Kuntien verkkosivuston uudistaminen on iso ponnistus – eikä vähiten silloin kun resurssit ovat rajalliset. Voisiko kuntasivuston tehdä yhteistyössä joko naapurien tai vaikka samankokoisten kuntien kanssa?
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Naapurin kanssa yhteistyössä onnistumista edistää jo olemassa olevat yhteistyökuviot esimerkiksi yhdessä tuotettujen tapahtumakalentereiden tai elinvoimasivustojen kanssa. Toisaalta naapureilla voi olla tarpeita tuoda esille omaa erityislaatuisuuttaan ja erottua viereisistä vaihtoehdoista.
Samankaltaisten tai -kokoisten kuntien tekemä yhteistyö on kiinnostavaa, sillä toiminta ja ratkaistavat asiat ovat samankaltaisia. Esimerkiksi pienellä kunnalla ei ole erillisiä matkailusivustoja, jolloin kunnan verkkosivustan pitää olla myös visuaalisesti houkutteleva.
Samalla alustalla on jo tehty kuntasivustoja
Esimerkkejä yhteisen verkkoalustan käytöstä kuntien sivuista on jo näkyvillä. Turun kaupungin viitoittaman Kada-mallin mukaan on jo putkahdellut Drupalilla tehtyjä sivustoja, ja kaupungit ovat myös tehneet erillisisivustoja oman sivuston sisään. Kesällä Pohjois-Savossa viisi kuntaa tuotti yhdessä Liferaylla rakennetut sivustot. WordPressillä on pystytetty sivustoja Riihimäen seudulla samalla konseptilla kolmen kunnan välillä ja eri konseptilla kaupungin eri toimintojen kesken.
Kada-mallissa käyttökokemus on samankaltainen erilaisilla toteutuksilla, visuaalisuus on sivustokohtaista ja optimaalisesti tehtynä sivupohjat ovat samat. Pohjois-Savossa sivustot ovat hyvin samankaltaisia, vain visuaalisuutta on vaihdettu sivustojen välillä. Riihimäen seudulla on kuntien sivustot ovat toisensa kaltaisia ja eri toimintojen sivustot, esim. museot, ovat käyttökokemukseltaan täysin erilaisia.
Yhteistyötä ja ymmärrystä
Ensimmäinen vastattava kysymys yhteisessä toteutuksessa on sivuston tavoite. Onko verkkosivusto vain pääasiassa asukkaille peruspalvelujen tarpeisiin asiointeineen ja uutisineen? Vai onko sivustolla tarpeen houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita?
Eri puolelta Suomea onkin seudullisesti tehty esimerkiksi matkailu- tai vetovoimasivustoja, vilkaise vetovoimasivustoja esimerkiksi Lahdesta ja Seinäjoelta.
Toinen iso asia onnistumisen suhteen on hyvä yhteistyö ja näkemys. Onko yhteistyötä kuntien kesken jo aikaisemmin? Löytyykö yhteisiä sivustoja, järjestelmiä ja rajapintoja? Tuntevatko viestinnän ja tietohallinnon tekijät toisensa? Ollaanko kehittämisen samoilla linjoilla?
Omaleimaisuus syntyy sisällöstä
Mutta ehkä isoin ratkaistava asia on kunnan omaleimaisuuden, identiteetin ja brändin näkyminen sivustossa. Vaikka alusta olisi sama, voi kuvia, värejä ja typografiaa vaihtaa. Omaleimaisuus on kiinni sisällöntuotannosta: visuaalisuus vaikuttaa vahvasti mielikuvaan ja organisaatiolähtöinen virkamiesmäisyys paljastuu heti ensi klikkausten jälkeen.
Organisaation oma ääni pääsee parhaiten kuuluviin someseinillä, jossa kunnasta kertovat niin asukkaat kuin työntekijät. Tyyli voi olla harmonista tai räväkkää, myyvää tai kuivakkaa. Omaleimaisuus ei synny siitä, onko päänavigaatio yläreunassa vai vasemmalla palstalla. Omaleimaisuus syntyy sisällöstä ja on jokaisessa organisaatiossa omanlaisensa.
Yhteinen suunnittelu säästää
Verkkosivustoa uudistaessa suunnittelutyötä on konseptin teko, käyttökokemuksen ja ulkoasun suunnittelu. Näiden lisäksi sivusto suunnitellaan teknisesti ja toteutetaan se. Käyttäjäkokemus välittyy siinä, miltä sivusto näyttää ja tuntuu. Sivustoa konseptoidessa suunnitellaan kohderyhmän tarpeen ja käyttötavan näkökulmista sisällön järjestyminen käyttöliittymäksi.
Kun sivustoa tehdään yhdessä, kustannuksia voi säästää, kun eri vaiheissa jaetaan kuluja. Kuntien tapauksessa vähintäänkin ulkoasun suunnittelu on sellaista, mistä tulee osapuolille omia kustannuksia. Konseptoinnin suunnittelua voi jakaa koskemaan vain omaa kuntaa ja yhteisiä tarpeita. Sivupohjat, eli sisältöelementtien suunnittelu sivulle, voivat olla yhteistä.
Kertarysäys vai pidempikestoista kehittämistä?
Kustannuksiin vaikuttavat lisäksi projektin johtaminen. Jotta kustannukset pysyvät kurissa, tulisi yhteyshenkilöitä olla yksi toimittajaan päin. Julkaisujärjestelmän elinkeinokustannuksissa voi säästää yhteisen järjestelmän ylläpidossa, mutta yhteisesti on sovittava esimerkiksi versioiden päivityksestä ja jatkuvasta kehittämisestä – ja etenkin sen koordinaatiosta. Kunnilla on kokemusta erilaisista tietoteknisistä kehityshankkeista, joissa kehitykseen resurssointi on jäänyt huomioimatta hankkeen valmistumisen jälkeen.
Yhteisellä alustalla julkaistut sivut voivat olla käyttäjäkokemukseltaan aivan erilaiset tai ne voivat olla käyttöliittymältään samanlaiset, mutta visuaalisesti erinäköiset. Tutustu samalla alustalla julkaistuihin sivustoihin:
Sama alusta | Käyttö-kokemus sama | Sivupohjat samat | Visuaalisesti saman-kaltainen | Esimerkiksi |
x | Riihimäen kaupungin pääsivusto ja taidemuseo | |||
x | x |
x | Turun kaupungin pääsivusto ja pelastuslaitos | |
x | x | x |
x | Pohjois-Savon sivustot, esim. Vesanto ja Tuusniemi |
Yhteinen alusta kannattaa ja tuo säästöjä, jos
- Sivuston tavoite on samankaltainen. Kunta on tekemässä esimerkiksi peruspalvelusivustoa asukkailleen, ja vetovoimasivustot ovat erikseen.
- Kuntien kesken yhteistyö sujuu. Roolit ovat selkeät, ja sivuston hallinnointi keskitetty.
- Näkemys sivuston kehittämisestä on samanlainen. Sivustoon halutaan panostaa myös jatkossa, ja kehityspolku rooleineen ja vastuineen on suunniteltu ja nimetty.
- Kunnan omaleimaisuuteen panostetaan sisällöntuotossa, ja oma ääni välittyy läpi kaiken viestinnän.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin