North Patrol on digipalvelujen ja tietojärjestelmien suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Muotoilemme ideoista vision ja palvelukonseptin, löydämme parhaat arkkitehtuuri- ja teknologiaratkaisut, suunnittelemme toimivan käyttökokemuksen ja kilpailutamme ihannekumppanin toteutustyöhön. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Datakatsaus: Julkiset IT-hankinnat 2025 – Kela nousi suurimmaksi ostajaksi
North Patrol teki kuudennen kerran analyysin julkisista IT-hankinnoista Suomessa. Selvitys kattoi kaikki vuonna 2025 julkisten hankintojen Hilma-palveluun tehdyt tietojärjestelmiä, IT-palveluja ja IT-laitehankintoja koskevat julkiset hankintailmoitukset ja jälki-ilmoitukset.
IT-hankintasopimusten arvo oli 3,3 miljardia euroa, mikä on lähes vastaavalla tasolla kuin vuonna 2024, mutta hankintojen painopiste muuttui merkittävästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2025 ei tehty edellisvuoden kaltaisia massiivisia Microsoft-sopimuksia.
Julkiset IT-hankinnat keskittyvät edelleen pienelle toimittajajoukolle, ja viisi suurinta toimittajaa sai yli puolet julkaistujen sopimusten arvosta. Selvästi suurin yksittäinen hankintasopimus oli Kelan Eepos-järjestelmän hankinta, jonka arvo yksistään oli 589 miljoonaa euroa.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Suurin osa IT-hankintailmoituksista liittyy ohjelmistojen kehittämiseen
Hankintailmoitus on julkinen ilmoitus, jossa hankintayksikkö tiedottaa suunnittelemastaan hankinnasta ja kutsuu kiinnostuneita toimittajia osallistumaan tarjouskilpailuun. Hankintailmoitukset vastaavat siis rooliltaan tarjouspyyntöä, vaikka ne voivat saada erilaisia hankintamenettelystä riippuvia muotoja.
Vuonna 2025 julkisten hankintojen Hilma-palveluun tehtiin 1043 hankintailmoitusta, jotka kuuluivat IT-hankintojen piiriin hankinnan kohdetta kuvaavien CPV-koodien perusteella.
Seuraavassa kaaviossa on kuvattu, kuinka hankintailmoitukset jakautuvat lukumääräisesti CPV-koodien IT-hankintoja koskeviin pääluokkiin.
Selvästi yleisimmäksi IT-hankintojen kohteeksi nousivat edellisvuosien tapaan tietotekniset palvelut, kuten ohjelmistojen kehittäminen sekä tuki- ja ylläpitopalvelut – nämä IT-hankinnat sisältävät siis pääasiassa henkilötyötä. Näiden hankintojen osuus oli 49 % kaikista IT-hankinnoista. Henkilötyötä ostetaan sekä projektimuotoisina hankintoina että henkilöresurssihankintoina hankintayksiköiden omaan työnjohtoon. Tietoteknisiin palveluhankintoihin voi henkilötyön lisäksi sisältyä myös esim. käyttöpalveluiden tai palveluihin liittyvien ohjelmistolisenssien hankintaa.
Seuraavaksi eniten IT-hankintailmoituksia vuonna 2025 tehtiin erilaisten ohjelmistojen ja tietojärjestelmien hankinnoista (28 %). Tähän kategoriaan kuuluvat mm. erilaisten valmisohjelmistojen lisenssit ja käyttöönotto. Kategorian hankintoihin sisältyy usein myös ohjelmiston käyttöönottoon liittyvää projektityötä sekä järjestelmän käyttöön liittyviä tuki- ja käyttöpalveluita ja palvelinhankintoja.
Kolmanneksi suurin hankintailmoitusten luokka olivat muut palveluhankinnat, joihin kohdistui noin 9 % hankintailmoituksista. Tähän luokkaan sisältyy erilaisia mm. kehittämishankkeisiin liittyviä asiantuntija- ja konsulttipalveluita, joita ei ole suoraan luokiteltu tietoteknisiksi palveluiksi.
Noin kymmenesosa hankintailmoituksista koski erilaisten IT-laitteiden hankintaa. Viestintä- ja tietoliikennelaitteiden (5 %) hankintoihin sisältyi mm. erilaisten tietoverkkolaitteiden ja mobiililaitteiden hankintoja. Toimisto- ja ATK-laitteiden hankinnat (5 %) koostuivat pääasiassa erilaisten tietokoneiden ja niiden lisälaitteiden hankinnoista.
