Datakatsaus: Julkiset IT-hankintasopimukset 2023 – tietojärjestelmähankintoja 1,6 miljardilla eurolla

18.3.2024

Sami Kalanen

Selvityksessä käytiin läpi kaikki 5970 Hilma-palvelussa vuonna 2023 julkaistua julkisten hankintojen jälki-ilmoitusta. Aineistosta poimittiin hankinnan kohdetta kuvaavien CPV-koodien perusteella tarkempaan analyysiin 793 IT-hankintoja koskevaa jälki-ilmoitusta.

Ilmoitettujen IT-hankintasopimusten yhteisarvo oli 1,6 miljardia euroa, ja aineisto antaa hyvän kuvan julkishallinnon tekemistä suurimmista IT-sopimuksista ja dynaamisten hankintajärjestelmien sisällä tehdyistä hankinnoista vuonna 2023.

Henkilöresurssihankinnat ovat suurin IT-hankintojen kohde

Koska julkisten hankintojen käyttämä CPV-luokitus ei anna tarkkaa kuvaa hankinnan käyttökohteesta, luokiteltiin hankintasopimusten aiheet manuaalisesti North Patrolin asiantuntijatyönä. Luokittelun perusteella voidaan selvästi havaita, että julkisia IT-hankintoja tehdään hyvin laajalla kirjolla hyvin erilaisiin tarpeisiin.

Suurimpana hankintasopimusten aihealueena erottuu IT-henkilöresurssien hankinta, jota tehtiin yhteensä yli 406 miljoonan euron arvosta (25 % hankintojen arvosta). Tähän kategoriaan luokiteltiin hankinnat, joissa hankittavan työn kohdetta ei ollut tarkkaan määritelty. Tällaisia hankintoja olivat mm. laajat IT-henkilöresurssien puitejärjestelyt sekä pienemmät vuokratyötyyppiset hankinnat. Henkilöresurssien hankinta on käytännössä vielä paljon tätäkin laajempi ilmiö julkisissa hankinnoissa, sillä myös muut hankintojen aihealueet sisälsivät runsaasti hankintoja, jotka oli käytännössä organisoitu henkilötyöresurssien ostamisena.

Arvoltaan toiseksi suurin hankintojen aihe olivat erilaiset perustietotekniikkapalvelut, joita hankittiin 212 miljoonalla eurolla (13 % hankintojen arvosta). Näihin hankintoihin kuului laaja kirjo erilaisia lähitukeen, järjestelmä- ja palvelunhallintaan sekä liittyviä asiantuntijapalveluita sekä perustietotekniikan ohjelmisto- ja järjestelmähankintoja.

Kolmanneksi suurin aihealue oli esitystekniikka ja muut toimitilan järjestelmät, joita koskevien sopimusten arvo oli 184 miljoonaa euroa (11 % hankintojen arvosta). Aihealueen suuri osuus vuonna 2023 selittyy lähinnä yhdellä Hanselin suurella esitystekniikan puitejärjestelyllä.

Neljänneksi suurin hankintojen aihealue on talous-, toiminnanohjaus- ja HR-järjestelmät, joita koskevien sopimusten arvo oli 158 miljoonaa euroa (10 % hankintojen arvosta). Nämä järjestelmähankinnat vaihtelevat valmisohjelmistojen käyttöönotosta hyvinkin räätälöityihin asiakaskohtaisiin ratkaisuihin.

Arvoltaan viidenneksi suurin aihealue oli tietokoneita ja mobiililaitteita koskevat hankintasopimukset, joiden arvo oli 106M€ (7 % hankintojen arvosta).

Sosiaali- ja terveysalan järjestelmät olivat arvoltaan kuudenneksi suurin aihealue, ja niitä koskevien hankintojen arvo oli 104 M€ (6 % hankintojen arvosta). Sote-alan IT-hankintojen suurehko koko selittyy suurelta osin uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseen liittyvillä hankinnoilla.

