Aiempina vuosina North Patrol on analysoinut verkkokauppajärjestelmiä, julkaisujärjestelmiä, intranet-järjestelmiä ja monia muita kategorioita. Tänä vuonna päätimme tehdä yhden laajemman katsauksen, jossa katsotaan organisaatioiden web-palveluita laajemmin, huomioiden niin verkkokaupat, julkaisujärjestelmät kuin räätälöidyt ratkaisut. Katsaukseen valikoitui mukaan peräti 2500 eri organisaation sivustoa, joten kyse on varmasti Suomen laajimmasta tämän alueen teknologia-analyysistä. Suuret ja keskisuuret yritykset muodostavat isoimman ryhmän, mutta myös julkishallinto, kunnat ja järjestöt ovat mukana varsin hyvillä numeroilla.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
6.5.2022
Katsauksen teemana olivat työkalut, joilla moderneja verkkopalveluita rakennetaan vuonna 2022. Nykyisinhän tuotepohjaiset ratkaisut edustavat vain yhtä rakentamisen mallia. Moni digitaalisiin kanaviin merkittävästi panostava organisaatio toteuttaa digipalveluitaan myös pitkälti räätälöityinä ratkaisuina. Katsauksessa haluttiin siksi analysoida myös näiden räätälöidympien ratkaisujen teknologioita. Täysin puhtaalta pöydältähän ei kukaan enää rakenna digipalveluita, vaan pohjana käytetään vähintään erilaisia avoimen lähdekoodin kirjastoja tai komponenttikokoelmia. Näillä kirjastoilla ja kokoelmilla onkin tänä päivänä lähes yhtä paljon merkitystä kuin pidemmälle tuotteistetuilla alustaratkaisuilla. Tässä katsauksessa kartoitetaan näitä kaikkia eri toteutusmalleja.
Selvityksen tuloksia analysoitiin myös webinaarissa keväällä 2022 Perttu Tolvasen ja Kimmo Parkkisen toimesta. Webinaarissa vastailtiin myös osallistujien kysymyksiin. Katso reilun tunnin mittainen webinaaritallenne.
Tutkimuskohteena 2500 sivustoa
Tutkimuksen otos oli 2500 eri organisaation tai brändin pääsivustot, tavoitteena tunnistaa näiden käyttämät pääteknologiat. Pääperiaate oli ottaa vain yksi sivusto per organisaatio. Otoksessa sivustot jakautuivat seuraaviin kategorioihin:
Selvitys ei ulottunut organisaatioiden aladomainien käyttämiin teknologioihin. Rajoittamalla yksittäisen organisaation sivustoja, pyrittiin selvityksessä minimoimaan erilaisten julkaisustrategioiden vaikutukset tuloksiin. Monilla yrityksillä kun saattaa olla paljon eri domaineissa sijaitsevia sivustoja, jotka on kuitenkin toteutettu samalla teknologialla, joten useiden sivustojen ottaminen mukaan katsaukseen olisi vaikuttanut tuloksiin. Nyt tuloksia voi pitää varsin edustavana myös asiakasorganisaatioiden määrän näkökulmasta.
Teknologioiden analysoinnissa hyödynnettiin kaupallista BuiltWith-palvelua, jonka tarjoama maksullinen analyysi kohdistettiin otoksen kaikkiin sivustoihin. Tämän lisäksi tarkkuutta täydennettiin kahden muun teknologiatutkan analyysillä sekä North Patrolin asiantuntijoiden tekemällä manuaalisella analysointityöllä.
Web-palveluiden hallitsevat toteutusteknologiat
Web-palveluiden toteutusmallit ja käytettävät teknologiat ovat aina olleet hyvin kirjavia, käytännössä koko internetin historian ajan. Tämä kirjavuus ei ole lopulta kovin paljon vähentynyt, vaikka web-palveluita on kehitetty melko samoilla perusteknologioilla jo yli 20 vuoden ajan. Voi jopa esittää väitteen, että kirjavuus on vain lisääntynyt viime vuosina, kun esimerkiksi vahvasti Javascriptiin nojaavat toteutusmallit ovat nousseet perinteisempien mallien rinnalle.
Lähes 80 prosenttia web-palveluista on tehty julkaisujärjestelmillä
Julkaisujärjestelmät (77,6%) hallitsevat edelleen, kun katsotaan markkinaa kokonaisuutena. Täysin räätälöidyt ratkaisut (3,4 %) ovat varsin harvinainen ratkaisumalli isossa kuvassa. Verkkokauppa-alustojenkin (10,2 %) osuus on melko kapea. Tosin monella on verkkokauppa erillisenä palveluna, esimerkiksi kauppa.yritys.fi-osoitteessa. Sama pätee osittain räätälöityihin ratkaisuihin, monella on jokin sovellus tai asiointikanava rakennettu räätälinä, mutta se on pääsivustosta erillinen osa.
Moni verkkokauppa myös rakennetaan nykyisin sellaisen julkaisujärjestelmän päälle, jolla on kyvykäs verkkokauppatoiminnallisuus. Esimerkiksi WordPressin WooCommerce lienee maailman suosituin verkkokaupparatkaisu, mutta tässä se luokitellaan julkaisujärjestelmien puolelle. Täten verkkokauppojen osuus kokonaisuudesta voi hyvinkin olla enemmän kuin tuo 10 prosenttia – todennäköisesti puhuttaneen 10-20 prosentin välillä olevasta markkinaosuudesta.