Eepos erottui IT-sopimusten aihealueissa, Microsoft-sopimukset jäivät vähäisiksi
Hankinnan jälki-ilmoitus on julkinen ilmoitus, jonka hankintayksikkö tekee hankintaprosessin päätyttyä. Se sisältää tietoja muun muassa hankintasopimuksen arvosta ja siitä, kenen kanssa sopimus on tehty. Vuonna 2025 julkisten hankintojen Hilma-palveluun tehtiin 872 IT-hankintasopimuksia koskevaa jälki-ilmoitusta, jotka hankinnan kohdetta kuvaavien CPV-koodien perusteella kuuluivat IT-hankintojen piiriin. Ilmoitettujen IT-hankintasopimusten yhteisarvo oli n. 3,3 miljardia euroa.
Koska julkisten hankintojen käyttämä CPV-luokitus ei anna tarkkaa kuvaa hankinnan käyttökohteesta, jälki-ilmoituksilla ilmoitettujen hankintasopimusten aiheet luokiteltiin myös manuaalisesti North Patrolin asiantuntijatyönä. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu tehtyjen sopimusten euromääräinen jakautuminen eri aihealueille.
Kelan Eepos-järjestelmää koskeva sopimus erottui hankintojen aihealueiden luokittelussa poikkeuksellisen suurena yksittäisenä hankintana, joka päätettiin käsitellä kokonsa ja erityisluonteensa vuoksi omana aihealueenaan. Kela hankkii sopimuksella Salesforce-teknologiaan perustuvan etuuskäsittelyn tietojärjestelmän italialaiselta PriceWaterhouseCoopers Business Services Srl:ltä. Hankinnan arvo oli 589 miljoonaa euroa, eli 18 % kaikkien julkaistujen IT-sopimusten arvosta, ja se muodostaa yksinään aihealueluokituksen toiseksi suurimman alueen.
Yhteenlaskettuna suurin hankintojen alue oli tietoliikenneyhteydet ja -laitteet, joiden yhteisarvo oli 613 M€ (18 % hankintojen arvosta). Tästä summasta yli puolet selittyy Hanselin puheratkaisuja ja teleoperaattoripalveluita koskevilla sopimuksilla.
Arvoltaan kolmanneksi suurin aihealue oli tietokoneita ja mobiililaitteita sekä näiden oheislaitteita koskevat hankintasopimukset, joiden ilmoitettu arvo oli 579 M€ (17 % hankintojen arvosta). Tästä summasta yli puolet selittyy Yhteishankintayksikkö Velora Oy:n ICT-laitteiden hankintakanavaa koskevalla sopimuksella.
Neljänneksi suurimpana hankintasopimusten aihealueena erottuu IT-henkilöresurssien hankinta, jota tehtiin yhteensä yli 317 miljoonan euron arvosta (9 % hankintojen arvosta). Tähän kategoriaan luokiteltiin hankinnat, joissa hankinnan ensisijaisena kohteena oli henkilötyö. Tällaisia hankintoja olivat mm. laajat IT-henkilöresurssien puitejärjestelyt sekä pienemmät vuokratyötyyppiset hankinnat organisaation itse vetämien projektien tueksi.
Vuonna 2024 euromääräiseltä arvoltaan suurimpana hankintasopimusten aihealueena erottuivat Microsoft-käyttöoikeudet ja -lisenssit, joita hankittiin tuolloin lähes 1,2 miljardilla eurolla, pääosin kahdella Hanselin laajalla puitesopimuksella. Vuonna 2025 uusia Microsoft-lisenssejä koskevia sopimuksia tehtiin jälki-ilmoitusten perusteella ainoastaan 16 miljoonalla eurolla.
Muiden toimittajien kuin Microsoftin lisenssejä ja käyttöoikeuksia hankittiin 286 miljoonalla eurolla vuonna 2025.