Yhteishankintayksiköt ja valtionhallinto tekevät pääosan hankinnoista

Erilaisten yhteishankintayksikköjen, in-house-yhtiöiden ja vastaavien keskitettyjen palveluyksikköjen osuus julkisista IT-hankinnoista on kasvanut jatkuvasti. Yhteishankintayksikköjen tekemien hankintasopimusten arvo vuonna 2023 oli noin 450 miljoonaa euroa (28 % IT-hankintojen arvosta). Yhteishankintayksikköjen hankintasopimuksissa korostuvat laitehankinnat ja perustietotekniikkapalvelut, mutta niiden kautta hankitaan merkittävissä määrin myös henkilöresursseja ja mm. taloushallinnon järjestelmiä.

Valtionhallinto tekee valtaosan julkisista IT-hankinnoista, ja vaikka yhteishankintayksikköjen rooli on kasvanut, suurin osa valtion IT-hankinnoista tapahtuu edelleen organisaatioiden omina kilpailutuksina. Valtionhallinnon, valtion laitosten ja valtion muiden yksiköiden tekemien IT-sopimusten arvo (ilman yhteishankintayksikköjen sopimuksia) oli yhteensä noin 700 miljoonaa euroa (noin 43 % hankintojen arvosta). Selvästi suurin yksittäinen kohde valtiohallinnon IT-hankinnoissa oli henkilöresurssien ostaminen erilaisiin hankkeisiin.

Myös muut julkishallinnon organisaatiot tekevät lukumääräisesti paljon IT-hankintoja, mutta niiden tekemien sopimusten keskimääräinen rahallinen arvo on matalampi kuin yhteishankintayksiköiden ja valtionhallinnon tekemien hankintojen. Kuntien ja kuntayhtymien julkaisemien IT-sopimusten arvo oli 225 miljoonaa euroa (14 % hankintojen arvosta), ja hyvinvointialueiden ja muiden sote-organisaatioiden sopimusten arvo oli 130 miljoonaa euroa (8 % hankintojen arvosta). Yliopistojen ja muiden oppilaitosten tekemien IT-hankintojen arvo oli yhteensä 59 miljoonaa euroa (4 % hankintojen arvosta).

Eniten hankintoja tehneet organisaatiot (top 25)

Seuraavassa taulukossa on listattu euromääräisesti eniten IT-hankintoja vuonna 2023 tehneet organisaatiot (yhteensä yli 15 M€ hankinnat). Taulukossa on ilmoitettu organisaatioiden tekemien jälki-ilmoitusten määrä, ilmoitettujen sopimusten yhteenlaskettu arvo sekä organisaation järjestämiin kilpailutuksiin tulleiden tarjousten keskimääräinen lukumäärä niiden hankintojen osalta, joista nämä tiedot olivat saatavissa jälki-ilmoituksista.

Vuonna 2023 viiden eniten hankintoja tehneen organisaation hankintojen sisältö ja hankintamenettelyt poikkesivat toisistaan merkittävästi: Hansel hankki puitesopimuksilla laitteita ja palveluita muiden käyttöön, Verohallinto ja HSL-hankkivat IT-henkilöresursseja omaan käyttöönsä puitejärjestelyillä, kun Kela taas hankki tarvitsemansa henkilöresurssit DPS-järjestelyn kautta. Pääosa veikkauksen hankinnoista taas tapahtui selkeämmin rajattuina järjestelmähankintoina.

Hanselin neljästä (4) hankinnasta euromääräisesti valtaosa liittyy kahteen laajaan puitejärjestelyyn (sopimusten arvo 169 M€ ja 8,4 M€), joilla Hansel hankkii yhteishankintayksikkönä laitteita ja palveluita asiakasorganisaatioidensa käyttöön. Hanselin sen omaan käyttöön tekemien kahden hankinnan euromääräinen osuus kokonaisuudessa on taas hyvin pieni.

Verohallinnon ilmoittaman yhdeksän IT-hankinnan arvosta pääosa liittyy yhden laajan asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyn perustamiseen (arvo 150 M€). Puitesopimuksella hankitaan Verohallinnon käyttöön henkilöresursseja määrittelyä, ohjelmointia, testaamista sekä järjestelminen hallintaa varten puitejärjestelyyn valituilta toimittajilta.

Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän ilmoittamien neljän IT-hankinnan arvosta pääosa liittyy kahden laajan asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyn perustamiseen (sopimusten arvo 104 M€ ja 15 M€). Puitesopimuksilla hankitaan HSL:n käyttöön henkilöresursseja ohjelmistokehityksen, ylläpidon ja kyberturvallisuuden aihealueilta laajahkolta joukolta puitejärjestelyyn valittuja toimittajia.