Räätälöidyt ratkaisut ovat varsin harvinainen erikoistilanneratkaisu
Alan sisäiseen keskusteluun ja toimistojen myyntipuheisiin verrattuna se kiinnostavin havainto on kenties juuri räätälöityjen ratkaisujen kapea osuus. Puheiden perusteella voisi tuon alueen olettaa olevan paljon suurempi, mutta käytännössä julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat hallitsevat markkinaa varsin suvereenisti. Räätälöityjä ratkaisuja toki tehdään paljon, ja niissä puhutaan yleensä isommista rahoista, mutta ainakaan web-palveluiden rakentamisessa niiden osuus ei ole kovin suuri prosentuaalisesti. Räätälöityjen ratkaisujen rooli lieneekin tyypillisesti täydentävä, ei hallitseva. Sivusto voi siis hyödyntää pääteknologianaan jotain julkaisujärjestelmää, mutta sivuston sisällä voi olla joku isokin räätälöity kokonaisuus, esimerkiksi ajanvaraussovellus tai tuotteen konfigurointityökalu.
Javascript-maailman kirjo on valtava
Räätälöityjen osioiden yleisyyttä osaratkaisuna puoltaa myös Javascript-teknologioista tehty selvitys. Esimerkiksi React-sovelluskehys löytyy 15 prosentista otoksen sivustoista, eikä Reactilla yleensä tehdä mitään pieniä juttuja, vaan yleensä varsin monipuolisia web-sovelluksia. Täten vaikka täysin räätälöityjä ratkaisuja ei ole kovin monella, on varsin isolla osalla sivustoista jotain varsin räätälöityä toiminnallisuutta. Huomionarvoista on myös Javascript-teknologioiden valtava kirjo ja nopea muutosnopeus. Vain muutama vuosi sitten laajasti käytetty AngularJS-sovelluskehys saa tässä selvityksessä vain 3 prosentin osuuden.
Javascript-teknologioiden kirjo johtuu toki ensisijaisesti siitä, että monesta kirjastosta on tullut eräänlainen peruselintarvike, joka tarvitaan lähes jokaisella sivustolla. Esimerkiksi Jquery-kirjasto löytyy 85 prosentista katsauksen sivustoista. Javascript-maailmassa on myös paljon pieniä kirjastoja, jotka voivat ratkaista jonkun varsin pienenkin asian, mutta tekevät sen niin hyvin, että iso osa sivustoista käyttää kyseiseen tarkoitukseen juuri tätä pientä kirjastoa.
Isompia Javascript-sovelluskehyksiä katsottaessa havaitaan Reactin (15 %) olevan varsin omassa luokassaan suosiossa. Viime vuosina Vue on nostanut selvästi suosiotaan digitoimistojen keskuudessa, mutta tässä katsauksessa se jää selvästi Reactin jälkeen saavuttaen vain viiden prosentin osuuden.
Avoin koodi hallitsee Javascript-maailmaa
Huomattavaa on myös, kuinka hallitseva on avoimen lähdekoodin projektien osuus webin rakentamiseen käytettävissä teknologioissa. Javascript-sovelluskehyksissä avoimuus on käytännössä sääntö, ei poikkeus.
Tämä on myös keskeinen syy markkinan muutosnopeuteen. Kun teknologioiden taustalla ei ole yrityksiä, joille kyseinen teknologia olisi ydinliiketoimintaa, voivat muutokset trendeissä olla nopeita ja joku sovelluskehys voi jäädä tuuliajolle nopeastikin. Ja vaikka joidenkin projektien takana on ollut isoja teknologiayhtiöitä, kuten Google ja Facebook, on osa näidenkin talojen suosimista sovelluskehyksistä vanhentunut nopeasti, kun teknologiajätit ovat itse siirtyneet uudempaan vaihtoehtoon.
Projekteja tekeville digitoimistoille ei ole myöskään kovin suurta merkitystä sillä vaikka teknologiat vaihtuisivat nopeasti, joten asiakkaiden näkökulmasta räätälöityjen ratkaisujen kenttä on edelleen varsin haastava navigoitava.
Palvelinteknologioissa avoin koodi hallitsee
Mitä alemmaksi teknologiapinossa mennään, sitä enemmän avoin koodi hallitsee webin tekemistä. Palvelinteknologioissa avointa koodia edustavien Apachen ja nginxin yhteenlaskettu osuus on peräti 79 prosenttia. Microsoftin IIS-palvelinteknologia on vain 14 prosenttia, vaikka Suomi on perinteisesti ollut hyvin vahva Microsoft-maa.
Palvelinteknologiat ovat myös hyvä esimerkki siitä, että pitkästä historiasta huolimatta ne eivät ole päätyneet täysin yksinvaltaiseen tilanteeseen, vaikka alkuaikojen teknologiakirjo onkin vaihtunut muutamaan hallitsevaan teknologiaan.
Avoimen koodin hallitseva asema on myös ymmärrettävää, kun puhutaan teknologioista, jotka ovat olleet käytössä todella pitkään, jopa kymmeniä vuosia. Moni tällainen avoimen lähdekoodin projekti ei ole enää mikään pelkästään harrastajavoimin kehitettävä projekti, vaan useimpien teknologioiden ympärillä on laajat yhteisöt ja iso joukko yrityksiä, jotka tukevat projekteja merkittävillä rahallisilla summilla. Näin monen avoimen koodin projektin tuotekehitysbudjetti voi käytännössä olla todella paljon suurempi, kuin niin sanottujen johtavien kaupallisten tuotteiden tuotekehitysbudjetit. Tilanne vaihtelee kuitenkin teknologiakohtaisesti todella paljon, ja esimerkiksi Javascript-sovelluskehyksissä ei vielä olla tällaisessä kehityspisteessä.
