IT-alalla käytetään aika ajoin termiä “best-of-breed” – ”rotunsa paras” tai ehkä sujuvammin ”paras lajissaan”. Termillä viitataan valmisohjelmistoon, tekniseen kyvykkyyteen tai ylipäätään ratkaisuun, joka soveltuu tiettyyn käyttötarkoitukseen muita vastaavia ratkaisuja paremmin. Joskus termiä käytetään myös lähestymistavasta, jossa järjestelmäkokonaisuus koostetaan useammasta eri komponentista – lajinsa parhaista ratkaisuista.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
13.11.2023
Termi on monella tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin siitä on tullut ikään kuin markkinoijien lyömäase laajempia kokonaisratkaisuja vastaan. Siinä missä lajinsa parhaiden väitetään olevan joustavia, ketteriä ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka ratkaisevat liiketoimintaongelmia, leimataan kokonaisratkaisut monoliiteiksi: kankeiksi ja jähmeiksi kokonaisuuksiksi, jotka aiheuttavat huomattavat kustannukset, satavarman toimittajariippuvuuden ja kasapäin muitakin ongelmia. Asiat eivät tietenkään ole niin mustavalkoisia, kuin mitä annetaan ymmärtää. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa, ja ne sopivat – ja ne on tarkoitettukin – erilaisiin skenaarioihin. Markkinoinnissa tulee luonnollisesti korostaa omia vahvuuksia, mutta nämä ns. lajinsa parhaat ja heidän edustajansa keskittyvät tarpeettoman paljon muiden alaspainamiseen. Tällainen ns. FUD-henkinen manipulointi on täysin tarpeetonta.
Viime aikoina “best-of-breed” -termiä on viljelty erityisesti koostettavien ratkaisujen eduista puhuttaessa. Kärjistäen viesti kuuluu suurin piirtein näin: ”Voit itse koostaa kokonaisuuden haluamistasi lajinsa parhaista ratkaisuista – kunhan meidän tuotteemme on mukana ja sovitat muun kokonaisuuden sen ympärille.” Myyntipuheissa sekoittuvat sujuvasti koostettavuuden aidosti hieno idea sekä yksisilmäinen myyntilitania oman tuotteen ylivertaisuudesta. Ongelmallista tässä on myös se, ettei yksikään lajinsa parhaista ohjelmistoista tai ratkaisuista yksinään ratkaise koostettavuuden haasteita. Isommassa kuvassa kyse on enemmänkin arkkitehtuurin modernisointihankkeesta. Tuotteiden edustajat, jotka näitä lajinsa parhaita ratkaisuja kaupittelevat, eivät lähtökohtaisesti ole tukemassa asiakkaitaan näissä hankkeissa muilta osin, kuin tämän yksittäisen komponentin osalta. Tuotteita edustavilla partnereilla tällaista laajempaa kyvykkyyttä saattaa toki olla, mutta tätäkään ei kannata pitää itsestäänselvyytenä.
Ei ole olemassa lajinsa parasta ohjelmistoa tai ratkaisua. Yhdelle sopii yksi, toiselle toinen.
Termiä käytetään muutenkin välillä hyvin heppoisesti. Jos esimerkiksi verkkokauppa-alustan rinnalle otetaan erillinen sisällönhallintaratkaisu täydentämään kokonaisuutta, niin tällöin ollaan suoraan lajinsa parhaiden äärellä. Onhan sisällönhallintaratkaisu sisällönhallintaan parempi ratkaisu kuin verkkokauppa-alusta. Tai jos verkkopalvelu toteutetaankin headless-mallisesti, niin yhtäkkiä tämä sisällönhallintatyökalu onkin lajinsa paras. Tällaiset ns. rajapintaistetut CMS-tuotteet ovat toki monessa asiassa hyviä, mutta ainakaan sisällöntuottajille ne eivät aina tarjoa lajinsa parasta käyttäjäkokemusta. Myös räätälöidyssä edustakerroksessa on puolensa, mutta ”lajinsa paras”-ajatus ei millään tavalla ota kantaa siihen, onko tällainen toteutustapa tarkoituksenmukaista vai ei. Oletusarvoisesti näin tulee tehdä.
Rautalangasta vääntäen: ei ole olemassa lajinsa parasta ohjelmistoa tai ratkaisua. Yhdelle sopii yksi, toiselle toinen. Tilanteen mukaan joskus tarvitaan monipuolista alustaratkaisua, joskus täsmätyökalua ja joskus koostettavaa kokonaisratkaisua. Toimiva digikokonaisuus saattaa hyvinkin muodostua kaikista näistä elementeistä. Olkoon konteksti oikeastaan mikä tahansa, niin kyse on enemmän soveltuvuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, kuin parhaudesta. Myös realismi asettaa reunaehtoja. Vaikka joskus tuntuisikin siltä, että joku tietty ratkaisu soveltuisi juuri sinulle parhaiten, voi hyvin olla, että esimerkiksi kehitysbudjetti rajoittaa valintaa siten, että joudutkin valitsemaan toiseksi tai kolmanneksi parhaiten soveltuvan, ja hyväksymään tietyt puutteet – kunhan ratkaisu on riittävän hyvä sille tarkoitettuun rooliin.
Voidaanko siis sopia, että unohdetaan minkään asian sanominen lajinsa parhaaksi?
Todettakoon vielä loppuun, etten missään nimessä ole koostettavuutta vastaan, eikä pyrkimyksenäni ole mustamaalata yksittäisiä tuotteita tai toimittajia. Haluaisin vain eroon typerästä termistä. Voidaanko siis sopia, että unohdetaan minkään asian sanominen lajinsa parhaaksi ja keskitytään mieluummin erilaisten ratkaisujen sekä lähestymistapojen soveltuvuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen?
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