Kansaneläkelaitos teki vuonna 2023 peräti 95 IT-hankintoja koskevaa jälki-ilmoitusta. 66 ilmoitetuista hankinnoista (yhteisarvo 60 M€) tapahtui Kelan oman IT-asiantuntijapalveluiden dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) kautta, ja ne koskivat Kelan eri järjestelmien kehitykseen liittyviä henkilöresursseja. Lisäksi Kela hankki erillisinä hankintoina käyttöönsä mm. erilaisia tietojärjestelmiä ja perustietotekniikkapalveluita.

Veikkaus teki 14 jälki-ilmoitusta. Kahden nettikasinopelejä koskevan hankinnan osuus Veikkauksen IT-hankinnoista oli 57,5 miljoonaa euroa, mikä oli yli 60% Veikkauksen kaikista IT-hankinnoista. Lisäksi veikkaus teki 12,5 miljoonan euron hankinnan toiminnanohjausjärjestelmästä. Järjestelmähankintojen lisäksi Veikkaus teki henkilöresurssihankintoja sekä Hanselin DPS-järjestelyjen että omien puitesopimustensa kautta.

IT-sopimusten arvon mediaani on 500.000 €

Hankinnan arvo oli ilmoitettu 640 vuoden 2023 jälki-ilmoituksessa. Ilmoitettujen IT-hankintasopimusten yhteisarvo oli 1,6 miljardia euroa.

Hankintojen arvo oli laskenut vuodesta 2022, jolloin tehtyjen hankintojen kokonaisarvo oli 2,2 miljardia euroa. Vuoden 2022 suurempaa summaa selittävät kaksi poikkeuksellisen suurta hankintaa, joiden yhteenlaskettu summa oli lähes miljardi euroa.

Sopimusten arvon vaihteluväli oli erittäin laaja. Sopimusten arvon mediaani vuonna 2023 oli 500 000 euroa, ja niiden keskiarvo oli 2,6 miljoonaa euroa. Arvoltaan suurin ilmoitettu hankinta oli 169 miljoonaa euroa, kun pienin ilmoitettu hankinta oli 4 tuhatta euroa.

Hankintahintojen keskiarvoa nostavat merkittävästi kaikkein isoimmat hankinnat, joista valtaosa oli erilaisia puitejärjestelyjä. Kahdenkymmenen suurimman hankinnan keskiarvo oli 42,6 miljoonaa euroa, ja niiden yhteenlaskettu osuus kaikkien hankintojen arvosta oli noin 50 %. Jos tuo top-20 jätetään huomiotta, tulee muiden hankintojen keskiarvoksi 1,4 miljoonaa euroa.

Tietojärjestelmiin liittyvät hankinnat ovat tyypillisesti ajanjaksoltaan melko pitkiä hankintoja ja ilmoitetut kustannukset jaksottuvat koko sopimuskaudelle, joka julkishallinnossa on tyypillisesti neljä vuotta.

Jälki-ilmoituksilla ilmoitetut hinnat ovat arvioita sopimuksen arvosta allekirjoitusvaiheessa. Ei ole mitenkään epätavallista, että hankintojen budjetit ylittyvät tai sopimuksia jatketaan ensimmäisen sopimuskauden jälkeen. Toteutuvat summat voittaneille yrityksille voivat todellisuudessa siis olla jälki-ilmoituksella ilmoitettuja suuremmat. Hankinnan budjettia voidaan toki rajata sopimuskauden aikana myös alaspäin esimerkiksi julkishallinnon tulevien säästöjen vuoksi.

Suurimmat IT-hankintasopimukset (top 20)

Seuraavassa taulukossa on lista 20 suurimmasta vuonna 2023 ilmoitetusta IT-hankintasopimuksesta (vähintään 13 M€ hankinnat).

IT-hankinnoilla 394 eri toimittajaa

Valittu toimittaja tai toimittajat oli ilmoitettu 647 jälki-ilmoituksessa. IT-sopimuksiin oli valittu yhteensä 394 eri toimittajaorganisaatiota, mitä voi pitää kohtuullisen suurena määränä yrityksiä.

