen toimija.

    En pysty arvioimaan olemmeko voittaneet enemmän vai vähemmän kuin joku kilpailijamme, eli en väitä, että olisimme jotenkin ylivoimaisia. Uskon, että tasainen vahvuus kaikilla osa-alueilla on ollut se meidän kilpailuetumme.

    Julkaisujärjestelmän rooli mielestäni on merkittävämpi julkisesti kilpailutettavissa hankinnoissa kuin yritysten suoraan tekemissä hankinnoissa. Julkisissa on usein jo lähtökohtaisesti joitain rajoitteita sille, millaista järjestelmää saadaan tarjota. Vuosien varrella näihin on yhä enenevissä määrin tullut mukaan vaatimus siitä, että julkaisujärjestelmällä tulee olla monta toimittajaa – jotta voidaan vaihtaa toimittaja, jos ensimmäisen kanssa homma ei luista. Kuitenkin vaatimukset monissa näistä projekteista ovat sitä luokkaa, että tarvitaan rankemman luokan ”puukotusta”. Asiakkaalle tämä tarkoittaa todella usein sitä, että toimittajan helppo vaihdettavuus ei todellisuudessa toteudu. Julkisissa hankinnoissa on myös (kuten kaikki tietävät) usein aivan järjettömiä ja tarpeeseen nähden ylimitoitettuja vaatimuksia.

    WordPress on aivan loistava kun halutaan yksinkertaisia viestintäsivustoja, jotka eivät saa maksaa paljon, näyttävät hyviltä ja ovat responsiivisia. Suunnittelutyö jää minimiin kun käytetään valmiita templateja. Näissä ei meillä ole bisnestä – elleivät tällaiset sivustot ole osa jotain suurempaa kokonaisuutta.

    Koska olen itse käyttänyt myös muita järjestelmiä kuin Basea väitän, että Basen käytettävyys on parempi kuin esimerkiksi WordPressin. Tämä kokemus perustuu viikottaiseen sisältöjen muokkaamiseen WordPressiä käyttäen.

    Drupalista en osaa kommentoida muuta kuin, että sen suosion käyrä näyttää laskevalta. Ehkäpä se on liian ”nörttijärjestelmän” maineessa kun taas markkinat haluavat jotain yksinkertaisempaa, selkeämmin ymmärrettävää?

    Kun tarvitaan jotain muuta, esimerkiksi vuorovaikutteisuutta, sähköistä asiointia, laskureita, toiminnaohjauksellisia elementtejä, integroitua verkkokauppaa jne. eivät tällaiset ”asenna ja ala käyttää” julkaisujärjestelmät vastaa tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla.

    Verkkokauppa on usein osa jotain suurempaa kokonaisuutta, ei oma erillinen saarekkeensa. Esimerkiksi b2b verkkokauppojen (eivät ehkä näytä ja tunnu perinteisiltä verkkokaupoilta) määrä tulee kasvamaan ja niihin tarpeisiin ei välttämättä pystytä vastaamaan millään valmiilla verkkokauppatuotteella.

    Erikoistumista julkaisujärjestelmärintamalla on tapahtunut. Esimerkiksi me olemme saaneet merkittävän markkinaosuuden vuosiraportoinnin ratkaisuista juuri julkaisujärjestelmään kehitettyjen ominaisuuksien avulla. Ja veikkaisin, että esimerkiksi Crasman on tehnyt samanlaista työtä oman järjestelmänsä kanssa. Meille tämä erikoistuminen on tarkoittanut samalla jatkuvaa tuotekehitystä, jota pystytään hyödyntämään myös muissa projekteissa.

    Poutapilven Klaus (mukava kaveri ja erinomainen yritys) heitti kovan väittämän, jonka mukaan he ovat parempia kuin muut. Uskon, että he ovat hyviä ja varmasti paras vaihtoehto johonkin tarpeeseen, mutta tuollaista yleistystä ei voi kyllä tehdä. Kyllä se on niin, että asiakkaiden näkökulmasta eri webbifirmojen välillä on aika vaikea tehdä eroa. Tämä on helppo todeta kun käy eri yritysten omilla kotisivuilla katsomassa mitä he itsestään kertovat. Tosin onhan sitten näitä, joiden kilpailuetuna on olla helposti vaihdettavissa johonkin toiseen.

    Omaa lyhyttä analyysia markkinan nykytilasta ja tulevasta:
    - kilpaillaan usein hinnalla (yritykselle ei jää rahaa kehittää tuotetta ja osaamista)
    - Suomi on pieni markkina, jossa tekijöitä on paljon ja niitä tulee koko ajan lisää
    - julkaisujärjestelmien kehitys on saavuttanut sen pisteen, että ne täyttävät asiakkaan tarpeet
    - eroa eri toimijoiden välillä on vaikea tehdä, koska ne näyttävät ja tuntuvat samanlaisilta, kuka on tuonut mitään merkittävää uutta markkinoille?
    - asiakkaat ostavat vieläkin julkaisujärjestelmän vaikka se mitä he tarvitsevat on verkkoviestinnän ja markkinoinnin hallitsevan kumppanin, joka osaa tehdä toimivat sivut, mutta myös kehittää, kyseenalaistaa ja haastaa
    - verkkoviestintään varattu budjetti on usein luokattoman pieni
    - erilaisten ohjelmistojen, toiminnallisempien verkkosivustojen ja verkkokauppojen tarve tulee vain kasvamaan
    - asiakkaat ymmärtävät, että on parempi hankkia osaava kumppani, jolla on oikeasti omaa tuotekehitystä – ei pelkästään osaamista jonkin valmiin asentamiseen

    Media Cabinetista vielä lyhyesti. Base C6:n ohella olemme satsanneet viimeisten vuosien aikana paljon mobiili/tablet-sovellusten kehittämiseen. Tästä yksi esimerkki on oman tytäryrityksemme tuote Showell (www.showell.fi), joka on iPadilla toimiva myyjille suunnattu myyntiaineistojen esittämiseen ja jakamiseen tarkoitettu ratkaisu. Koen, että eteenpäin menevän yrityksen on pakko kansainvälistyä sillä muutenhan tämä menee toistemme paitojen silittämiseksi.

