North Patrol on digipalvelujen ja tietojärjestelmien suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Muotoilemme ideoista vision ja palvelukonseptin, löydämme parhaat arkkitehtuuri- ja teknologiaratkaisut, suunnittelemme toimivan käyttökokemuksen ja kilpailutamme ihannekumppanin toteutustyöhön. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Missä vaiheessa verkkopalvelu-uudistusta olisi hyvä tarttua sisältöihin ja mitä pitäisi pitää mielessä uuden verkkopalvelun sisältöjä suunnitellessa ja tuottaessa? Verkkopalvelun suunnittelussa ja määrittelyssä päästään harvoin sille tasolle, että meillä on sisältöjen suhteen selkeä suunnitelma. Palvelukonseptia suunnitellessa tunnistetaan tarve erityyppisille sisällöille ja määrittelyssä otetaan kantaa siihen, minkälaisia toiminnallisuuksia sisältötyypissä tarvitaan, mutta harvoin on tässä vaiheessa selvää, mitä sivulle oikeasti pitäisi kirjoittaa.
Siinä, missä toimittajakumppani tyypillisesti kantaa vastuun teknisestä toteutuksesta, jää sisältötyö organisaation omille harteille ja siihen tarttuminen voi tuntua vaikealta. Viivästynyt sisältötyö onkin yksi tyypillisimmistä syistä verkkopalvelun julkaisun lykkäämiselle.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Kiusaus vanhojen sisältöjen kopioimiseen sellaisenaan voi olla suuri, varsinkin jos aikataulupaine on kova. Tässä kohtaa ei kuitenkaan kannata oikaista, sillä vanhat sisällöt eivät välttämättä sellaisenaan tue uuden verkkopalvelun tavoitteita ja funktiota. Varsinkin, jos verkkopalvelun palvelukonsepti on muuttunut, pitää sisältöjen muuttua sen mukana. Tämä ei tarkoita, että kaikki kirjoitetaan uusiksi, mutta ajatustyötä ja editointia tarvitaan aina.
Verkkopalvelua tehdessä, pitää olla kirkkaana sekä se, mikä on verkkopalvelun tehtävä sisältöjen näkökulmasta, että mikä on sisältöjen rooli verkkopalvelussa. Kun tiedämme, mitä haluamme sanoa, kenelle ja miksi sekä mitä siitä pitäisi seurata, voimme aloittaa varsinaisen sisältöurakan.
Hahmota sisältörakenne ja käyttäjäpolut
Sisältötyötä ei kannata lykätä siihen, että uusi sivusto on sisällönsyöttövalmiudessa, vaan sekä sisällönsuunnittelu että -tuotanto tulee aloittaa hyvissä ajoin. Jotta designeri voi suunnitella juuri teidän organisaationne tarpeita parhaiten palvelevan käyttöliittymän, tulee sisällöt olla vähintään ajatuksen tasolla selvillä siinä vaiheessa, kun toteutuskumppanin kanssa ryhdytään työhön. Toteutustyön designvaiheessa työstetään usein verkkopalvelun informaatioarkkitehtuuria ja sisältökarttaa, ja työpajoissa on vaikea antaa suunnittelijoille palautetta ja evästyksiä, ellei sisältöjä ole riittävällä tavalla mietitty ennen tätä.
Sisältörakenne pitää olla vähintään karkealla tasolla selvä suhteellisen aikaisessa vaiheessa uudistusta. Verkkopalvelun päärakennetta varten pitää tietää, tuleeko navigaatioon neljä, viisi vai enemmän linkkiä, sekä mihin näiltä päätason sivuilta siirrytään. Tällä on vaikuitsta siihen, minkälainen navigaatio kannattaa rakentaa. Myös silloin kun suunnitellaan verkkopalveluun erilaisia palvelupolkuja, jossa sisällöt linkittyvät toisiinsa ja sisältöalueella tarjotaan toimintakehotteita ja visuaalisia linkkejä toisiin sisältöihin, sillä on merkitystä, onko toisella tasolla viisi vai viisitoista sivua, johon käyttäjää halutaan ohjata.
Aloita sisältörungon suunnittelu riittävän ajoissa
Perinteisen hierarkkisissa verkkopalveluissa, jossa käyttäjälle tarjotaan navigoitava sivupuu esimerkiksi vasemmalle asemoituna valikkona, voi käytännössä lisätä sivuja mielin määrin, mutta käytettävyyden näkökulmasta myös tässä tilanteessa sivujen määrää on syytä tarkastella. Jotta voidaan tarjota hyvä käyttökokemus hienossa paketissa, pitää raamit olla selvät ennen kuin käyttöliittymää suunnitellaan.