Kunnat ja yhteishankintayksiköt tekevät lukumääräisesti eniten IT-hankintoja
Kunnat ja kuntien liikelaitokset tekivät lukumäärällisesti eniten julkisia IT-hankintailmoituksia. Näiden osuus kaikista IT-hankinnoista oli 25 %. Kuntien hankinnat keskittyvät suurille kaupungeille, ja pienet kunnat tekevät harvoin suuria IT-hankintoja. Yksittäisistä organisaatioista eniten IT-hankintoja vuonna 2025 teki Helsingin kaupunki ja sen liikelaitokset ja yhtiöt. Helsinki on ollut eniten IT-hankintailmoituksia tehnyt organisaatio myös aiempien vuosien selvityksissä.
Paljon IT-hankintailmoituksia (16 %) tekivät myös erilaiset yhteishankintayksiköt tai vastaavat palveluyksiköt, kuten Istekki, 2M-IT, Sansia ja Hansel.
Valtionhallinnon ja valtion laitosten osuus ilmoitetuista IT-hankinnoista oli 15 %. Muiden valtion liikelaitosten ja vastaavien valtion omistamien yksiköiden osuus oli 10 % hankinnoista.
Sote-alan organisaatioiden osuus hankintailmoituksista oli 11 %. Koulutusalan organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja koulutuskuntayhtymät, tekivät yhteensä 10 % IT-hankintailmoituksista.
Kela nousi IT-hankintojen suurimmaksi ostajaksi
Jälki-ilmoituksilla ilmoitettujen hankintojen euromäärän mukaan Suomen suurin julkisten IT-hankintojen ostaja vuonna 2025 oli Kela, joka vei ykkössijan aiempien vuosien kärkikaksikolta Hanselilta ja Tieralta.
Yli 100 miljoonalla IT-sopimuksia vuonna 2025 tekivät nämä organisaatiot:
Tilaajaorganisaatio
Jälki-ilmoitusten määrä
Sopimusten arvo
Kansaneläkelaitos
16
613M€
Tiera Oy ja sen tytäryhtiö Yhteishankintayksikkö Velora Oy
7
424M€
Hansel Oy
8
405M€
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori
19
231M€
2M-IT Oy
21
172M€
Istekki Oy
29
131M€
Tyypillinen IT-hankinta oli puolen miljoonan euron kokoluokkaa
IT-hankintojen hankintailmoituksilla ilmoitettujen hinta-arvioiden vaihteluväli oli erittäin laaja. Hinta-arvioiden mediaani oli 500 000 euroa, mutta niiden keskiarvo oli 6,2 miljoonaa euroa suurimpien hankintojen suuren koon vuoksi.
Arvoltaan suurimmat hankintailmoitukset olivat Digi- ja väestöviraston IT-asiantuntijoiden puitejärjestely ja Veloran ICT-hankintakanavan puitejärjestely, joiden molempien ilmoitettu arvo oli 250 miljoonaa euroa. Pienin ilmoitettu hankinta taas oli arvoltaan vain 10 000 euroa. Kansallisen kynnysarvon 60 000 euroa alittavista hankinnoista ei lakisääteisesti tarvitse tehdä julkista hankintailmoitusta.
Yleisin IT-hankinnan kokoluokka oli 100-250 tuhatta euroa, johon sijoittui 31 % hankinnoista. Peräti 39 % hankinnoista oli sellaisia EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja, joiden arvoa ei ollut ilmoitettu. Näiden osalta voidaan kuitenkin päätellä, että niissä on kyse euromääräiseltä arvoltaan vähintään 6-numeroisista hankinnoista.
Suurimmat hankintailmoitukset (top 20)
Seuraavassa taulukossa on listattu hankintailmoituksessa ilmoitetun hankinnan arvon perusteella 20 suurinta julkista IT-hankintaa vuonna 2025.
Valtaosa suurimmista hankinnoista oli erilaisia puitesopimuksia tai DPS-järjestelyjä.
IT-sopimusten arvo pysyi yli kolmessa miljardissa eurossa
Hankintasopimuksen arvo oli ilmoitettu 85 prosentissa vuoden 2025 jälki-ilmoituksista. Ilmoitettujen IT-hankintasopimusten yhteisarvo oli 3,3 miljardia euroa. Hankintojen arvo on laskenut hieman vuodesta 2024, jolloin tehtyjen hankintasopimusten kokonaisarvo oli 3,5 miljardia euroa.
Sopimusten arvon vaihteluväli oli erittäin laaja. Sopimusten arvon mediaani vuonna 2025 oli 500 000 euroa, ja niiden keskiarvo oli n. 4,4 miljoonaa euroa.