    Olipas pitkä teksti. Kiitos jos jaksoit lukea. Palataan asiaan!

    parhain terveisin,

    Sami Suni
    Web Consultant, Partner
    Media Cabinet
    +358 50 3030051
    sami.suni@mediacabinet.fi

  10. Mielenkiintoisia näkemyksiä. Avoin lähdekoodi saa runsaasti palstamillimetrejä. Ilahduttavaa että kirjoittajankin arvion mukaan Crasman ”pärjää kohtuullisesti” vaikka kirjoittaja ei vielä edes tiedä että tulemme tänäkin vuonna kasvamaan merkittävästi….jo 17:sta vuotta putkeen. ;)

    Crasman Stagen osalta haluan tuoda esille kaksi mielestäni keskeistä asiaa: 1) saumaton integraatio Crasman Studio-tiedostopankkiin mahdollistaa erittäin monipuolisen medianhallinnan ja -jakelun, 2) Stagen rakenteellisen tiedon (a.k.a ”sisältötietokannat”) hallinnan ominaisuudet ovat julkaisujärjestelmämme ”Killer Feature” erityisesti yritysasiakkaille, koska niiden julkaisema sisältö on tyypillisimmin luonteeltaan rakenteellista (esim. tuotetieto).

    Crasman Stage tarjoaa myös sivustokehittäjälle upean modernin työkalun, jossa sekä frontend- että backend-koodaamisen ”lingua francana” on yksi ja sama JavaScript (Powered by Google V8). Stagen ”frameworkmainen” filosofia mahdollistaa erittäin monipuoliset toteutukset.

    Crasmanin osalta väite siitä että verkkovuosikertomukset olisivat ”yksi suosituimpia käyttökohteita” on mielestäni hieman harhaanjohtava. Olemme sähköisten verkkovuosikertomuksien toteuttajana markkinajohtaja, mutta ne edustavat liiketoiminnastamme verrattaen pientä osaa ollen vain yksi monista asiakkaidemme verkkojulkaisemisen käyttökohteista. Tuoreimpia referenssejämme ovat mm. http://www.finavia.fi, http://www.hookoo.fi ja http://www.laakkonen.fi. Kun nuo verkkovuosikertomukset kuitenkin ovat painuneet kirjoittajan mieleen, niin voin iloisena kertoa että Sampo Groupille toteuttamamme vuoden 2012 verkkovuosikertomus (http://ar2012.sampo.com) on hiljattain voittanut vielä julkistamattoman merkittävän kansainvälisen muotoilupalkinnon.

    • Mihin väite siitä, että verkkovuosikertomusten toteuttajan Crasman on markkinajohtaja perustuu?

      Media Cabinet toteuttaa pitkälle toistakymmentä vuosikertomusta vuosittain ja olemme tehneet näin jo usean vuoden ajan. Asiakkaina suuria pörssiyriksiä, mutta myös muita suuria toimijoita.

      Myös tämän vuoden osalta näyttää siltä, että kasvua tulee lisää. Tuotekehiksen näkökulmasta olemme olleet jatkuvasti aivan eturintamassa.

      Kiitos tästä kuuluu myös Crasmanille, joka osaltaan haastaa meitä olemaan entistä parempia. Meille vuosikertomukset ovat merkittävää liiketoimintaa, ei pelkästään ”sivujuonne”.

      Parhain terveisin,

      Sami Suni / Media Cabinet

    • Kiitos Hans kommentista! Hienoa, että avasit myös teidän toiminnallisia vahvuuksia.

      Yksi syy siihen miksi avoin lähdekoodi saa palstatilaa yleensäkin lienee siinä, että näistä järjestelmistä on saatavilla tietoa paljon paremmin kuin pienemmistä, suljetuista tuotteista. Asiakkaat myös nykyisin tutkivat markkinaa itsenäisesti paljon enemmän kuin aiemmin. Siksi olen jopa samaa mieltä kanssasi, että avoin lähdekoodi nähdään alalla ehkä isompana asiana kuin mitä se ansaitsisi. Verkkopalveluiden tekemisessä kun korostuvat yleensä muut asiat kuin esimerkiksi elinkaarikustannukset. Tyypillisten sivustojen elinikä on alle viisi (5) vuotta, ja kun koko ajan pitää pienkehitystä tehdä myös, niin lisenssikustannuksien tuoma taakka on kokonaiskakussa varsin pieni. Tärkeämpää on löytää sopiva kumppani+järjestelmä-kombo. Siksi tekin minun näkökulmastani porskutatte hyvin vaikka kilpailu on kovaa.

      Itsekin alalla varsin pitkään toimineena ymmärrän tosin myös asiakkaita jotka kokevat yksittäisten toimijoiden omat tuotteet isona riskinä. Alalla on ollut (ja on edelleen) lukuisia toimijoita joita ei ole kovin paljon asiakaspalvelu kiinnostanut – ja onpa asiakkaita jopa saatettu aivan rahastaa lisätoiminnoilla ja suhteettomilla muutoskustannuksilla. Tästä on jäänyt monelle traumoja.