Tuoteratkaisujen kirjo on todella suuri, jopa julkaisujärjestelmissä
Pitkästä historiasta huolimatta, on webin teknologiakirjo myös julkaisu- ja verkkokauppatuotteiden osalta erittäin suuri. Jopa julkaisujärjestelmiä on edelleen kymmenittäin, vaikka markkina on nähnyt 20 vuoden aikana varsin monenlaisia vaiheita.
Tässäkin selvityksessä vähintään yhden (1) prosentin markkinaosuudella olevia teknologioita on Suomessa peräti 13 kappaletta.
Kukkulan kuninkaana on julkaisujärjestelmä WordPress, jonka päällä on lähes 40 prosenttia katsauksen verkkopalveluista. Ero toisena tulevaan Drupaliin on lähes 30 prosenttia, Drupalin jäädessä hieman alle 10 prosentin osuuteen. Täten asiakkuuksien määrässä mitattuna WordPress on täysin ylivertaisessa asemassa markkinassa.
Kolmannen sijan ottaa Optimizely (entinen Episerver), hieman vajaan viiden prosentin osuudella. Neljännellä sijalla on portaalijärjestelmänä parhaiten tunnettu Liferay reilun kolmen prosentin osuudella. Viidenneksi pääsee verkkokauppa-alusta Magento vajaalla kolmella prosentilla. Yli kahden prosentin osuuteen yltää myös Javascript-sovelluskehys React. Yhdessä nämä kuusi isointa yksittäistä teknologiaa muodostavat yli 50 prosentin osuuden selvityksen verkkopalveluista.
WordPressistä (38,9 %) on tullut eräänlainen de facto -järjestelmä moneen asiaan
Tilastollisesti on varsin merkittävää, että avoimen lähdekoodin WordPress on onnistunut valtaamaan webistä useiden kymmenien prosenttien osuuden ympäri maailman, ja nyt Suomessakin. Yhtä suurella osuudella ei ole aiemmin webin historiassa ollut mikään yksittäinen tuote.
WordPressin isoa markkinaosuutta selittääkin useampi sille suotuisa trendi. Isoin syy suosioon lienee sen sopivuus pieniin ja keskisuuriin verkkopalveluihin, joissa ei tarvita kalliimpia ja järeämpiä alustoja. Tämä on tuonut WordPressille paljon asiakaskuntaa ja tehnyt siitä myös hyvin sopivan työkalun pienille digitoimistoille. Suomessahan on paljon pieniä ja keskisuuria digi- ja mainostoimistoja, jotka palvelevat pk-yrityskenttää, joiden tarpeet sopivat hyvin WordPressille. Viime vuosina WordPressin kyvykäs verkkokauppalaajennus, WooCommerce, on myös ollut keskeinen syy alustan suosioon pk-yrityskentässä.
WordPressin suosio maailman mediatalojen parissa on myös ollut tärkeä uskottavuustekijä isompien organisaatioiden houkuttelussa. Samalla kun WordPress profiloituu kustannustehokkaaksi pienten ja keskisuurten sivustojen alustaksi, voidaan sitä myydä johtoryhmän suuntaan alustana, jota käyttävät maailman suurimmat mediatalot. Tämä varsin harvinainen yhdistelmä on ollut yksi keskeinen tekijä laaja-alaisen suosion saamisessa.
Harva kuitenkaan uskoo WordPressin voittokulun jatkuvan kohti täydellistä hallintaa. Verkkopalveluiden monimuotoisuus on niin laaja, että on vaikea kuvitella yksittäisen teknologian venyvän kaikkeen. Voisi jopa ennustaa, että jos WordPress pyrkii laajentamaan aluettaan merkittävästi, voi vahva markkina-asema lähteä murentumaan juuri tästä liiallisesta venyttämisestä johtuen.
Tähän asti WordPressin voittokulku on perustunut juuri vahvaan erikoistumiseen. Se ei ole yrittänyt ratkaista kaikkia ongelmia, eikä ole lähtenyt tukemaan kaikkia mahdollisia ominaisuuksia, joita yhteisö siltä on pyytänyt. Voisi jopa sanoa, että se on pysynyt monien web-julkaisemisen perusvaatimuksien äärellä, ja siinä erikoistumisessaan onnistunut toistaiseksi erinomaisesti.
Drupal (9,3 %) on monien isojen julkishallinnon organisaatioiden valinta
Drupalin asema toiseksi yleisimpänä alustana on erittäin vahva, vaikka alustan ympärillä ei ole enää ollut viime vuosina samanlaista nostetta kuin joitakin vuosia aiemmin. Moni Drupal-toimisto on myös tullut ostetuksi tai yhdistynyt toiseen Drupal-taloon. Näin toimittajien kenttä on kaventunut selvästi, ja jäljellä on Suomessa lähinnä vain toimistoja, jotka tekevät isoja Drupal-urakoita tai myyvät kehittäjäresursseja asiakkaille heidän omaan työnjohtoonsa. Tämä tilanne tosin sopii varsin hyvin monille asiakkaille, koska Drupal on monella tapaa löytänyt paikkansa isojen organisaatioiden web-alustana. Isoja käyttäjäryhmiä ovat muun muassa isot kaupungit ja yliopistot, jotka kaikki panostavat merkittäviä summia verkkopalveluihinsa ja vaativat tekniseltä alustaltaan monipuolisuutta.