Tätä varten pitää siis suunnitella karkea sisältöpuu, eli informaatioarkkitehtuuri sekä hahmottaa, miten kävijää ohjataan eri sisältöjen välillä.
Sisältörunko auttaa sekä verkkopalvelun käyttöliittymäsuunnittelijaa, että sisällöntuottajia, sillä se toimii perustana myös verkkopalvelun käsikirjoitukselle.
Sisältörungon suunnitteluun pitäisikin päästä kiinni hyvin aikaisessa vaiheessa verkkopalvelun suunnittelua. Organisaatio itse on oman sisältönsä paras asiantuntija, joten sisältörungon työstämistä voidaan aloittaa jopa ennen, kuin toteutuskumppani on tiedossa. Kumppanin kanssa alustava sisältörakenne hiotaan vuorostaan ”lopulliseksi”, tai ainakin niin lopulliseksi, kuin verkkopalvelussa on tarpeen.
Tunnista sisältötyyppien erot ja suunnittele nämä tarkemmin
Verkkopalveluun suunnitellaan usein erityyppisiä sisältöjä, kuten koontisivuja, laskeutumissivuja, tuotesivuja, artikkeleita, referenssejä jne. Vaikka näille ei aina suunnitella teknisesti toisistaan poikkeavia sivupohjia, niin konseptuaalisesti nämä eroavat toisistaan, sillä eri sisältötyypeillä on toisistaan poikkeavat viestintäfunktiot.
Esimerkiksi koontisivut ovat nimensä mukaan kokoavia sivuja, joille ei tuoteta paljon sisältöä suoraan vaan näillä tarjotaan käyttäjälle linkkejä sivuston muihin sisältöihin. Näiden tavoite on ohjata käyttäjää eteenpäinsisältötyyppeihin, joiden tavoitteena on kenties vastata käyttäjän kysymyksiin, myydä palvelua tai vakuuttaa kävijä jostakin.
Ajattelu karkaa helposti siihen, minkänäköiset näiden eri sisältötyyppien tulisi olla ja minkälaisia elementtejä kullekin sivulle tulee voida asettaa. Kuitenkin sisällön tulisi ohjata muotoa, riippumatta siitä, oletteko rakentamassa sisältövetoista tietopalvelua vai markkinoinnillista verkkopalvelua. Jos vertaa esimerkiksi printin tekemiseen, niin ei julkaisuja, oppaita, esitteitä tai muutakaan markkinointimateriaalia suunnitella ulkoasu edellä, vaan viesti on tärkeintä. Sama ohjenuora pätee myös verkkojulkaisemiseen. Tekstiä pitää toki hieroa ulkoasuun sopivaksi, mutta idea siitä, mitä missäkin pitää kertoa, pitää olla kirkas ennen kuin voidaan suunnitella ulkomuotoa.
Sisältö ohjaa muotoa riippumatta siitä, minkälaista verkkopalvelua ollaan rakentamassa.
Sisältöresepti ohjaa kirjoitustyötä
Jokaiselle sisältötyypille on hyvä suunnitella ”sisältöresepti” tai muistilista, josta käy ilmi mm. sisällön funktio, tavoitteet, kohderyhmä sekä ohjaukset, ja nostot. Sisältöresepti toimii ohjenuorana, joka auttaa tuottamaan sisältöjä, jotka parhaimmalla mahdollisella tavalla palvelevat uuden verkkopalvelun tavoitteita ja sisältöstrategiaa.
Suunnittelemalla eri sisältötyypit hyvin ja mitä näillä pitäisi kertoa, palvellaan myös sisällöntuottajia pidemmässä juoksussa. Muistilista toimii ohjenuorana kun uusia sisältöjä verkkopalveluun tehdään myös pidemmässä juoksussa, ja auttaa sisältökonseptia pysymään kasassa.