Suurimmat IT-hankintasopimukset (top 20)
Seuraavassa taulukossa on lista 20 suurimmasta vuonna 2025 ilmoitetusta IT-hankintasopimuksesta ja niihin valituista toimittajista. Näiden sopimusten yhteisarvo oli 62 % kaikkien ilmoitettujen IT-sopimusten arvosta.
Medanets Oy, Buddy Healthcare Ltd Oy, Sofigate Oy, Tietoevry Finland Oy, BCB Medical Oy, Solita Oy, Oiva Health Oy, Elisa Oyj, Deloitte Consulting Oy, Gillie.io Company Oy, Pinja Digital Oy, Atostek Oy, Axel Health Oy, Luoto Company Oy, CGI Suomi Oy, NHG Finland Oy, Futurice Oy, Digia Finland Oy, SAG Flowmedik Oy, Accenture, twoday Oy
Yli 500 toimittajaa sai sopimuksia, mutta suurin osa vain yhden
Valittu toimittaja tai toimittajat oli ilmoitettu 737 jälki-ilmoituksessa. IT-sopimuksiin oli valittu yhteensä yli 500 eri toimittajaorganisaatiota, mitä voi pitää suurena määränä yrityksiä.
Noin 92 prosentissa kilpailutuksista oli valittu ainoastaan yksi toimittaja. Kaikkien hankintojen toimittajien lukumäärän keskiarvo oli noin 1,7 toimittajaa per hankinta. Seitsemässä hankinnassa oli valittu 10 toimittajaa (tai enemmän).
Usean toimittajan puitesopimuksissa tilauksen saava toimittaja valitaan usein vasta esim. puitesopimuksen sisäisellä kilpailutuksella tai prioriteettijärjestyksellä. Pääsy puitejärjestelyyn ei välttämättä takaa toimittajalle lainkaan laskutusta sopimuksen puitteissa.
Valtaosa sopimuskumppaneista oli Suomessa toimivia yhtiöitä. Julkiset hankinnat näyttävät keskittyvän edelleen tietyille toimittajatahoille. Eniten sopimuksia voittaneet toimittajat olivat CGI-, Telia-, Tietoevry-, Solita- ja Gofore-konsernien yhtiöt, joilla kaikilla oli yli 20 sopimusta.
Keskimäärin toimittajat saivat vuodessa 2 sopimusta, mutta yli 70 % toimittajista sai vuodessa vain yhden sopimuksen.
Sopimuseurot keskittyivät vahvasti suurimmille toimittajille
Jälki-ilmoitusten perusteella voidaan arvioida sopimusten määrän lisäksi myös toimittajakohtaisten sopimusten kokonaisarvoa. Yhden toimittajan hankintojen osalta tämä on suoraviivaista, mutta on vaikea arvioida, miten hankinnat jakautuvat eri toimittajien kesken monen toimittajan puitejärjestelyissä.
Sopimusten arvoa voidaan kuitenkin karkeasti haarukoida jakamalla puitesopimusten arvo tasan niihin valittujen toimittajien kesken (vaikka todellisuudessa hankinnat voivat jakautua hyvinkin epätasaisesti eri toimittajille). Näin laskien vähintään 10 miljoonan euron toimittajaorganisaatioita oli noin 40 kappaletta, ja yli yhden miljoonan euron IT-toimittajia oli noin 170 organisaatiota.
Vaikka toimittajia on lukumäärällisesti paljon, suuret hankinnat keskittyvät pienehkölle määrälle suuria toimittajia. Viiden suurimman toimittajan yhteenlaskettu osuus ilmoitettujen hankintojen arvosta oli noin 53 %. Kymmenen suurimman toimittajan yhteenlaskettu osuus ilmoitettujen hankintojen arvosta oli noin 65 %. 50 suurimman toimittajan osuus n. 86 % hankintojen arvosta. Top-50-toimittajien ulkopuolelle jäävälle yli 450 muulle valitulle toimittajalle jää siis jaettavaksi yhteensä vain n. 14 % osuus IT-hankintojen arvosta.
Suurimmat toimittajat sopimusten laskennallisella arvolla (top 20)
Seuraavaan taulukkoon on koottu ilmoitettujen sopimusten laskennallisen arvon perusteella 20 suurinta julkishallinnon IT-toimittajaa vuonna 2025. Usean toimittajan hankinnoissa sopimuksen arvo on jaettu taulukossa laskennallisesti tasan hankintaan osallistuvien toimittajien kesken.