Drupalin vahvuutena voikin pitää juuri monipuolisuutta. Se on sisällönhallintatyökaluna hyvin joustava ja pystyy esimerkiksi hallitsemaan monipuolisesti integraatioiden kautta tulevia sisältöjä. Drupalin vahvuuksiin kuuluvat myös monipuoliset käyttäjähallinnan kyvykkyydet, joten jo pelkästään näistä vahvuuksista johtuen se yleensä viehättää juuri organisaatioita, joilla voi olla satoja sisällöntuottajia, jotka osallistuvat verkkopalvelun sisällöntuotantoon.
Asiakasmäärien näkökulmasta on silti todennäköistä, että Drupalin markkinaosuus hieman kapenee tulevaisuudessa. Moni keskisuuri organisaatio on siirtynyt viime vuosina esimerkiksi WordPressiin, ja vaikka isot asiakkaat panostavat Drupal-kehitykseensä jopa miljoonia euroja, ei uusia asiakkaita tule Drupal-yhteisöön enää määrällisesti yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Drupal siis porskuttaa erinomaisesti, ja on tavallaan isojen alustojen varsin selkeä kukkulan kuningas.
Optimizely (4,8 %) on isojen kansainvälisten yritysten valinta
Optimizely on onnistunut säilyttämään markkina-asemansa Suomessa varsin hyvin, vaikka hintojen nousu onkin ollut viime vuosina kenttää eniten puhuttanut asia. Erityisesti isot yritykset ovat pysyneet Optimizelyn asiakkaina, ja onpa myös verkkokauppoja tullut jonkin verran Optimizelyn päälle. Alustalla onkin selkeitä vahvuuksia, joita ei löydy monilta muilta kilpakumppaneilta. Erityisesti personointi- ja kohdennusominaisuudet ovat Optimizelyllä aivan omaa luokkaansa, joten tähän alueeseen panostavat yritykset valitsevat Optimizelyn varmasti jatkossakin.
Myös monien kansainvälisten konsernien kaipaamat monikielisyyden hallintaan liittyvät ominaisuudet ovat Optimizelyssä pitkälle kehitetyt, joten tällaiset organisaatiot maksavat todennäköisesti jatkossakin lisenssinsä, vaikka eivät välttämättä esimerkiksi personointikyvykkyyksiä hyödyntäisivätkään. Myös kumppanikenttä on Suomessa edelleen vahva, koska Microsoft-teknologioilla tekeviä isoja digitoimistoja löytyy Suomesta useita.
Optimizely on kuitenkin menettänyt varsin paljon jalansijaa WordPressille ja Drupalille viime vuosina, kun etenkin julkishallinto on siirtynyt avoimen koodin alustoihin Optimizelyn uuden hintapolitiikan myötä.
Liferay (3,4 %) on valtionhallinnon suosima julkaisualusta
Liferaykin kuuluu järjestelmiin, jotka ovat menettäneet markkinaosuuttaan kärkikaksikolle. Liferay on tosin onnistunut pitämään valtionhallinnon vahvana linnakkeenaan, kun Valtorin koordinoima YJA-alusta on vain laajentunut viime vuosina. Täten sivustojen määrää katsottaessa, voi Liferay olla jopa noususuhdanteessa. Suurin osa kasvusta tulee kuitenkin yhdestä asiakkuudesta, eli Valtorin YJA-alustasta, jota ylläpitää yksi Valtorin valitsema kumppani.
Yksityisen puolen Liferay-käyttö on ollut selvässä laskusuhdanteessa, ja koska YJA-alusta on tosiaan vain yhden Liferay-kumppanin urakka, niin erityisen vahvalla pohjalla ei Liferaynkaan markkina-asemaa voi pitää. Erityisesti räätälinä tehtävät ratkaisut ovat olleet viime vuosina varsin vaikea kilpailija Liferaylle. Laskusuhdanteeseen on myös vaikuttanut Liferayn avoimen lähdekoodin version melko vähäinen käyttö enää nykyisin, kun suurimmat julkishallinnonkin asiakkuudet ovat siirtyneet kaupallisen version puolelle.
Mutta kuten Optimizelylläkin, on Liferayllakin vahvuutensa. Liferay on erityisen kyvykäs alusta verkkopalveluihin, joissa on paljon kirjautuneita käyttäjiä ja eri käyttäjille tarjotaan erilaisia sisältöjä ja toiminnallisuuksia. Täten järjestelmällä on selvästi oma markkinansa ja tehtävänsä, vaikka määrällisesti sen osuus voikin olla kapenemaan päin.
Magento (2,9 %) pyörittää isoja verkkokauppoja
Magento on pitkän linjan verkkokauppa-alusta, jolla on Suomessa ollut iso markkina-asema jo pitkään. Adoben tulo omistajaksi on tosin muuttanut alustan kohderyhmää merkittävästi. Nykyisin voi sanoa, että Magento on lähinnä isojen yritysten erittäin vaativien verkkokauppojen alusta. Suomessa huomattava osa jälleenmyyjä-tyyppisistä isoista verkkokaupoista onkin jo nykyisin Magenton päällä, ja todennäköisesti jatkossakin. Magenton kyvykkyydet ovat erittäin sopivat etenkin laajoihin tuotekauppoihin ja vaativiin B2B-verkkokauppoihin.