      Tämän seurauksena alalla onkin viime vuosina pärjännyt yllättävän hyvin sanomalla, että ”meistä pääsee helposti eroon”. Etenkin Drupal-firmathan ovat lähes ratsastaneet tällä lauseella (mikä on ollut hieman ristiriitaista, koska Drupal-toteutukset ovat yleensä varsin asiakaskohtaisia).

      Valitettavasti siis kotimaisilla toimijoilla on todistustaakkaa kannettavanaan. Mutta jos kerran asiakaspalvelu pelaa ja projektit toimitetaan aikataulussa, niin tyytyväisiä referenssiasiakkaitahan pitäisi olla jonoksi asti. Fiksut asiakkaat kyselevätkin näitä ja soittelevat myös annetuille kontakteille. Toimareiden ja myyntijohtajien vakuuttelut eivät koskaan saisi olla ainut tietolähde.

  11. Tämä oli enimmäkseen järkevältä näyttävä katsaus, mutta Drupalin kohdalla projektikoko särähti aika pahasti korvaan. Eli firmamme on Konsepto ja olemme tehneet paljon Drupal-sivustoja. Meillä isoimmat projektit ovat olleet noin 40 000 € hintaluokkaa ja suurin osa alle 10 000 € hintaisia. Työnäytteissämme on isompiakin sivustoja, täältä voi katsoa:

    http://konsepto.fi/tyot

    Teemmekö siis jotakin väärin? ;-)

    Se on tosin myönnettävä, että Drupalin monipuolisuus ja monimutkaisuus tekee sen käytön aloittamisesta ja opettelusta varsin haastavaa. Jos lähtee ilman aiempaa Drupal-kokemusta tekemään Drupalilla tosi isoa ja loppuun asti hiottua sivustoa, niin siinä tapauksessa tuo mainittu hintaluokka saattaa pitää paikkansa.

    Kommenteissa mainittu Drupalin suosio ei ainakaan heidän omien sanojensa mukaan ole laskussa:

    https://drupal.org/project/usage/drupal

    Jos kommentissa viitataan Drupalin markkinaosuuteen, niin se on voinut laskea WordPressin kasvun myötä. Tästä aiheesta löysin äkkiseltään vain yhden lähteen:

    http://w3techs.com/technologies/history_overview/content_management

    Lähde vaikuttaa epäluotettavalta, koska iso muutos on tapahtunut yhden kuukauden aikana. Kyseessä lienee laskutavan muutos.

  12. Kiitos Mikko kommentista ja esittäytymisestä. Tätä varten tässä katsauksessa kommentit ovat avoinna!

    Tiedän hyvin, että pienempiäkin projekteja Drupalilla tahkotaan tässä maassa paljonkin.

    Näkemykseni perustuu siihen, että Drupalin kehitys ei mielestäni maailmanlaajuisesti ole menossa pienempien projektien suuntaan (tai ole mennyt viime vuosina) ja sitä kautta näiden pienempienkin sivustojen jatkokehitys ja laajentaminen voi olla kalliimpaa kuin järjestelmillä jotka on alunperin suunniteltu pienempiin käyttötarkoituksiin. Tästä on esimerkkejä tässäkin maassa vaikka kuinka paljon. On ihan kiva saada järeä järjestelmä käyttöön, mutta jos budjettia ei ole jatkokehittää kokonaisuutta, niin järeästä järjestelmästä on vain haittaa.

    Joku joskus sanoi, että Suomessa on tapana ostaa aina se kallein automalli johon on ostohetkellä varaa. Sitten kirotaan kun autossa on riisutut varusteet, tehoton kone ja kalliit huoltokustannukset. Fiksumpaa monelle olisi ostaa kertaluokkaa edullisempi automalli, mutta panostaa sitten lisävarusteisiin ja vaikka auton sisustuksen personointiin omanlaiseksi. Tämä analogia toimii minusta yllättävän hyvin julkaisujärjestelmissäkin. Vaikka rahaa olisi ostaa nyt se järeämpi järjestelmä, niin jos seuraavana vuonna ei olekaan samanlaista summaa käytettävänä, niin investointi jää vajaakäyttöön, jopa ”rammaksi”. Tämän olen itse nähnyt monessa tapauksessa – ja nimenomaan Drupal-caseja on tullut viime vuosina tällä tavalla vastaan.

    Minusta alle 10 000 euron projekteihin Drupal ei ole ollenkaan soveltuva julkaisujärjestelmä.

    Saa olla eri mieltä. :)

  13. Kummallista, että ExpressionEngine on listattu erittäin harvinaisiin julkaisujärjestelmiin. Omasta kokemuksesta päätellen se on ollut melko suositussa käytössä monissa digitoimistoissa tai ainakin oli. Ollut myös monessa freelancer-projektissa käytössä. Nykyhetkestä en sitten tiedä, miten digitoimistot sitä käyttävät. Ainakin muutaman toimiston tiedän, jotka yhä käyttävät. Imo siis pitäisi olla listattuna ylempänä. :)

    • ExpressionEngine oli tosiaan pari vuotta sitten hyvässä nousussa ja moni digitoimisto teki sillä hommia. Nyt se on jotenkin kadonnut. Concrete5 ja SilverStripe tulevat ainakin meille paljon enemmän vastaan kuin EE. Tiedän, että esimerkiksi Evermade vaihtoi hiljattain Drupalista EE:hen, mutta tällä hetkellä en tiedä muita toimistoja jotka aktiivisesti pitävät EE:tä ”hovijärjestelmänään” (Evermadekin tekee myös WordPressillä lisäksi).