Vuoteen 2024 verrattuna suurin muutos oli listan kärjessä: Microsoft-sopimuksia toimittanut Crayon Oy putosi top 20 -listalta, ja vuoden 2025 suurimmaksi toimittajaksi nousi Kelan Eepos-hankkeen toimittaja PricewaterhouseCoopers Business Services Srl.
#
Toimittaja
Sopimusten määrä
Sopimusten arvo
Hankintojen pääasiallinen kohde
1
PricewaterhouseCoopers Business Services Srl
1
589 M€
Kelan Eepos-järjestelmä
2
Atea Finland Oy
13
459 M€
ICT-laitteet ja ohjelmistot sekä niihin liittyvät palvelut
3
Telia-konserni
24
276 M€
Tietoliikennepalvelut ja -laitteet
4
Elisa
18
265 M€
Tietoliikennepalvelut ja -laitteet
5
Fujitsu Finland Oy
12
140 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit, ohjelmistot, perustietotekniikkapalvelut
6
Tietokeskus Finland Oy
9
87 M€
ICT-laitteet ja niihin liittyvät palvelut
7
Tietoevry
24
86 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit, tietojärjestelmät mm. sote-alalle
8
CGI Suomi Oy
41
82 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit, tietojärjestelmät
9
Solita Oy
23
78 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit
10
Digia Finland Oy
13
61 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit, tietojärjestelmät
11
Eviden Finland Oy
1
60 M€
Tutkimuksen datanhallinta- ja laskentainfrastruktuuri
12
IQM Finland Oy
1
45 M€
Kvanttitietokone ja siihen liittyvät palvelut
13
Oy Dell Ab
7
40 M€
Tietokoneet
14
Sofigate Oy
10
38 M€
IT-henkilöresurssit, ohjelmistot
15
DNA Oyj
7
29 M€
Tietoliikennepalvelut
16
Loihde-konserni
15
26 M€
Turvaratkaisut
17
Dustin Finland Oy
10
26 M€
Tietokoneet ja ohjelmistotuotteet
18
Postnord Strålfors Oy
1
23 M€
Digitaalinen postipalvelu
19
Innofactor-konserni
11
22 M€
IT-asiantuntijapalvelut, tietojärjestelmät (mm. asianhallinta)
20
Gofore-konserni
23
22 M€
IT-asiantuntijapalvelut ja henkilöresurssit
Puitesopimukset ja DPS:t keräsivät valtaosan hankintaeuroista
Valtaosa julkisen sektorin tietojärjestelmähankintojen euroista liikkuu erilaisten DPS-järjestelyiden ja puitesopimusten kautta. Näitä järjestelyjä tekevät erityisesti erilaiset yhteishankintayksiköt, mutta niitä tekevät myös monet muut organisaatiot, kuten valtion virastot, kunnat ja hyvinvointialueet.
Puitesopimusten ja DPS-järjestelyiden euromääräinen osuus hankinnoista on käytännössä selvästi suurempi kuin niiden pienehkö määrällinen osuus antaisi olettaa, sillä niiden euromääräinen arvo on tyypillisesti paljon suurempi kuin muiden hankintojen.
Ilmoitettujen DPS-hankintojen arvo oli keskimäärin n. 17 miljoonaa euroa ja puitejärjestelyiden arvo n. 9 miljoonaa euroa, kun muiden hankintailmoitusten keskimääräinen arvo oli 0,8 miljoonaa euroa.
Avoin menettely hallitsi edelleen IT-kilpailutuksia
Hankintamenettelyjen osalta IT-hankintailmoitusten tilasto on lähes muuttumaton North Patrolin aiempiin selvityksiin verrattuna.
Avoin menettely (84 %) on ylivoimaisesti eniten käytetty hankintamenettely julkisissa IT-hankintailmoituksissa. Avoin menettely on yksinkertainen ja se soveltuu monenlaisiin hankintoihin.