Isoin muutos Magento-markkinassa kohdistunee pienempiin toimijoihin, jotka ovat rakentaneet verkkokauppansa Magenton avoimen koodin version päälle, mutta joilla ei ole riittäviä kehitysresursseja jatkaa enää Magenton kanssa, eikä Adoben tarjoama kaupallinen versio ole vaihtoehto. Tämä tulee varmasti määrällisesti kaventamaan Magenton osuutta, vaikka markkinaosuus euroissa mitattuna lienee vain kasvusuunnassa. Tämä koskettaa erityisesti Suomea, koska Suomessa merkittävä osa Magento-verkkokaupoista hyödyntää avoimen koodin versiota.
Magenton muutosta on analysoitu laajemmin North Patrolin tuoreissa artikkeleissa (esim. #1, #2). Myös selvityksen tuloksia analysoivassa webinaarissa puhutaan hieman enemmän siitä, mikä on Magenton tulevaisuus.
React (2,1 %) hallitsee räätälöityjen ratkaisujen markkinassa
Räätälöityjen web-ratkaisujen markkina on Suomessa ollut selvässä kasvusuhdanteessa viime vuosina, kun monet isot räätälitalot ovat aktiivisesti myyneet asiakkailleen räätälöityjen ratkaisujen etuja. Viime vuosina räätälöity web-kehitys on tosin käytännössä tarkoittanut kehittämistä jonkun varsin laajan ja monipuolisen Javascript-sovelluskehyksen päälle, jolloin syntyvä lopputulos on toki erittäin asiakaskohtainen, mutta myös sidoksissa kyseiseen sovelluskehykseen ja sen tuleviin päivityksiin ja muutoksiin.
Facebookin luoma React-sovelluskehys (2,1 %) on ollut melko selvästi suosituin Javascript-sovelluskehys viime vuosina näiden täysin räätälöityjen verkkopalveluiden teknologiaksi. Tässäkin katsauksessa ero toiseksi tulleeseen Vue-sovelluskehykseen on varsin selkeä. Hallitsevana teknologiana Vue oli vain yhdessä (1) prosentissa katsauksen sivustoja. Aiemmin suosittu Angular jäi varsin kauaksi kärkikaksikosta, saaden vain 0,2 prosenttia. Reactin vahvaa asemaa korostaa se, että osaratkaisuna se löytyi peräti 15 prosentista katsauksen sivustoja, kun taas Vuen osuus osaratkaisuna jäi viiteen prosenttiin.
Yleensähän räätälöityjen käyttöliittymäkerrosten eduiksi lasketaan nopeus käyttäjän näkökulmasta sekä kehittäjille helpommat mahdollisuudet tehdä muutoksia palveluun. Näistä eduista nopeusetu on tosin kyseenalaistettu monen toteutuksen kohdalla, koska sen toteutuminen vaatii myös erittäin hyvin tehtyä lopputulosta, eikä tämä siksi monissa kotimaisissa toteutuksissa ole toteutunut.
Täten voikin sanoa, että web-palveluiden kohdalla keskeisimmät edut räätälöidyissä ratkaisuissa liittyvät kehittäjien työkokemukseen, koska räätälöityjen ratkaisujen kohdalla kehitystiimin ei tarvitse tuntea syvällisesti mitään tuotepohjaista alustaa, ja myös kehitys- ja testauskäytännöt voidaan rakentaa kehittäjätiimin mieltymyksien mukaan, ilman tuotepohjaisen ratkaisun asettamia rajoituksia. Räätälöidyt ratkaisut ovatkin kaikkein tyypillisimpiä inhouse-kehitystiimien kohdalla, koska tällaisilla tiimeillä on tyypillisesti jo vakiintuneet tavat tehdä asioita, ja jonkun tuotepohjaisen ratkaisun haltuunotto voi olla tiimin näkökulmasta työläs urakka verrattuna räätälöidympään ratkaisumalliin.
Käyttäjien näkökulmasta räätälöityjen ratkaisujen edut korostuvat tilanteissa, joissa käyttöliittymäratkaisut on tehty selvästi sovellusmaisiksi ja verkkosivustoille tyypillisistä malleista poikkeaviksi. Esimerkiksi kotimaisissa ruoan verkkokaupoissa on tällaisia piirteitä, joten on siitäkin näkökulmasta ymmärrettävää, että näiden käyttäjille näkyvät käyttöliittymäkerrokset on tehty varsin räätälöityinä ratkaisuna. Sama tilanne on monissa asiointipalveluissa, joiden prosessit ovat hyvin erityisiä, jolloin jokainen käyttöliittymän vaihe on käytännössä räätälöity näkymä.
Räätälöityjen ratkaisujen voi ennustaa yleistyvän vielä ainakin jonkin aikaa, koska todennäköisesti on hyvin paljon vielä asioita, joita ei ole viety kunnolla verkkoon – ja moni näistä asioista on monimutkainen prosessi, joka todennäköisesti edellyttää räätälöityä ratkaisua, ainakin käyttöliittymäkerroksen osalta. React on myös huomattavan suosittu teknologia kehittäjien keskuudessa, koska moni kehittäjä näkee sen osaamisen olevan tehokas tapa edetä omalla uralla. React-kehittäjistä onkin kova kysyntä, ja tämä osittain myös ajaa tämän teknologian suosiota tällä hetkellä.