Noin 90 prosentissa kilpailutuksista oli valittu yksi toimittaja, ja noin 10 prosentissa kilpailutuksista toimittajia oli valittu kaksi tai useampia. Kaikkien hankintojen toimittajien lukumäärän keskiarvo oli 1,4 toimittajaa per hankinta.

Usean toimittajan puitesopimuksissa tilauksen saava toimittaja valitaan vasta esim. puitesopimuksen sisäisellä kilpailutuksella tai prioriteettijärjestyksellä. Pääsy puitejärjestelyyn ei välttämättä takaa toimittajalle lainkaan laskutusta sopimuksen puitteissa.

Valtaosa sopimuskumppaneista oli Suomessa toimivia yhtiöitä. Julkiset hankinnat näyttävät jossain määrin keskittyvän tietyille toimittajatahoille, mutta yhdelläkään yksittäisellä toimittajalla ei ole sopimusten määrässä mitattuna ylivoimaista asemaa julkishallinnon IT-markkinoilla. Eniten sopimuksia voittaneet toimittajat olivat Gofore-, Tietoevry-, CGI- ja Visma-konsernien yhtiöt.

Suurimpien hankintojen joukossa oli paljon puitesopimuksia, joihin oli valittu useita toimittajia. 20 suurimmalle hankinnalle oli valittu yhteensä peräti 91 eri toimittajaa. Toimittajien määrää lisäsi merkittävästi Tampereen kaupungin ICT-asiantuntijapalveluiden puitesopimus, johon oli valittu mukaan peräti 62 eri toimittajaa. Jos Tampereen kilpailutus rajataan pois, muihin top-20-hankintoihin valittiin yhteensä 51 eri toimittajaa.

20 suurimman hankinnan toimittajien joukossa useimmin toistuvat yritykset/konsernit olivat Gofore, Visma, Nordcloud, Digia, Deloitte, CGI, Solita, KPMG ja Tietoevry.

Eniten sopimuksia saaneet toimittajat (top 21)

Seuraavaan taulukkoon on koottu jälki-ilmoitusten perusteella eniten julkisia IT-hankintasopimuksia vuonna 2023 saaneet toimittajat (9 sopimusta tai enemmän).

Sopimusten arvo jakautuu epätasaisesti toimittajien kesken

Jälki-ilmoitusten perusteella voidaan arvioida sopimusten määrän lisäksi myös toimittajakohtaisten sopimusten kokonaisarvoa. Yhden toimittajan hankintojen osalta tämä on suoraviivaista, mutta on vaikea arvioida, miten hankinnat jakautuvat eri toimittajien kesken monen toimittajan puitejärjestelyissä.

Sopimusten arvoa voidaan kuitenkin karkeasti haarukoida jakamalla puitesopimusten arvo tasan niihin valittujen toimittajien kesken (vaikka todellisuudessa hankinnat jakautuvatkin hyvinkin epätasaisesti eri toimittajille). Näin laskien yli 10 miljoonan euron toimittajaorganisaatioita oli 36 kappaletta, ja yli yhden miljoonan euron IT-toimittajia oli noin 150 organisaatiota, kun hankintoihin valittiin yhteensä 394 toimittajaa.

Kymmenen suurimman toimittajan yhteenlaskettu osuus ilmoitettujen hankintojen arvosta oli noin 40 %. 20 suurimman toimittajan yhteenlaskettu osuus oli noin 57 % hankintojen arvosta, ja 50 suurimman toimittajan osuus n. 79 % hankintojen arvosta. Top-50-toimittajien ulkopuolelle jäävälle lähes 350 muulle valitulle toimittajalle jää jaettavaksi vain n. 21 % osuus IT-hankintojen arvosta.

Vaikka toimittajia on lukumäärällisesti paljon, suuret hankinnat keskittyvät pienehkölle määrälle suuria toimittajia. Suurten hankintojen keskittymistä voidaan pitää avoimen kilpailun kannalta ongelmana erityisesti pienten ja keskisuurten toimittajien osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. Keskittymiskehitystä ovat ajaneet erityisesti suuret puitesopimukset, jotka suosivat suuria toimittajia. Pienten yritysten on usein hyvin vaikea päästä mukaan suuriin puitesopimuksiin esimerkiksi tiukkojen referenssivaatimusten tai edellytettyjen suurten henkilömäärien vuoksi, vaikka niillä olisi erinomaista erityisosaamista hankinnan aihealueelta.