      Mielelläni kuulisin, että ketkä toimistot EE:tä tällä hetkellä käyttävät. Se on ihan hyvä työkalu, joka varmasti kilpailee pienemmissä projekteissa erittäin hyvin WordPressin, SilverStripen ja Concrete5:sen kanssa (ja myös Drupalin kanssa).

      • Evermade, Activeark, Frantic. Activearkista en tosin nykyään tiedä (olin siellä joskus 4v sitten, jolloin sitä siellä käytettiin). Yhdessä projektissa oli nykyään vaihtunut julkkari EE:stä WordPressiin. Franticilla kertoivat käyttäneensä muutamassa projektissa EE:tä, mutta ei kait sen enempää.

        Johtuisko tuo nykytilanne siitä, että EE on maksullinen, eikä oikein sovi budjetteihin tai julkkarista ei raaski maksaa, kun ilmaisiakin on tarjolla? Maksaahan se kuitenkin suhteellisen paljon ($300).

        • Kiitos täydennyksistä Antti!

          En itse usko hinnan olevan juurikaan tekijä tuossa. EE:n hinta on kuitenkin hyvin minimaalinen suhteessa projektien kokonaiskustannuksiin – yleensä kuitenkin pientenkin digitoimistojen saittiprojektit ovat useita tuhansia euroja halvimmillaankin. Lisäksi monet IT-osastot näkevät hintalapun nykyisin jopa ihan hyvänä asiana, koska sen nähdään tuovan jatkuvuutta ja luotettavuutta (esim. tietoturvapäivityksien suhteen).

          Eiköhän Frantic ja ActiveArk ole muista syistä siirtynyt muihin työkaluihin. Kumpikaan ei mielestäni enää käytä nimittäin ko. työkalua. Tosin ei se välttämättä kerro siitä, että työkalu olisi huono, mutta jos tuntematon työkalu on hankala myydä asiakkaille ja kukaan ei sitä aktiivisesti kysele, niin vaihtaminen johonkin paremmin tunnettuun työkaluun houkuttelee varmasti (esim. Drupaliin tai WordPressiin).

          Evermade olisi näin ainut toimisto Suomessa joka käyttää EE:tä.

          • Kiitos Perttu hyvästä artikkelista.

            Activeark JWT käyttää edelleen EE:tä aktiivisesti sivustojen toteutuksissa. Myös WP ja CodeIgniter ovat käytössä ja ennen kaikkea Drupal, jota käytämme suurempien sivustojen alustana, on vahvasti mukana paletissa.

            Juha / Activeark JWT

  14. Tämä kirjoitus on kerännyt kiinnostavia kommentteja suunnasta jos toisesta, niitä oli kiinnostavaa lukea. :-)

    Meidän nähdäksemme suurimmat kustannukset Drupalin kohdalla tulevat juurikin alkuperäisessä sivustoprojektissa, eivät niinkään jatkokehityksessä tai laajentamisessa. Melkein joka asiaan on olemassa moduuli, joiden avulla uudet ominaisuudet saadaan tehtyä ainakin jollain tavalla. Sen jälkeen joudutaan yleensä säätämään enemmän tai vähemmän, ennen kuin olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Säätämisestä huolimatta valmis pohjakoodi vähentää toteutuksen työmäärää huomattavasti. Onneksi järkevästi tehdyt säädöt toimivat myös muilla sivustoilla jatkossa.

    Ylläpito ei ole erityisen vaativaa verrattuna vaikka WordPressiin tai muihin, joiden tietoturvasta joutuu joka tapauksessa huolehtimaan. Isot versiopäivitykset (esim. 6 -> 7) ovat ikävä kyllä kalliita, koska varsin moni asia muuttuu ja kehittyy versioiden välillä.

    Itse suosittelisin Drupalia normaalisti yli 20 000 € projekteihin ja osaavissa käsissä yli 5 000 € projekteihin. Näin siksi, että valmis sivustopohja ja kokemus auttavat tosi paljon. Sitä halvemman hyvälaatuisen sivuston tekeminen ja ylläpitäminen Drupalilla on vaikeaa, koska asetuksia ja säädettävää on niin paljon.

    Drupalin soveltuminen pieniin sivustoprojekteihin on kuitenkin lähinnä kehittäjien tahdosta kiinni. Jos esimerkiksi joku taho tekisi erittäin hyvän kotisivudistribuution, niin sen avulla uuden sivuston aloittamisen kustannuksia voisi painaa huomattavasti alas nykyisestä. Sama tapahtuisi, jos joku tekisi suuren korjausremontin Drupalin pahimpiin suunnitteluvirheisiin, sen sijaan että rakennetaan paikkaa paikan päälle.

    Omasta mielestäni isoihin projekteihin tähtääminen ja siihen liittyven toimivien oletusten lähes täydellinen puuttuminen ovat Drupalin strategian pahimmat mokat. Jos 20 % sijaan 80 % asioista olisi jo valmiiksi oikein puhtaassa asennuksessa, niin säästöt olisivat merkittävät sekä pienissä että suurissa projekteissa. Nyt vain suurissa projekteissa on budjettia ylimääräiseen säätämiseen ja niissäkin vain siksi, ettei ole olemassa parempia vaihtoehtoja.

    Anyways, Drupal on oma valintamme juurikin siksi, että voimme sen avulla tehdä jokseenkin mitä tahansa. Useampaa monimutkaista järjestelmää emme voi käytännössä hallita ja pienimpiin projekteihin olemme kehittäneet omat ratkaisut.