Neuvottelumenettelyiden käyttö julkisissa IT-hankinnoissa on edelleen melko vähäistä. Neuvottelumenettelyn osuus on 7 % ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn 3 %. Tämä johtunee näiden hankintojen työläydestä ja niiden vaatimasta avointa menettelyä pidemmästä kalenteriajasta. Neuvottelumenettelyitä käytetäänkin eniten suurissa, miljoonaluokan hankinnoissa. Niiden käyttö on perusteltua silloin, kun hankinnan kohde on monimutkainen, vaatii räätälöityjä ratkaisuja tai markkinoilla ei ole valmiita tuotteita, jolloin hankintayksikön ja tarjoajien välinen vuoropuhelu on tarpeen parhaan ratkaisun löytämiseksi.
Rajoitettua menettelyä käytetään IT-hankinnoissa suhteellisen vähän (6 %), sillä sen kaksivaiheisuudella ei yleensä saavuteta sellaisia hyötyjä, jotka perustelisivat menettelyn työläyden ja sen vaatiman lisäajan verrattuna avoimeen menettelyyn. Menettelyn käyttö selittyy osin sillä, että DPS-hankintailmoitukset näkyvät aineistossa rajoitetun menettelyn hankintoina.
Innovaatiokumppanuus on edelleen hyvin vähän käytetty hankintamenettely, sillä se on monimutkainen, pitkäkestoinen ja riskialtis, ja vaatii hankintayksiköltä hyvää asiantuntemusta ja epävarmuuden sietokykyä. Vuonna 2025 sitä käytettiin ainoastaan yhdessä IT-hankintailmoituksessa.
Yhteenveto: mitä vuosi 2025 kertoo julkisista IT-hankinnoista?
Vuoden 2025 IT-hankintojen volyymi pysyi lähes samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2024, mutta yksittäiset suuret sopimukset vaikuttivat voimakkaasti siihen, mille alueille hankintojen eurot kohdistuivat. Vuonna 2024 markkinaa hallitsivat erityisesti Microsoft-käyttöoikeuksia koskeneet suuret puitesopimukset. Vuonna 2025 vastaavaa Microsoft-piikkiä ei nähty, ja vuoden suurimmaksi yksittäiseksi hankinnaksi nousi Kelan Eepos-järjestelmä.
Vaikka hankintojen kohteet elävät vuodesta toiseen, julkisen IT-kilpailuttamisen peruskuva ei ole olennaisesti muuttunut vuosien varrella. Avoin menettely on edelleen selvästi yleisin hankintamenettely. Ohjelmistokehitys ja IT-palvelut näkyvät vuodesta toiseen vahvasti hankintojen sisällöissä. Yhteishankintayksiköillä ja suurilla julkisilla organisaatioilla on yhä suuri vaikutus siihen, mihin julkisen IT-markkinan eurot ohjautuvat.
Julkinen IT-markkina näyttää ilmoitusten perusteella laajalta, sillä sopimuksia saa suuri joukko toimittajia. Eurojen näkökulmasta markkina on kuitenkin paljon kapeampi. Julkisten IT-hankintojen eurot kulkevat edelleen vahvasti puitesopimusten, DPS-järjestelyjen ja muiden suurten sopimuskokonaisuuksien kautta. Suurin osa hankintojen arvosta kohdistuu lopulta pienelle joukolle suuria toimittajia.
Suurimpien toimittajien joukossa näkyi sekä jatkuvuutta että yksittäisten jättisopimusten vaikutus. Pääosa toimittajakentästä pysyi samana kuin vuonna 2024, mutta listan kärki vaihtui. Vuonna 2024 Microsoft-käyttöoikeuksien jälleenmyynti nosti Crayonin suurimmaksi toimittajaksi, mutta vuonna 2025 Crayon putosi suurimpien toimittajien listalta. Vuoden 2025 suurimmaksi toimittajaksi nousi Kelan Eepos-hankkeen toimittaja, italialainen PricewaterhouseCoopers Business Services Srl.
North Patrol auttaa julkisten hankintojen läpiviennissä. Tuemme asiakkaitamme läpi koko prosessin ja autamme laadukkaiden vaatimusmäärittelyiden, tarjouspyyntöjen ja muiden hankintadokumenttien tuottamisessa sekä saatujen tarjousten arvioinnissa. Lue lisää palveluistamme julkisten hankintojen tueksi.