Sopimusten arvolla mitattuna suurimmat toimittajat (top 20)

Seuraavaan taulukkoon on koottu ilmoitettujen sopimusten laskennallisen arvon perusteella 20 suurinta julkishallinnon toimittajaa vuonna 2023. Kultakin toimittajalta on listattu niiden kanssa tehtyjen sopimusten pääasialliset aihealueet. Listalle pääsy edellytti sopimusten laskennalliselta yhteisarvolta 20–100 miljoonan euron suuruusluokkaa.

Tarjousten määrän mediaani on 3 tarjousta per kilpailutus

Kilpailutukseen tulleiden tarjousten määrä oli ilmoitettu 511 jälki-ilmoituksessa. Tarjousten määrän keskiarvo oli 4,4 tarjousta per kilpailutus. Saatujen tarjousten mediaani oli 3 tarjousta per kilpailutus.

23 prosentissa hankinnoista oli saatu ainoastaan yksi tarjous. 20 prosentissa kilpailutuksissa oli saatu vain kaksi tarjousta ja 16 prosentissa kilpailutuksista 3 tarjousta. Kaikkiaan siis lähes 60 prosenttia IT-hankinnoista ratkaistiin kilpailutuksissa, joissa oli korkeintaan kolme tarjousta.

Arvoltaan suurimmissa hankinnoissa toimittajien kiinnostus tarjoamiseen oli selvästi keskimääräistä suurempi, ja niissä saatujen tarjousten määrä oli korkeampi. 20 suurimmassa hankinnassa tarjousten määrän mediaani oli 5 tarjousta per kilpailutus. Silti lähes puolet myös suurimmista hankinnoista ratkaistiin kilpailutuksilla, joissa oli korkeintaan kolme tarjoajaa.

Tarjousten pieni määrä on ongelma kilpailutuksen toimivuuden kannalta. Yleisesti arvioidaan, että tarjouksia tulisi olla vähintään viisi kappaletta, jotta hyvän kilpailun periaate toteutuu.

Tarjousten määrällä ei näytä olevan vahvaa tilastollista korrelaatiota hankinnan kohdealueen tai hankintayksikön tyypin kanssa, vaan hankinnan kohteen kannalta hyvinkin samankaltaisiin kilpailutuksiin voi tulla hyvinkin erilainen määrä tarjouksia kilpailutuksen toteutuksesta riippuen.

Aineistossa oli havaittavissa eräitä yksittäisiä tilaajaorganisaatioita, joiden kaikkiin kilpailutuksiin tuli huomattavan vähän tarjouksia. Näiden organisaatioiden osalta tulee mieleen pohtia, onko niiden tietoisena tavoitteena ollut ohjata hankintoja tietyille toimittajatahoille, vai ovatko niiden hankinnat muusta syystä olleet liian hankalia aidon kilpailun toteutumiselle.

Vaikka IT-kilpailutusten tarjousten määrää voidaan edelleen pitää liian pienenä, on tilanne mennyt parempaan suuntaan. Tarjousten määrä kilpailutuksissa on kasvanut merkittävästi vuodesta 2022, jolloinsaatujen tarjousten keskiarvo oli 3,1 tarjousta per kilpailutus ja saatujen tarjousten mediaani oli 2 tarjousta per kilpailutus. Vuoden 2022 datassa oli myös selvästi enemmän kilpailutuksia, joihin oli tullut vain yksi tarjous. Tällaisia tapauksia oli peräti 31 prosenttia vuoden 2022 jälki-ilmoituksista.

Tarjousten lisääntyminen tarjouskilpailuissa selittynee pääosin IT-palveluiden markkinatilanteen kiristymisellä. Tiukentunut kilpailutilanne kannustaa IT-alan toimittajia osallistumaan entistä aktiivisemmin julkishallinnon kilpailutuksiin.