    Väliin jää kuitenkin pieni alue, jossa esim. WordPress voisi olla tehokkaampi (ja osaavissa käsissä varmasti onkin). Sen takia olemme välillä miettineet sen tarjoamista, jotta kyseinen gäppi katoaisi. Toisaalta WordPress ei ole varsinkaan kehittäjän näkökulmasta mikään tie autuuteen (siinä missä ei Drupalkaan), joten meidän kannattanee keskittyä ennemmin kehittämään Drupalia ja omia ratkaisuja sellaiseen suuntaan, että edellä mainittu väli pienenisi nykyisestä.

    • Hei Teemu! Kiitos kommentista! CMS Made Simple kuuluu myös näihin tapauksiin jotka olivat takavuosina ihan suosittuja työkaluja, mutta viime vuosina eivät ole enää tulleet vastaan samalla tavalla ollenkaan. En CMS Made Simplestäkään tunne yhtään siihen erikoistunutta digitoimistoa tai vastaavaa. Mielelläni kuulen jos tällaisia Suomesta löytyy.

  15. Media Cabinetin Sami (myös mukava kaveri ja erinomainen yritys) kirjoitti oikein osuvasti. Ironinen lauseeni ”me olemme parempia kuin muut” oli tietenkin se, mitä peilille pitäisi aamulla sanoa. En ainakaan ole ajatellut, että joku aktiivisesti pyrkisi olemaan omalla alallaan kuudenneksi paras :) Tietenkin omien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa voi ja kannattaa olla rehellinen. Joskus asiakkaalle soveltuu paremmin enemmänkin ruuvimeisseli kuin vasara. Silloin ei todellakaan kannata myymällä myydä jos laukussa on nippu vasaroita. Esitin tuon siis hieman kaskuna, en yleistyksenä.

    Voisin vielä kysyä Pertun näkemystä erilaisista frameworkeistä, esimerkiksi Django, joilla Suomessakin tehdään kohtuullisen laajojakin verkkopalveluita. Näkemyksesi niiden nykytilasta ja tulevaisuudesta?

  16. Frameworkeillakin on vähän se ongelma, että ei ole oikein tekijöitä vielä Suomessa. Djangolla pari tahoa tekee (esim. siellä Turussa Anders Inno). Lisäksi niistäkin syntyy hyvin asiakaskohtaisia toteutuksia lähes poikkeuksetta joten ne sopivat parhaiten jo lähtökohtaisesti paljon räätälöintiä tarvitseviin caseihin. Minusta niitä tällä hetkellä käytetään vähän omituisen pienissä projekteissa kun esimerkiksi Django on nimenomaan hyvä työkalu isoihin, hyvin räätälöityihin kokonaisuuksiin. Siinä on kuitenkin vahvasti ajatuksena se, että CMS on vain yksi nurkka isommassa kokonaisuudessa (ja back-end-henkinen CMS vielä lisäksi, mikä sopii isoihin räätälöintiprojekteihin hyvin).

    Oma kantani on, että Django ja kumppanit edustavat mielenkiintoista niche-aluetta joka tulee jatkossa olemaan entistäkin tärkeämpi niche. Isot, räätälöintiä paljon vaativat verkkopalvelut on järkevää rakentaa tällaisten päälle monissa tilanteissa. Joskus ne toki kannattaa rakentaa jonkun selkeämmin CMS-työkalun päälle (esim. Drupalin tai EPiServerin). Tämän valinnan tekeminen on isoissa caseissa todella haasteellista – mutta erittäin tärkeätä, koska vaikutukset valinnalla ovat isot.

    Sanotaan näin, että räätälöityjä kokonaisuuksia on minusta ainakin fiksumpaa tehdä näiden frameworkkien päälle kuin kotimaisten julkaisujärjestelmätuotteiden päälle. Frameworkkien kohdalla on ainakin teoreettiset mahdollisuudet löytää jatkokehittäjiä palvelulle (etenkin kun elinkaaret ovat usein pitkiä). Ja muutenkin vahvasti räätälöityjen kokonaisuuksien tekeminen CMS-alustojen päälle on aina riskialtis projekti, koska siinä helposti taivutetaan tuotetta sellaisiin suuntiin joista voi syntyä paljonkin ongelmia – tai ainakin päivitettävyys ja käytettävyys kärsii hyvin pahasti (ja pahimmillaan maksetaan lisenssejä, mutta ei voida hyödyntää ominaisuuksia joista niitä lisenssejä maksetaan).

    Django (ja sen CMS-palikat) on ihan hyvä esimerkki tällaisesta framework+miniCMS-kombosta jolle kyllä varmasti se oma niche alkaa löytymään yhä paremmin. Djangon haasteena on toki ohjelmointikieli Python johon ei löydy kuin varmaankin se muutama kymmenen kovaa osaajaa Suomesta. Täten se tuskin leviää Suomessa kovin laajalle. Suomi on kuitenkin PHP- ja .Net-maa.

    • Hei Otto! Kiitos kommentista.

      Ehkä tässä kohtaa ketjua voisi todeta noin yleisesti (ei pelkästään viitaten sinun kysymykseesi), että minusta olisi aina kiva kuulla, että keitä ne ”jotkut” ovat. Jos kerran joku CMS on olevinaan Suomessa merkittävä peluri, niin minusta aina voisi sitten listata ne digitoimistot ja muut tekijät jotka sillä Suomessa tekevät. Ei haittaa yhtään jos pystyy myös kertomaan, että miksi tämä kyseinen CMS ehkä on merkittävä, tai jotenkin erilainen kuin muut.

      Maailmassa on tuhansia erilaisia CMS-projekteja joista varmasti monet ovat todella hienoja projekteja – mutta asiakkaiden ja projektien kannalta sillä täydellisellä tekniikalla on aika vähän merkitystä jos kyseiseen välineeseen ei Suomesta (tai lähialueilta) löydy riittävästi osaavia tekijöitä.