Ennen varsinaiseen kirjoittamistyöhön ryhtymistä, kannattaa siis suunnitella jokainen sisältötyyppi tarkemmin ja luoda niille muistilista, jossa otetaan kantaa siihen, kenelle sivu on tarkoitettu, mitä sillä halutaan sanoa, mitä muita sisältöjä sillä pitäisi tarjota sekä mihin sisällön pitäisi johtaa. Jos organisaatiossa on tehty äänensävytyötä, myös tämä voidaan huomioida sisältöreseptissä. Mitä yritämme viestiä rivien välistä? Luotettavuutta, asiantuntevuutta, laatua vai kenties palvelualttiutta? Reseptiin voi myös laittaa muistutukset hakukoneoptimoinnista ja hyödyntää mahdollisesti tehtyä avainsana-analyysiä, jotta muistetaan käsikirjoituksessa viljellä niitä avainfraaseja, joiden toivotaan tuovan liikennettä sivuillemme.
Kun resepti tai muistilista on tehty, jokaisesta sisätötyypistä on hyvä tehdä mallisuoritus, joka auttaa designeriä hänen työssään.
Vaikka sisällön tulisi tulla ennen ulkoasua, niin myös designeri tarvitsee tietoa siitä, mihin milläkin sisältötyypillä pyritään sekä oikeita sisältöjä, jotta osaa suunnitella sisällöntuottajan työkalupakin hyvin.
Modulaarisissa järjestelmissä ei tyypillisesti enää suunnitella ns. kovakoodattuja sivupohjia, jossa elementtien paikat on tarkasti määritelty, vaan sisällöntuottaja voi vapaasti järjestellä ja jäsentää sivulle tulevia lohkoja tai elementtejä. Jos nämä on suunniteltu ikään kuin sisältötyhjiössä Lorem ipsumia hyödyntäen, voi olla, että elementit eivät palvelekaan oikeita sisältöjä, ja joudumme luomaan huomattavasti yksinkertaisemman sivun ainoastaan tekstieditoria hyödyntäen, tai tekemään sisällöllisiä kompromisseja.
Käynnistä sisältötyö
Sisältörakenteen laatiminen ja yksittäisten sisältölajien reseptin tai muistilistan miettiminen pohjustavat molemmat varsinaista sisältötyötä.
Pienemmissä organisaatioissa, kaikki sisällöntuottajat kannattaa osallistaa sisältörakenteen ja eri sisältötyyppien suunnitteluun, mutta jos sisällöntuottajia on laajasti, on heille hyvä pitää alkuun sisällöntuotannon kick-off, jossa jalkautetaan uusi sisältökonsepti. Käytännössä on tarve käydä läpi sekä uuden verkkopalvelun sisältörakenne sekä eri sisältöjen funktio esimerkiksi reseptin kautta, sekä tarkentaa sisällöntuotannon käytännöt.
Sisällöt inventoidaan ja kerätään yhteen ennen muotoilua
Hyväksi havaittu tapa ohjata sisällöntuotantoa verkkopalvelu-uudistuksia on purkaa sisältörunko wiki-työkaluun, kuten esimerkiksi OneNoteen tai Confluenceen, josta sisällöntuotantoa ohjaava projektipäällikkö näkee yhdellä silmäyksellä, missä vaiheessa sisällöntuotanto etenee. Sisältöjen reseptit tai muistilistat voi kopioida myös pohjiin mukaan, jolloin sisällöntuottajalla pysyy paremmin mielessä, mitä sivulla pitäisi olla. Jos eri sisältötyypeistä on tehty mallisuoritus, niin se kannattaa merkitä selkeästi sisältöpuuhun, jotta muut tietävät käydä ottamassa siitä mallia.
Wiki-tyyppiset työkalut toimivat hyvin sisältötyössä – runko kannattaa purkaa esimerkiksi OneNoteen, josta nähdään helposti sisältötyön edistyminen
Visuaalisille ihmisille on myös apua siitä, että näkee, minkälaiseen muottiin sisällön olisi tarkoitus istua. Siinä vaiheessa, kun designeri on suunnitellut verkkopalvelun käyttöliittymän, sivupohjiin voidaan lisätä myös kuvakaappaukset esimerkiksi rautalangoista tai lopullisesta ulkoasusta, jolloin sisällöntuottaja myös näkee, miltä sivu voisi näyttää. Tässä pitää kuitenkin muistaa, että suunnittelijat eivät tee kaikista eri sivutyypeistä mallinnuksia, ja jokaisessa mallinnuksessa ei ole välttämättä käytetty kaikkia sisällöntuottajan käytössä olevia taittoelementtejä.
