Rajapintalähtöiset CMS-tuotteet (Headless CMS, API-first CMS, API-Driven CMS) ovat kasvattaneet suosiotaan tasaiseen tahtiin verkkopalveluiden sisällönhallintajärjestelminä. Nämä ratkaisut tuovat joustavuutta verkkopalveluiden esityskerroksen luomiseen. Rajapintalähtöiset sisällönhallintajärjestelmät ovat vahvoilla esimerkiksi monikanavaisissa ympäristöissä.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
6.6.2024
Tammikuussa 2023 julkaistu katsauksemme, jossa hyödynnettiin joulukuussa 2022 kerättyä dataa: Suosituimmat rajapintalähtöiset CMS-tuotteet Suomessa ja Pohjoismaissa
Julkaisimme alkuvuodesta 2023 katsauksen suosituimmista rajapintalähtöisistä CMS-tuotteista Suomessa ja Pohjoismaissa. Tuolloin katsauksessa hyödynnetty data oli BuiltWith-palvelusta joulukuulta 2022. Nyt, kun noin puolitoista vuotta tuosta on kulunut, on aika päivittää katsausta ja katsoa, minkälaisia muutoksia tänä aikana on tapahtunut.
Suomessa Contentful jatkaa markkinajohtajana
Tarkastellaan ensin tilannetta Suomessa. Contentful on edelleen Suomen suosituin rajapintalähtöinen CMS ja on hyvin todennäköistä, että tälle alustalle löytyy myös eniten kotimaisia osaajia. Suosion kasvu on kuitenkin hyvin maltillista ollen n. 8% puolentoista vuoden takaisesta. Contentfulia hyödyntävät esimerkiksi Verkkokauppa.com, MTV sekä Reima.
| CMS | Suomi | Ruotsi | Norja | Tanska | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Contentful | 365 | 678 | 151 | 220 | 1 414 |
| Sanity | 138 | 1 978 | 1 264 | 208 | 3 588 |
| Prismic | 102 | 249 | 42 | 76 | 469 |
| DatoCMS | 73 | 176 | 48 | 87 | 384 |
| Strapi | 57 | 143 | 69 | 94 | 363 |
Norjalainen Sanity on noussut Suomen toiseksi suosituimmaksi rajapintalähtöiseksi sisällönhallintajärjestelmäksi. Totesimme aiemmassa katsauksessamme seuraavasti: “Sanity vaikuttaa olevan hyvässä nosteessa, joten on todennäköistä, että sen suosio tulee kasvamaan myös Suomessa.” Tämän ennustuksen voidaan sanoa toteutuneen. Kasvua on ollut lähes 82%, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että installaatioiden lukumäärä on edelleen hyvin vähäinen. Suomessa Sanityä hyödynnetään mm. Vexven sekä Unileverin verkkopalveluissa.
Kolmanneksi suosituin rajapintalähtöinen CMS Suomessa on Prismic. Sen avulla on toteutettu esimerkiksi Baronan verkkosivusto sekä Valtiovarainministeriön ylläpitämä julkisten hankintojen Hilma-palvelu.
Vaikka kasvu on Suomessa maltillista, niin joka tapauksessa rajapintalähtöiset sisällönhallintajärjestelmät ovat koko ajan suositumpia. Samaan aikaan WordPressiä lukuun ottamatta lähes kaikkien ”perinteisempien” sisällönhallintajärjestelmien markkinaosuudet ovat kääntyneet lievään laskuun. Osin kyse on kustannuksista, osin trendittömyydestä. Lisäksi välillä tuntuu siltä, että ajoittain asiattomuuksiin menevä monoliiteillä pelottelu on osunut maaliinsa. WordPressistä on myös mainittava, että vaikkei sitä pohjimmiltaan luokitella rajapintalähtöiseksi CMS-tuotteeksi, on sen päälle tehty todennäköisesti enemmän ns. headless-sivustototeutuksia kuin yhdenkään toisen sisällönhallintajärjestelmän.
Sanity on Pohjoismaiden ykkönen
Ei liene yllätys, että norjalaislähtöinen Sanity on Norjassa suosittu. Vastaavasti pienenä yllätyksenä voidaan pitää Sanityn räjähdysmäistä kasvua Ruotsissa. Vielä joulukuussa 2022 Ruotsissa oli 255 Sanity-toteutusta, kun nyt toukokuussa 2024 installaatioiden määrä on peräti 1 978. Pohjoismaiden tasolla installaatioita on jo 3 588 kpl.
Onkin hyvä kysymys, miksei vastaavaa tai edes lähes vastaavaa kasvua ole tapahtunut Suomessa. Oma valistunut arvaukseni asiaan on, että yleisesti ottaen Suomessa ollaan teknologiavalinnoissa suhteellisen konservatiivisia. On turvallisempaa valita teknologia, minkä muutkin ovat valinneet. Lähestymistavassa on toki puolensa, mutta uskallan väittää, että Sanityn suosio tulee kasvamaan entisestään myös Suomessa. Kyseessä saattaa olla hieman muotitrendejä vastaava ilmiö: ruotsalaiset näyttävät mallia ja suomalaiset seuraavat hieman jälkijunassa.
Teknisesti keskeisin ero Sanitylla ja Contentfulilla on se, että Sanityssa varsinainen sisältövarasto ja sisällöntuotantoeditori (Sanity Studio) on eriytetty toisistaan. Editori on kustomoitavissa käyttökokemuksen parantamiseksi. Siinä missä Contentful on kaupallisesti lisensoitu SaaS-tuote, on Sanityn editoriosuus avoimen lähdekoodin ns. SPA-toteutus (single-page application). Tämä mahdollistaa muokattavuuden ja laajennettavuuden myös yhteisön toimesta.
Hinnoittelumielessä Sanity on hieman Contentfulia houkuttelevampi ratkaisu pk-sektorille, mutta molempien tuotteiden ns. enterprise-versiot ovat suhteellisen arvokkaita. Joka tapauksessa nämä molemmat ovat hyviä tuotteita ja yhtä lailla ohjelmistokehittäjien suosiossa.
Tutustu myös muihin verkkopalveluteknologioita käsitteleviin artikkeleihimme:
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