      Sitten itse vastaukseen :)

      Refinery CMS ei ole tullut koskaan vastaan edes – ainakaan missään Suomi-yhteyksissä. Ruby on Rails ei muutenkaan ole kovin suosittu Suomessa, joten se rajoittanee jo lähtökohtaisesti tuon kyseisen CMS:n yleisyyttä. Jossain Tanskassa esimerkiksi voisi tuollainen projekti yleistyä aika helpostikin, mutta tuskin täällä Suomessa.

      Textpattern oli takavuosina ihan lupaava väline ja jossain kohtaa näytti siltä, että siitä olisi voinut tulla isompikin juttu. Viime vuosina siitä ei ole kuitenkaan enää kuulunut mitään. Luulen, että WordPressin nousu on ollut yksi asia joka on vienyt Textpatternin nykyiseen, kovin marginaaliseen tilaan. En tiedä senkään osalta enää Suomesta yhtään toimijaa.

      • Moi, kiitokset vastauksesta. Mobiilipuolen joku appsien tekijä puhui Refinery CMS:stä, ilmeisesti start up ja appsi -skenessä luullaan Ruby on Railsin olevan kovakin juttu myös sivujen tekoon! Antoi näin ymmärtää. Textpatternia suositteli muun muassa oululaiset freelancerit viitisen vuotta sitten, joten ei sekään siis taida olla isompi juttu.

  17. Hyvää tekstiä ja mielenkiintoista keskustelua, kiitokset Perttu (+ keskustelijat :) ).

    Drupaliin vahvasti erikoistuneiden toimittajien listalle olisin kaivannut Druidia (täysin Drupaliin erikoistunut toimittaja). Vaikka yritys on toiminut vasta vuoden on kokoa kuitenkin jo lähes 10 henkeä (2014 on tarkoitus aloittaa 11 hengen voimin) ja olennaisimpana seikkana on tiimin useiden vuosien kokemus ja osaaminen Drupalista (ja yhteinen työhistoriakin lasketaan useissa vuosissa).

    Mitä projektien kokoon tulee niin olen samaa mieltä Mikon kuvauksesta Drupalin soveltuvuudesta. Meillä on onnistuneita hyvin erikokoisia projekteja, joissa toteutunut investointi on ollut muutamia tuhansia, kymmeniä tai satoja. Eli osaavissa käsissä saadaan oikeasti pienelläkin rahalla mahtavia tuloksia.

  18. Uutena tulokkaana listalle ehdottaisin avoimen lähdekoodin CMS/CMF-tuotetta nimeltä ProcessWire.

    Taustoituksena sen verran, että ProcessWire on yllä listatuista verrattavissa lähinnä Drupaliin, joskin kyse on kevyemmästä ratkaisusta. Kuuleman mukaan myös vertailu MODX:n suuntaan on aika osuva, tästä tosin en itse sen enempää osaa sanoa, MODX kun ei ole allekirjoittaneelle alkuunkaan tuttu.

    Kantavia teemoja PW:ssä ovat modulaarisuus, rakenteellisuus, merkkausriippumattomuus (merkkauksen tuottaminen on tapauskohtaista ja kehittäjän hallinnoitavissa.. ja siten myös käyttökohteet ovat todellisuudessa perinteistä verkkosivustotuotantoa laajemmat) sekä ns. ”jQuery-vaikutteinen” API, jonka avulla hoidetaan niin sivustojen front-end -puoli kuin integraatiotkin. Toteutuskielenä on tosiaan PHP(5) ja tietokantaosastolta tuettuja ovat ainakin MySQL ja MariaDB.

    Omat kokemukset juurikin integroinnin ja räätälöinnin osalta ovat olleet todella positiivisa verrattuna oikeastaan kaikkiin aiemmin kokeilemiini järjestelmiin. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin myös järjestelmän oma CMS -osuus on oikeastaan rakennettu sovelluksena CMF -osuuden päälle. Usein tuleekin esiteltyä PW (lähinnä kehittäjille, ei niinkään asiakkaille) ennemmin verkkosovelluskehyksenä kuin julkaisujärjestelmänä.

    Suomalaisista toimittajista mainittakoon Avoine Oy, jonka asiakaslistalla kolmisensataa liittoa ja järjestöä (monet näistä ”sieltä isommasta päästä”) ja Aldone, joka on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Fonectaa (ja jossa myös itse työskentelen). Pienempiä toimistoja löytyy myös jonkin verran, mutta näistä ei kattavaa listaa valitettavasti tähän hätään ole käsillä.

    Suomalaisia kehittäjiä näkee myös virallisella foorumilla kasvavassa määrin. Kansainvälinen yhteisö järjestelmän ympärillä on sekä virallisen ”tukifoorumin” että nyttemmin GitHubin suunnalla varsin eloisa ja kovassa nosteessa.

    On hienoa nähdä, miten julkaisujärjestelmäkenttä Suomessa on lähtenyt laajentumaan – ainakin näin omasta näkökulmasta katseltuna, tosin hirveän tarkasti ei ole tullut muiden tekemisiä seurailtua. Joitain vuosia sitten vaihtoehtoina tuntui kuitenkin olevan lähinnä sekalainen kokoelma suljettuja yhden toimittajan järjestelmiä (ei toki niin, että nämä automaattisesti huonojakaan olisivat, itsekin ylläpidämme edelleen yhtä tällaista) sekä avoimelta puolelta Drupal, Joomla ja WordPress. Nyttemmin valikoima näyttäisi olevan kertaluokkaa laajempi.