Vaikka aluksi huomautin, että vanhaa sisältöä ei kannata sellaisenaan kopioida uuteen, se ei tarkoita, ettei vanhoja sisältöjä kannata hyödyntää. Kyse on enemmän siitä, että poimitaan vanhasta ne sisällöt, jotka tukevat uuden verkkopalvelun tavoitteita ja muotoillaan ne uuteen verkkopalveluun sopiviksi. Yhtä lailla, verkkopalvelussa hyödynnettävää sisältöä voi olla muissa markkinointimateriaaleissa, vuosikertomuksissa, asiantuntijoiden laatimissa esityksissä jne., joten sisältöinventaario on paikallaan, ennen kuin ryhdytään kirjoittamaan täysin uutta tekstiä.
Rakenna sivusto
Kun sisältötyötä on viety eteenpäin suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti, pöytälaatikossa (tai One Notessa tai Confluensessa) on suuri määrä tekstiä valmiina siinä vaiheessa, kun toimittaja antaa sisällöntuottajille avaimet uuteen verkkopalveluun.
Sivuston rakentaminen käy nopeasti kun sisällöt ovat valmiina
Valmis teksti, joka vastaa organisaation strategisia tavoitteita, palvelukonseptia sekä viestintäsuunnitelmaa on helppo ja nopea muotoilla visuaaliseksi ja innostavaksi verkkosivuksi uuden verkkopalvelun työkalupakkia hyödyntäen. Aina tulee tilanteita, jossa otsikoita ja lauseita täytyy viilata, jotta ne optimaalisesti sopivat annettuun tilaan, mutta jos pohjatyö on tehty kunnolla, ei tarvitse uhrata viikoloppuja ja yön tunteja siihen, että saadaan uusi verkkopalvelu julkaistua.
Käytettävyys on aina muodikasta
North Patrolin suunnittelutyössä kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota siihen, että digipalveluista tulee mahdollisimman ymmärrettäviä, opittavia, tehokkaita, asiakaskunnalle saavutettavia ja kaikin puolin miellyttäviä käyttää. Palvelumuotoilulla ja prototyypeillä haetaan toimivat ratkaisut, joiden havainnollista esittelyä organisaation sisällä tuetaan osuvilla mallinnuksilla.
Lisää sisältöä suunnittelusta: Verkkopalvelun suunnittelu on ollut aiheena videomuotoisissa koulutuksissamme usein, erityisesti palvelupolkulähtöinen verkkopalvelun suunnittelu on ollut suosittu videosarja.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme:
Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00).
Ilmoittaudu webinaariin
VTM, IT-tradenomi Camilla Heikkilä on verkkopalvelusuunnittelun ja palvelukonseptien asiantuntija. Camilla konsultoi asiakkaita erityisesti julkisten ja sisäisten verkkopalveluiden ratkaisujen muotoilussa ja sisältökonseptoinnissa, sekä niiden hankintaan liittyvissä asioissa.
Camillalla on vahva viestinnällinen osaaminen ja hän auttaa kiteyttämään organisaation tarpeet ja sisällöt toimivaksi verkkosivukokonaisuudeksi, jossa myös loppukäyttäjän tarpeet on huomioitu. Teknisen osaamisen ansiosta, Camilla pystyy sujuvasti yhdistämään asiakkaan viestinnälliset tarpeet ja eri teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet.
Palvelu- ja sisältökonseptien suunnittelun lisäksi, Camilla auttaa hankkeiden valmistelussa sekä optimaaliseen käyttäjäkokemukseen tähtäävien vaatimusten määrittelemisessä.
Camillalla on vuosien kokemus verkkopalveluiden suunnittelusta sekä sitä ennen yli kymmenen vuoden kokemus erilaisista verkkoviestintätehtävistä järjestösektorilla ja julkishallinnossa. Aikaisemman työuran aikana, Camilla on vastannut useasta verkkopalveluprojektista ja toiminut myös tuoteomistajan roolissa.
Autamme innostavien markkinointiviestinnällisten digipalvelujen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailutuksessa. Etsimme oikean sisältöstrategian ja digimarkkinoinnin keinot, joilla voit edistää brändiäsi, kerätä liidejä, ohjata vakuuttaville asiakaspoluille sekä innostaa yhteydenottoihin, tilauksiin ja sitoutuneeseen asiakkuuteen.
Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 50 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.
Olemme apunasi, kun kaipaat puolueetonta näkemystä teknologiavalintoihin, kirkastusta palvelukonseptin ideaan, tarkennusta vaatimusten määrittelyyn, konkreettista tukea tarjouskilpailuun tai ohjausta toteutusprojektin läpivientiin.
Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.
Emme myy koodausta emmekä lisenssejä
Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.
Tehokkuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus
Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta.