Näin selvitys tehtiin
Selvityksessä käsitelty vuoden 2025 julkisten hankintojen ilmoitusaineisto on haettu HILMA-palvelun avoimesta hakurajapinnasta alkuvuonna 2026. Aineisto kattoi yhteensä 21788 julkisten hankintojen Hilma-kanavassa vuonna 2025 tehtyä ilmoitusta, joista tarkempaan käsittelyyn otettiin 1043 IT-hankintoja koskevaa hankintailmoitusta ja 872 IT-hankintasopimuksia koskevaa jälki-ilmoitusta.
Selvitys on jatkoa North Patrolin aiemmille julkisia IT-hankintoja käsitelleille datakatsauksille:
IT-hankintoihin kohdistuva aineisto on suodatettu hankintojen CPV-luokitusten mukaisesti. Julkisten hankintojen kohdetta kuvaavat CPV-koodit sisältävät useita tuhansia eri nimikkeitä, joista IT-hankintoihin liittyviä on yli 600. Raportoinnin selkeyttämiseksi hankintailmoitukset ryhmiteltiin tässä selvityksessä niiden ylätason päänimikkeiden mukaisesti suurempiin luokkiin
North Patrol on asiantuntijatyönä lisäksi analysoinut ja luokitellut aineiston mm. hankinnan kohteen, tilaajaorganisaatioiden, valittujen toimittajien, hankinnan arvon ja hankintamenettelyjen osalta.
Selvityksessä käytetty aineisto antaa hyvän kuvan julkishallinnon tekemistä suurimmista IT- hankinnoista. Osa jälki-ilmoituksista on kuitenkin tiedoiltaan puutteellisia, eivätkä kaikki ilmoitukset esim. sisällä tietoja hankinnan arvosta.
Selvityksen tehnyt North Patrol Oy on IT-toimittajista ja teknologioista riippumaton asiantuntijayhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan tietojärjestelmiä ja kilpailuttamaan toteutuskumppaneita. Selvitys on North Patrolin itsensä rahoittama ja toteuttama.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme:
Onko intranet kuolemassa? Intranet-selvityksen tulosjulkistus (3.6.2026 klo 10:00).
Ilmoittaudu webinaariin!
DI Sami Kalanen on hankesuunnittelun, vaatimusmäärittelyjen ja kilpailutuksien asiantuntija. Sami konsultoi asiakkaita hankkeiden valmistelussa, arkkitehtuurisuunnittelussa ja vaatimusten määrittelyssä sekä tukee asiakkaita projektien kilpailuttamisessa ja toimittajan työn valvonnassa. Hänen erityisalueitaan ovat laajat, teknisesti haastavat tietojärjestelmäprojektit sekä erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisu.
Sami on työskennellyt digitaalisen liiketoiminnan parissa 90-luvun puolivälistä lähtien. Aiemmassa työhistoriassaan Sami on toiminut mm. suuressa teollisuuskonsernissa digitaalisten palveluiden tilaajana, johtotehtävissä digipalveluja toimittavissa yrityksissä, puolueettoman konsultointitoimiston toimitusjohtajana ja partnerina sekä teleoperaattorin tuotepäällikkönä.
Jos olet kiinnostunut North Patrolin konsultointipalveluista, voit varata Samilta 15-60 minuutin palaverin keskustelua varten. Varaa Teams-palaveri Samin kalenterista.
Autamme julkisten hankintojen läpiviennissä. Tuemme asiakkaitamme läpi koko prosessin, vaatimusten analysoinnista aina markkinavuoropuheluihin sekä lopullisten kilpailutusprosessien läpivientiin. Autamme erityisesti laadukkaiden vaatimusmäärittelyiden ja hankintadokumenttien tuottamisessa sekä saatujen tarjousten arvioinnissa.
Meitä on yhdeksän konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 40 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.
Olemme apunasi, kun kaipaat laadukasta vaatimusten määrittelyä, sopivimman konseptin ja ratkaisun muotoilua, tarjouskilpailun läpivientiä tai toteuttajan valvontaa ja apua testaukseen.
Olemme erikoistuneet digipalveluiden suunnittelutyöhön ja laadukkaaseen vaatimusmäärittelyyn. Tehtävämme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.
Kokemuksen tuomaa tietoa päätöksentekoon
Me emme myy koodausta emmekä lisenssejä. Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.
Projekti etenee aikataulussa
Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta. Me myös pidämme huolen, että oma organisaatiosi tekee päätöksiä sovitussa aikataulussa ja dokumentit valmistuvat annetuissa työmäärissä.