    Toivottavasti kilpailun kautta saadaan markkinoille entistä parempia ratkaisuja.. ja sitten vielä kun saadaan myös asiakkaat kunnolla huomioimaan, ettei se tunnetuin / käytetyin järjestelmä aina ole joka tarpeeseen kaikkein sopivin, ollaan mielenkiintoisella polulla. En todellakaan halua mollata Drupalin – saati edes WordPressin – soveltuvuutta tiettyihin tarpeisiin, mutta soisin järjestelmävalinnoissa painotettavan enemmän ratkaisun soveltuvuutta käsillä olevan ongelman ratkaisuun maineen tai käyttäjämäärien sijaan (niidenkään merkitystä toki unohtamatta).

    • Kiitos kattavasta kommentista Teppo! Järjestelmän kehitystä seuraavana aktiivina varmaan jotain lukuja kotimaisten koodareiden määrästä pystyt kertomaan? Avoimen koodin yhteisöistähän pystyy varsin hyvin päättelemään, että onko järjestelmällä osaajia Suomessa se kaksi kappaletta vai kaksikymmentä – ainakin suuntaa-antavasti.

      Myös tuo ProcessWirella tekevien toimistojen lukumäärä tuntuu hieman liioitellulta. Aldone kyllä tekee ProcessWirella ja kertoo sen omilla sivuillaankin, mutta nämä muut kandidaatit ovat minusta kyllä kyseenalaisia. Avoinen muhkeasta asiakaslistasta ainakin väittäisin nimenomaan valtaosan (ja niiden isojen nimenomaan) olevan jotain Optinetin Directoa tai jotain muuta kotimaista tuotetta – eivät suinkaan ProcessWire-toteutuksia.

      Minusta CMS-ala on kokonaisuutena päässyt siihen pisteeseen, että sisällönhallinnan ja muokattavuuden osalta ei enää eri järjestelmien välillä ole dramaattisia eroja. Tai onhan niitä, mutta jos puhutaan vain modulaarisuudesta ja muokattavuudesta ym. asioista, niin etenkin uusien tulokkaiden on vaikea erottua joukosta ilman jotain rohkeata erikoistumista – tai jotain yksittäistä juttua joka on tehty selkeästi paremmin kuin muilla. ProcessWiren kohdalla en ainakaan itse ole vielä ymmärtänyt, että mikä tällainen ”killerijuttu” oikein olisi? Osaisitko Teppo sanoa mikä on se yksittäinen juttu? Sen sijaan siis, että ”kaikki on vain tehty vähän paremmin” mikä on se yleisin väite uusilla tulokkailla (mikä voi olla tottakin, mutta sillä ei yleensä kohtuullisen kypsää markkinaa valloiteta vielä).

      • Foorumilta voisin nimetä kymmenkunta suomalaista käyttäjää, joista puolet aktiiveja. Lonkalta heitettynä veikkailisin suomalaisia osaajia olevan ehkä pari-kolmekymmentä. Vinkkasin tästä keskustelusta Peisan Antille, joka toimii Avoinella tuotantopäällikön tittelillä ja on sattumoisin myös ”ProcessWire -aktiivi.” Sieltä varmaankin saadaan vähän lisävaloa asiaan.

        Pidemmällä tähtäimellä uskon ProcessWiren, kuten muutaman muunkin tulokkaan, keräävän kohtuullista huomiota myös suomessa. Suhtaudun kuitenkin epäilevästi ajatukseen siitä, että mikään näistä saavuttaisi esimerkiksi WP:n tai Drupalin nykyisiä käyttäjämääriä. Kuten itsekin totesit, markkina on jo suhteellisen kypsä ja epäilyksettä varsin erilainen kuin 2000-luvun alussa. Yksittäisten hittituotteiden sijaan markkinoille on ilmestynyt ”kuin sieniä sateella” vahvoja ja uskottavia ratkaisuja, joista kullakin on kuitenkin suhteessa paljon pienemmät käyttäjämäärät.

        Yritin kovasti miettiä, mikä se ProcessWiren yksittäinen erottava tekijä voisi olla. Itselle kehittäjänä ne kovimmat jutut ovat olleet todella aktiivinen yhteisö, tietorakenteiden ja niiden välisten relaatioiden hallinta, monipuolinen API, merkkausagnostisuus sekä tietysti se, miten helpoksi ”koukkuihin” perustuva moduuliarkkitehtuuri tekee järjestelmän toiminnan mukauttamisen. Asiakkailta puolestaan on tullut eniten kiitosta käytön helppoudesta sekä siitä, miten helposti isotkin ”räätälöinnit” usein onnistuvat.

        Ajan tässä lähinnä takaa sitä, että yksittäisen massiivisen innovaation sijaan kyse on kourallisesta todella hyviä ideoita sekä tietysti arkkitehtuurista, joka on alusta lähtien suunniteltu yhdistämään ne yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Erästä twiittiä lainatakseni ”it feels like lean and simple little brother of Drupal” – ja ehkä juuri tämä onkin lopulta se varsinainen ”killerijuttu”.. :)

  19. Hei

    Mukavaa keskustelua. Täytyy ehdottomasti ottaa osaa, koska meidät ja asiakaskuntamme erikseen nostetaan esille. Avoine on toimittanut ProcessWire toimituksia aktiivisesti vuodesta 2012, tosin muutama saitti ehdittiin julkaisemaan jo vuonna 2011. Olemme aktiivisesti mukana alustan kehittämisessä, niin koodin, yhteisön kuin taloudellisen sponsoroinnin muodossa.