Huom. Edellä kuvatuissa tarjousten määrää kuvaavissa luvuissa on huomioitu ainoastaan hankinnat, joiden tarjoajien määrää koskeva tieto on ollut saatavissa. Mukana ei siis ole hankintoja, joihin ei ole saapunut lainkaan tarjouksia, jotka on keskeytetty jostain muusta syystä, tai joissa tarjoajien määrää ei ole ilmoitettu Hilmaan. Luvuissa eivät ole myöskään mukana Hilma-järjestelmän uusilla eForms-ilmoituksilla loppuvuonna 2023 tehdyt jälki-ilmoitukset, jotka eivät enää sisällä tietoa tarjoajien määrästä. Tulevina vuosina julkisten hankintojen läpinäkyvyys vähenee merkittävästi, kun tietoa tarjousten määrästä ei ole Hilman muutosten vuoksi enää lainkaan avoimesti saatavissa.

North Patrolin konsultoimissa julkisissa IT-hankinnoissa vuonna 2023 saatujen tarjousten määrän keskiarvo oli 7,9 kappaletta ja mediaani 7 tarjousta. North Patrol kiinnittää tarjouskilpailuiden valmistelussa paljon huomiota siihen, että mahdollisimman monella tarjoajalla on tasaveroinen mahdollisuus osallistua kilpailuun.

Puitejärjestelyt heikentävät julkisten hankintojen avoimuutta

Julkisten IT-hankintojen avoimuus riippuu paljon hankinnassa käytetystä hankintamenettelystä. Valtaosa julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnoista tapahtuu erilaisten puitesopimusten ja dynaamisten hankintajärjestelmien (DPS) kautta, mikä osaltaan vähentää hankintojen läpinäkyvyyttä.

Puitejärjestelyillä hankitaan 42 prosentin osuus julkisten IT-hankintojen arvosta eli 676 miljoonaa euroa. Puitesopimuksista julkiset hankinta- ja jälki-ilmoitukset annetaan ainoastaan puitejärjestelyä perustettaessa, eikä niiden osalta ole julkisesti saatavissa yksityiskohtaisempaa tietoa, millaisia hankintoja puitesopimuksilla tehdään sopimuskauden aikana.

Valtaosa suurimmista puitejärjestelyistä on usean toimittajan järjestelyitä. Näiden osuus oli 33 % eli 533 miljoonaa euroa kaikkien hankintojen arvosta. Tällaisten järjestelyiden osalta ei ole julkisesti saatavissa tietoa edes siitä, miltä toimittajalta hankinnat loppujen lopuksi tehdään.

Dynaamisten hankintajärjestelmien kautta tehtävien hankintojen osuus oli 19 % hankintojen arvosta eli 307 miljoonaa euroa. DPS-järjestelyjä koskevat osin samat ongelmat hankintojen läpinäkyvyydessä kuin puitejärjestelyitä, sillä DPS:n sisäiset tarjouspyynnöt ovat ainoastaan siihen osallistuvien toimittajien nähtävissä. DPS on kuitenkin siinä mielessä avoimempi menettely kuin puitejärjestely, että DPS:n puitteissa tehtävistä hankinnoista on tehtävä julkinen jälki-ilmoitus. DPS-järjestelyiden mukaanpääsyvaatimukset ovat myös yleensä matalampia kuin puitejärjestelyissä, ja niihin voidaan myös ottaa mukaan uusia toimittajia sopimuskauden aikana.

Muiden hankintojen eli käytännössä suorilla tarjouskilpailuilla hankittavien yksittäisten hankintojen osuus hankintojen arvosta oli 39 % eli 627 miljoonaa euroa. Julkishallinnon organisaatioiden omat suorat IT-hankinnat ovat tiedon avoimuuden kannalta ongelmattomin hankintatyyppi, sillä niiden osalta on julkisesti nähtävissä hankinnan kohde hankintailmoituksessa ja hankinnan arvo sekä hankintaan valittu toimittaja jälki-ilmoituksessa.

Yhteishankintayksikköjen ja muiden keskitettyjen palveluyksiköiden tekemien hankintasopimusten osuus kaikista hankinnoista oli 454 M€ (28 % hankintojen kokonaisarvosta). Riippumatta hankintamallista, yhteishankintayksikköjen hankintojen ongelmana läpinäkyvyyden kannalta on usein, ettei niistä voi avoimesti nähdä, minkä julkishallinnon organisaation käyttöön (ja maksettavaksi) hankinta lopulta tulee.