Javascript-sovelluskehysten markkina on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, eikä Reactinkaan asema ole vielä mitenkään erityisen vahva. Merkittävä osa suosiosta perustuu myös React Native -sovelluskehykseen, joka mahdollistaa web-sovelluksen ja mobiilisovellusten toteutuksen samasta koodipohjasta. Tällä on ehdottomasti oma paikkansa, mutta koska mobiilisovellusten suosio ei ole viime vuosina kasvanut, ei tämäkään trendi välttämättä puolla Reactin käytön merkittävää laajentumista.
Räätälöityjen ratkaisujen hyvin kirjavassa teknologiakentässä React on toki se (matalan) kukkulan kuningas tällä hetkellä.
Adobe Experience Manager (1,7 %) on kansainvälisten megakonsernien valinta
Adoben web-julkaisujärjestelmä kuuluu markkinan isoimpiin ja kalleimpiin tuotteisiin, joka yleensä kilpailee esimerkiksi tanskalaisen Sitecoren kanssa. Suomessa Adobe Experience Managerilla ei tosin ole omaa läsnäoloa, eikä myöskään aktiivisia kumppaneita. Adoben osuus tällä listalla perustuukin isojen kansainvälisten konsernien verkkopalveluihin, jotka on tehty globaalisti Adoben alustalle. Tyypillisesti Adobea käyttävillä organisaatioilla on satoja erilaisia ja erikielisiä verkkopalveluita ympäri maailman, koska järjestelmä on kehitetty juuri tällaisten kokonaisuuksien hallintaan.
Java-pohjaisena alustana Adobe Experience Manager ei ole koskaan oikein saanut suosiota Suomessa, koska Suomessa ei oikein ole Java-teknologiaan erikoistuneita digitoimistoja. Suurin osa Suomen Java-toimistoista kun on keskittynyt räätälöityjen ratkaisujen toteuttamiseen.
Flowvy (1,5 %) on myymäläketjujen toiminnanohjaus- ja verkkokauppa-alusta
Flowvy on kotimainen verkkokauppa-alusta (pääomistajana nykyisin tosin ruotsalainen yritys), joka tunnetaan parhaiten kassajärjestelmätuotteesta, mutta on onnistunut laajentumaan hyvinkin monipuoliseksi kaupan alan toiminnanohjausjärjestelmäksi, jossa verkkokauppa-alusta on yksi osakokonaisuus. Flowvy on tyypillisesti käytössä pienellä tai keskikokoisella kauppaketjulla, jolla on useita myymälöitä ja varastoja eri kaupungeissa. Flowvyn verkkokaupparatkaisu mahdollistaa tällaiselle kauppaketjulle kustannustehokkaan verkkokaupan toteutuksen ja pyörittämisen.
Joomla (1,4 %) sinnittelee edelleen
Joomla on tämän listan ehdottomia yllättäjiä. Moni on varmasti jo kuvitellut Joomlan kuolleen vuosia sitten, mutta sitkeästi tämä aikanaan hyvin suosittu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä edelleen porskuttaa. Joomlalla tekee edelleen muutama pieni digitoimisto, joten tässä maassa on edelleen Joomlan päällä niin yritysten kuin vaikkapa kuntien verkkosivustoja. Kovin aktiiviseksi ei Joomlan yhteisöä voi enää nykyisin kutsua, ja Suomessakin kumppaniverkosto on hyvin pieni, joten asiakkaan kannalta Joomlan valinta uuteen projektiin on tämän hetken markkinatilanteessa melko riskialtis liike.
Contentful (1,2 %) täydentää räätälöityjen ratkaisujen aukkoja
Contentfulista pitäisi oikeastaan puhua räätälöityjen ratkaisujen tukipalveluna tai jonkinlaisena osaratkaisuna. Itsenäisenä työkaluna tai alustana Contentfulia ei voi ajatella, koska Contentful on vain sisältöjen hallinnan työkalu, joka ei tarjoa käytännössä minkäänlaista mallia itse verkkopalveluiden rakentamiseen. Tyypillisesti Contentfulia on käytetty esimerkiksi asiointipalveluiden räätälöityjen käyttöliittymäratkaisujen toteutuksessa tukipalveluna, jolla on saatu käyttöliittymän teksti- ja kuvaelementit helpommin vaihdettaviksi, ja näin palveltu esimerkiksi asiakkaan markkinointiosastoa, joka ei muutoin pääsisi helposti käsiksi räätälöityyn ratkaisuun.
Nykyisin Suomessakin on tosin toimistoja, jotka myyvät asiakkaille kokonaisratkaisua, jossa he tarjoavat verkkopalvelun tai verkkokaupan toteutusta käytännössä räätäliratkaisuna, esimerkiksi Reactin ja Contentfulin yhdistelmään perustuen. Tällainen malli voikin olla sopiva, esimerkiksi jos asiakkaan verkkopalvelun kaikki sisällöt tulevat integraation kautta taustajärjestelmistä, tai asiakas ei muista syistä johtuen tarvitse monipuolista julkaisujärjestelmää tai verkkokauppa-alustaa. Tällöin Contentful voi olla riittävä työkalu sisältöjen hallintaan.