    Tällä hetkellä emme verkkopalveluita muilla alustoilla tuota (nykyisille Directo-sivustoille voimme tarpeen vaatiessa tehdä kevyitä faceliftejä, mutta käytännössä meidän asiakkaat ovat siirtymässä kiihtyvällä tahdilla ProcessWiren pariin). Julkisia PW-referenssejä meillä on tällä hetkellä reilut parikymmentä (mm. http://www.martat.fi, http://www.agronomiliitto.fi, http://www.uimaliitto.fi, http://www.lukio.fi jne). Tämän lisäksi olemme toteuttaneet ProcessWirellä jäsenrekistereihimme saumattomasti integroituvat vaali, tapahtumanhallinta- ja verkkoasiointituotteet sekä oma SSO-ratkaisumme pohjautuu myös ProcessWireen. Meidän omasta viiden kehittäjän tiimistä (lisää haetaan, vink vink!) meillä kaikki tekevät käytännössä päivittäin töitä ProcessWiren parissa.

    Perttu viittasi meidän asiakaskuntaamme: nykyisistä ylläpidossa olevista sivustoista valtaosa on toki vielä Directoa, sillä ehdimme sen avulla tuottamaan järjestöjen verkkopalveluita lähes kymmenen vuoden ajan, kun ProcessWirellä olemme vasta pääsemässä vauhtiin. ProcessWirea tarjoamme erittäin mielellämme niin isoille kuin pienillekin järjestöille. Budjetit järjestökentällä ovat usein hieman maltillisempia, ja meidänkin tyypilliset verkkosivustoprojektit liikkuvat 10 000 – 50 000 euron kokoluokassa. ProcessWirellä olemme pystyneet toimimaan käytännössä yhtä kustannustehokkaasti kuin todella suoraviivaisella Directolla.

    Avoinen ja Aldonen lisäksi en tiedä kuin muutamia pienempiä digitoimistoja (mm. Propello ja Blowback Web Design), jotka ProcessWireä Suomessa käyttävät. Lisäksi varsin komea http://www.laakariliitto.fi on toteutettu ProcessWirellä, mutta (valitettavasti) ei meidän toimesta (eli tekijöitä tarvittaessa kyllä löytää!). Olemme Lääkäriliitolle tosin toteuttaneet pari muuta PW-toteutusta: heidän lehden toimitusjärjestelmään integroituvan http://www.potilaanlaakarilehti.fi sekä kurssijärjestelmään integroituvan http://www.laakaripaivat.fi.

    Meille Directon seuraajaa pohtiessa oli muutamia selkeitä teemoja (nämä harvoin mahtuvat samaan pakettiin):
    -Helppokäyttöisyys loppukäyttäjälle
    -Ketterä kehitysalusta, integroitavuus
    -Helppo ylläpidettävyys, ei pakotettua päivityssykliä (osa järjestöistä uusii todella harvoin sivujaan, emme halua ”pakottaa” raskaisiin päivityksiin)

    Noihin tavoitteisiin ProcessWire vastaa meidän kokemuksemme mukaan äärimmäisen hyvin.

    ProcessWire on dynaamisine sisältötyyppeineen pitkälti samankaltainen järjestelmä kuin Drupal, Expression Engine tai ModX. Näiden kaikkien kanssa pelanneena voin sanoa, että päivän PW:tä kokeiltuaan, harva haluaa kyseisiin järjestelmiin enää koskea. PW:n core-kehittäjällä on 15 vuoden kokemus julkaisujärjestelmistä, mutta 2010 julkaistu ProcessWire 2 on puhtaalta pöydältä kirjoitettu, modernin arkkitehtuurin omaava järjestelmä. Uskaltaisin väittää, että esim. Drupal kantaa melkoista painolastia kymmenen vuoden historiastaan, joka näkyy tällä hetkellä varsin isoina muutoksina alustan kehityksessä.

    Yksi erittäin tärkeä seikka vielä: PW on äärimmäisen nopea oppia: sanoisin, että jos web-ohjelmointi on edes kohtuullisesti hallussa, niin muutama päivä riittää ”sisälleajoon” – vertaa Drupalin usein mainittu 6kk… Tästä syystä monet designeritkin ihastuvat PW:n selkeyteen. Itse näen tämän vahvuutena: uskallan huoletta tilata kokeneelta PHP-tiimiltä/firmalta PW-projektin vaikka heillä ei olisi aiempaa kokemusta järjestelmästä. Samaa en lähtisi kokeilemaan Drupalilla, enkä edes WordPressillä.

    Komppaan Teppoa, että erittäin mukavaa saada lisää vaihtoehtoja ja valintoja. Me tosin puhumme asiakkaidemme kanssa hyvin vähän tekniikkaa (se on meidän huolemme) ja keskitymme yhdessä tekemään parempia ratkaisuja. ProcessWiren ”tuntemattomuudesta” ei ole ollut meille käytännössä haittaa.

    -Antti / Avoine

  20. Interaktiivisuus ja viestinnän ketteryys ovat tätä päivää. Miksei listalta löydy WebSphere/Connections yhdistelmää tai noita erikseen, tulevaisuuden tarpeet kestäviä ratkaisuja?

    • Kiitos kommentista Jarkko. Varmaan sen takia, että IBM on ollut vuosia jo aika sekaisin oman teknologiapalettinsa kanssa. WebSphere on raskas ja kankea verrattuna kilpailijoihinsa eikä sen käyttäjinä enää Suomessa monia organisaatioita ole – ja nekin jotka ovat, niin haluavat eroon. IBM Connections taas on intranet-puolen ratkaisuja, ja sielläkin IBM edustaa sitä kallista ja raskasta päätä. Vaikka Connections onkin hieno systeemi kieltämättä.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s