Puitejärjestelyjen ja DPS:ien lukumääräinen osuus julkisista IT-hankintailmoituksista ei ole viime vuosina merkittävästi kasvanut. Vuosina 2020-2023 North Patrolin selvityksissä puitejärjestelyjen osuus kaikkien hankintailmoitusten lukumäärästä on ollut 10-13 prosenttia ja DPS-järjestelyjen osuus on ollut 2-3 prosenttia.

Puitejärjestelyjen ja DPS-järjestelyjen euromääräinen koko on kuitenkin merkittävästi kasvanut, eli käytännössä yhä suurempi osa julkisten hankintojen euroista liikkuu näiden järjestelyjen sisällä. On luonnollisesti huolestuttavaa hankintojen läpinäkyvyyden kannalta, että IT-hankintojen sopimusten arvosta yhä suurempi osa ratkaistaan ei-avoimilla kilpailutuksilla.

Vuoden 2023 hankintailmoituksia koskeva selvitys näyttää ennakoivan tämän kehityksen jatkumista ja erityisesti DPS-järjestelyjen merkityksen kasvua. Selvityksessä käsiteltyjen hankintailmoitusten mukaan DPS-järjestelyjen osuus tulevien IT-hankintojen euromääräisestä arvosta olisi peräti 73 %, puitesopimusten 13 % ja kaikkien muiden hankintojen ainoastaan 14 %.

Tietoa selvityksen toteutuksesta

Selvitys kattoi kaikki vuonna 2023 julkaistut tietojärjestelmiä, ICT-palveluja ja -laitehankintoja koskevat julkisten hankintojen jälki-ilmoitukset. Selvitys on jatkoa North Patrolin aiemmalle vuoden 2023 julkisia tarjouspyyntöjä ja osallistumispyyntöjä käsitelleelle IT-hankintailmoitusten datakatsaukselle sekä vuoden 2022 jälki-ilmoituksia koskeneelle selvitykselle.

Tässä artikkelissa käsitelty jälki-ilmoitusaineisto on kerätty HILMA-palvelun avointen rajapintojen avulla. IT-hankintoihin kohdistuvat jälki-ilmoitukset on suodatettu North Patrolin aiempien julkisten hankintojen datakatsausten tavoin CPV-luokitusten mukaisesti. North Patrol on asiantuntijatyönä analysoinut ja luokitellut aineiston raportissa käsiteltyjen näkökulmien osalta.

Selvityksessä käytetty aineisto antaa hyvän kuvan julkishallinnon tekemistä suurimmista IT-sopimuksista ja DPS-järjestelyjen sisällä tehdyistä hankinnoista. Osa jälki-ilmoituksista on kuitenkin tiedoiltaan puutteellisia, ja aineistosta puuttuvat kokonaan sellaiset hankinnat, joista hankintayksikkö on syystä tai toisesta jättänyt lakisääteisen jälki-ilmoituksen tekemättä. Aineisto ei myöskään sisällä pienempiä EU-kynnysarvon alittavia IT-hankintoja, joista hankintayksiköillä ei ole velvollisuutta tehdä jälki-ilmoitusta.

North Patrol on IT-toimittajista ja teknologioista riippumaton asiantuntijayhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan tietojärjestelmiä ja kilpailuttamaan toteutuskumppaneita. North Patrolilla on ollut merkittävä konsulttirooli noin kahdessa prosentissa tämän selvityksen kilpailutuksessa tai kilpailutuksen hankevalmistelussa. Pienempiä toimeksiantoja North Patrol on ollut tekemässä useammalle kymmenelle julkishallinnon organisaatiolle.

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

• Arkkitehtuurin ja teknologiavalintojen konsultointi
• Asiointipalvelut ja ekstranetit
• Datakatsaukset
• Julkisten hankintojen konsultointi
• Kuntien digipalvelut
• Lii­ke­toi­min­ta­jär­jes­tel­mät
• Oppilaitosten digipalvelut
• Tietojärjestelmähankkeiden valmistelu ja esiselvitys
• Valtion digipalvelut