Sitecore (1,2 %) taistelee Optimizelyn kanssa
Tanskalainen Sitecore on aina ollut Optimizelyn ”isoveli”, joka on edustanut laaja-alaisempaa ja raskaampaa järjestelmää, mutta nykyisin näiden kahden välinen kisa on paljon tiukempi. Optimizely on kasvanut isompaan sarjaan viime vuosina, ottaen Sitecorea kiinni monella alueella.
Tosin Sitecorekin on noussut yhä raskaampaan sarjaan, tyypillisesti kisaten Adoben kanssa kaikkein isoimmista asiakkuuksista globaalisti.
Suomessa Sitecore-asiakkaita on ollut aina jonkin verran, koska moni Microsoft-teknologioilla tekevä digitoimisto on Sitecorea vuosien varrella tehnyt. Sitecoren ominaisuudet, kuten Adoben ja Optimizelynkin, on suunniteltu ensisijaisesti globaaleille konserneille, joilla on kymmenittäin erilaisia markkina-alueita ja kieliversioita.
Shopify (1,1 %) pyörittää pieniä tuoteverkkokauppoja
Kanadalainen saas-palvelu Shopify on tullut Suomeenkin viime vuosina varsin päättäväisesti, ottaen markkinaosuutta etenkin pieniltä kotimaisilta toimijoilta. Verkkokauppa-alustana se on keskittynyt tuotteiden myymiseen mahdollisimman pitkälle tuotteistetun alustan avulla. Käyttäjinä Shopifyllä on Suomessa etenkin pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä, mutta myös jonkin verran isompia konserneja, jotka valitsevat Shopifyn sen laajan kansainvälisen tuen takia. Iso kansainvälinen alusta kun tarjoaa nopean reitin avata verkkokauppoja monessa eri markkinassa.
Shopify on tämän listan ainut todellinen saas-palvelu, jonka asiakasorganisaatio saa otettua käyttöön tarvittaessa vaikka täysin omatoimisesti muutaman tunnin konfigurointityöllä. Täten kovin isona ilmiönä ei saas-ratkaisuja voi tällä alueella vielä pitää, mutta toisaalta Shopify on myös hyvä esimerkki siitä millainen lienee tämänkin alueen tulevaisuus – ainakin pienten ja keskisuurten yritysten verkkopalveluiden näkökulmasta.
Vue (1,0 %) haastaa Reactia Javascript-sovelluskehyksissä
Vue on Reactin kaltainen Javascript-sovelluskehys, joka on parin viime vuoden aikana noussut monen digitoimiston suosikiksi yksinkertaisemman ja ainakin joidenkin mielestä selkeämmän rakenteensa johdosta. Reactiin verrattuna Vue on yleensä nopeampi ja yksinkertaisempi sovelluskehys pienempien räätälöityjen kokonaisuuksien toteutukseen, kun taas React on enemmän suunniteltu isojen ja erittäin monimutkaisten web-sovellusten alustaksi.
Täten Vue:lle voi ennustaa noususuhdannetta, koska lukumääräisesti verkkopalvelut tarvitsevat enemmän pieniä ja keskikokoisia räätälöityjä osioita (kuten joku asiointiprosessi tai räätälöity lomake, tai erityinen hakukäyttöliittymä, tai tuotekonfiguraattori), kuin erittäin laajoja web-sovelluksia.
Concrete CMS (0,9 %) on pieni haastaja WordPressille
Concrete CMS on jo kohtuullisen pitkällä historialla varustettu avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmätuote, jolla on kohtuullinen yhteisö ympärillään. PHP-pohjaisena ratkaisuna se kilpailee etenkin WordPressin kanssa digitoimistojen suosiosta. Concrete CMS viehättää monia toimistoja sen selkeyden ja yksinkertaisuuden johdosta. Voisi sanoa, että Concrete CMS on perinteisempi julkaisujärjestelmä kuin WordPress, jonka blogihistoria näkyy edelleen monissa sen toiminnoissa.
Concrete CMS tuskin pystyy haastamaan WordPressiä enää nykyisin, eikä järjestelmän markkinaosuus ole mitenkään noususuhdanteessa, mutta kenties Suomessakin on riittävästi ihmisiä ja toimistoja, jotka eivät syystä tai toisesta pidä WordPressistä, ja kaipaavat jotain vaihtoehtoa. Tätä Concrete CMS tarjoaa. Toiminnallisesti asiaa katsoen, Concrete CMS ei tarjoa mitään sellaista mitä WordPress ei tarjoaisi, ja asiakkaiden näkökulmasta laaja WordPress-kumppanikenttä ja -yhteisö painaa yleensä valinnan WordPressin suuntaan.
HubSpot (0,6 %) viehättää B2B-markkinoijia
HubSpot kuuluu myös pitkän linjan tuotteisiin, mutta on ehkä nostanut päätään Suomessa vasta viime vuosina. Vastikään uudistunut julkaisujärjestelmäpuoli on myös selvästi lisännyt digitoimistojen kiinnostusta tätä B2B-markkinointiin erikoistunutta tuotepalettia kohtaan. HubSpotin toiminnallisuudet ovatkin varsin vahvasti viritetyt juuri B2B-markkinointisivustojen tarpeisiin, joissa liidien kaappaaminen ja jatkojalostaminen on keskeisessä roolissa.
Kapeasta erikoistumisestaan johtuen Hubspot tuskin voi kasvaa Suomessa kovin isoksi peluriksi, mutta Suomessa riittää kyllä B2B-firmoja, joiden saiteille HubSpot voi joissain tilanteissa olla sopiva ratkaisu.
Squarespace (0,4 %) haastaa kotimaiset kotisivukoneet
Vaikka Squarespacen markkinaosuus on vielä kovin kapea, on se yllättävä lukema tällaiselta täysin itsepalveluna käytettävältä kotisivukoneelta, koska tässä katsauksessa on kuitenkin pääosin katsottu melko isojen organisaatioiden sivustoja. Täten sijoittuminen edes jollain tavalla tässä katsauksessa on yllättävää. Squarespace on toki pitkän linjan toimija, joka ponnistaa New Yorkista, ja on aina profiloitunut hieman design-vetoisempana kotisivukoneratkaisuna kuin sen monet kaupallisemmin orientoituneet kilpailijansa. Suomessakin Squarespacea on käytetty pitkään, mutta se on pysynyt sitkeästi marginaaliratkaisuna.
Esimerkiksi Builtwith-teknologiatutkan julkaiseman skannausdatan perusteella, Squarespacella olisi Suomessa jo yli 5000 sivustoa, joka on enemmän kuin esimerkiksi Shopifylla, joka sijoittuu tässä katsauksessa selvästi paremmin. Täten Squarespacea voi ehkä pitää tässä kokoansa suurempana, joka ei välttämättä ole nousemassa haastamaan tämän listan järeämpiä ratkaisuja, mutta on Suomessa jo varsin iso tekijä pienten ja yksinkertaisten sivustojen alueella.
Tulevaisuus näyttää sirpaleiselta
Pienet kotimaiset tuotteet ovat suurelta osin kuolleet kotimaisesta markkinasta, mutta näiden tilalle on tullut runsaasti kansainvälisiä ratkaisuja, jotka ovat yleensä erikoistuneita joihinkin tiettyihin skenaarioihin. Täten markkinan yksinkertaistuminen ei näytä kovin todennäköiseltä, ehkä jopa päinvastoin. Asiakkaiden näkökulmasta katsoen on yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja, jotka voisivat olla potentiaalisia ratkaisuja omiin tarpeisiin.
Muutos on ollut huomattava etenkin isojen kaupallisten alustojen kohdalla, jotka ovat yhä enemmän erikoistuneet joihinkin kapeisiin sektoreihin, jättäen WordPressille ja Drupalille paljon tilaa eräänlaisina yleisratkaisuina. Suomessa etenkin Optimizelyn asema on kaventunut ja todennäköisesti jatkaa edelleen kaventumistaan.
Saas-ratkaisut haastavat WordPressiä pienemmissä asiakkuuksissa
Tulevaisuudessa WordPressin ja Drupalin suhteellinen markkina-asema varmaankin vielä jonkin verran kasvaa, koska isot kaupalliset alustat erikoistuvat edelleen ja jättävät näin markkinassa tilaa WordPressille ja Drupalille. Saas-ratkaisujen nousu kuitenkin myös monipuolistaa markkinaa, tuoden yhä enemmän kiinnostavia vaihtoehtoja pienille ja keskikokoisille asiakkaille.
Saas-ratkaisut voivatkin tarjota erittäin hyvän hinta-laatusuhteen, jos ratkaisun ominaisuudet vastaavat tarpeita. Saas-ratkaisujen valinnassa pitää kuitenkin olla tarkkana, koska saas-ratkaisuista voi olla haastavaa siirtyä toisiin ratkaisuihin, ja oman ratkaisun mukauttamiselle ja räätälöinnille on yleensä tiukat rajat. Tästä huolimatta, fiksut asiakkaat suuntaavat varmasti enemmän ja enemmän huomiotaan näihin erikoistuneisiin saas-ratkaisuihin.
Räätälöityjen ratkaisujen osalta markkina varmasti kasvaa euromääräisesti edelleen, mutta isossa kuvassa täysin räätälöidyt ratkaisut pysynevät jatkossakin hyvin kapeassa osuudessa. Asiakkaiden kannalta räätälöidyt ratkaisut ovat tilanteisiin, joissa tuoteratkaisuja ei ole tarjolla omaan tarpeeseen ja rahaa on riittävästi käytössä, jotta isompi investointi ja elinkaarikustannus on mahdollinen.
Jatkossa räätälöityjen ratkaisujen markkina keskittynee yhä enemmän osaratkaisuihin, joissa räätälöidyllä web-sovelluksella ratkaistaan joku verkkopalvelun osa-alue, kuten tuotevertailu, tuotekonfigurointi, monimutkaisen tilauksen tekeminen tai vaikkapa pistemäinen asiointiprosessi. Täten yhä useammilta toimistoilta vaaditaan kykyä rakentaa sekä tuotepohjaisia että räätälöityjä ratkaisuja osana samaa kokonaisratkaisua. Tämäntyyppinen lähestyminen vaatii myös asiakkailta hieman enemmän ennakkosuunnittelua ja alustavia prototyyppejä sekä teknisiä valintoja, jotta oman verkkopalvelukokonaisuuden eri osa-alueet osataan rakentaa niihin parhaiten sopivilla ratkaisuilla.
Nyt ja tulevaisuudessa, toimivat verkkopalvelukokonaisuudet rakentuvat yhä useammin useasta eri palasta.
>> Katso webinaari: Webin teknologiat Suomessa 2022 – Kimmo Parkkinen ja Perttu Tolvanen
>> Lataa webinaarin esitysmateriaali (pdf)
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
