Paikallisyhdistysten verkkosivukonseptit

Suomessa on paljon järjestöjä, jossa toimintaa pyöritetään ruohonjuuritasolla pienissä yhdistyksissä tai osastoissa. Paikallisyhdistysten resurssit ovat pienet, mutta työ sitäkin tärkeämpää. Miten saadaan näkyväksi se työ, mitä näissä paikallisyhdistyksissä tehdään?

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

Tähän mennessä moni pienempi yhdistys on luottanut omassa tiedottamisessa Facebookiin. Se on ollut helppoa, sillä useimmat vapaaehtoiset ovat Facebookissa muutoin, ja osaavat sinne tehdä päivityksiä myös yhdistyksen asioista. Myös kohderyhmä on ollut sopivasti tavoiteltavissa Facebookissa ja keskustelu järjestöissä on lähinnä ollut sitä, kannattaako paikallisyhdistyksen perustaa ryhmä vai sivu.

Moni on perustanut ryhmiä, vaikka sivun etuna on ollut, että silloin myös ne, jotka eivät käytä Facebookia, näkevät sivuilla julkaissut sisällöt. Facebookin sivut ovat myös löytyneet (jotenkuten) hakukoneilla. Paikallisyhdistysten Facebook-sivuilla julkaisemia postauksia on voitu myös koota keskusjärjestön omille verkkosivuille someseinään, ja näin tuotu näkyviin mitä paikallisyhdistyksissä tapahtuu.

Facebook on kuitenkin viime vuosina muuttanut merkittävästi algoritmejään, mikä on käytännössä vähentänyt organisaatioiden maksutonta näkyvyyttä. Kaikki eivät välttämättä enää näe niitä sisältöjä, joita organisaatio (oli se yhdistys tai joku muu) jakaa omalla Facebook-sivulla tai ryhmässä.  Mitään ei suoraan piiloteta, mutta käyttäjän pitäisi osata mennä katsomaan tiettyä ryhmää tai sivua. Hän ei saa sisältöjä omaan syötteeseen, ellei euroja laiteta väliin – eikä välttämättä edes silloin.

Facebook voi edelleen olla paikallisyhdistykselle varteenotettava paikka tiedottaa ja kertoa omasta toiminnastaan, mutta jos ei haluta luovuttaa brändiomistusta Facebookille, mitä muita vaihtoehtoja on?

1. Täysin itsenäiset ja omannäköiset paikallisyhdistysten verkkosivut

Paikallisyhdistys voi keskusjärjestön tavoin teettää itselleen minkälaisen verkkopalvelun tahansa. Avoimen lähdekoodin järjestelmien myötä kynnys hankkia täysin omat verkkosivut on madaltunut, ja esimerkiksi WordPress-sivustoja tehdään jokaiselle kukkarolle ja tekijöitä on Suomessa moneen lähtöön. Jos yhdistyksessä on näppäriä tekijöitä, on myös täysin mahdollista laittaa verkkosivusto pystyyn itse ja pyörittää sitä webbihotellista käsin.

Itsenäinen verkkosivusto on kuitenkin juuri sitä – itsenäinen. Kytköstä keskusjärjestöön ei ole, eikä yhdistys saa hirveästi vetoapuja keskusjärjestön sivustosta tai brändistä. Myöskään keskusjärjestöllä voi olla hankalaa saada paikallisyhdistyksen tietoja nousemaan omaan verkkopalveluun, jos ja kun halutaan puffata paikallista toimintaa.

Ratkaisu on usein, että keskusjärjestön sivuilta linkitetään paikallisyhdistyksen sivustolle, mutta syvempi integraatio vaatisi jo paikallisyhdistykseltäkin syvempää osaamista ja ennen kaikkea syvempiä taskuja.

Täysin itsenäinen paikallisyhdistyksen verkkosivusto jää etäiseksi satelliitiksi, ja sen ylläpitoon (ja sisällöntuotantoon) pitää varata riittävästi resursseja yhdistyksessä.

2. Paikallisyhdistysten vakioidut verkkosivut kotisivukoneella

2000-luvulla yleistyi erilaiset kotisivukoneet, joilla kuka tahansa voi laittaa pystyyn verkkosivut jopa tunnissa. Kotisivukoneet toimivat useimmiten SAAS-palveluna, ja käyttäjä maksaa sivustostaan kuukausimaksua palveluntarjoajalle.

Osa palveluntarjoajista, kuten Yhdistysavain on vienyt konseptia vielä pidemmälle, kohdentamalla oman tuotteensa juuri yhdistyksille. Tällaisten kohdennettujen palveluiden etuna yhdistystoiminnassa on ollut, että niitä on ollut mahdollista saada myös järjestön yhteiselle brändille. Kun brändi on sama, on keskusjärjestö jopa voinut tarjota paikallisyhdistyksen verkkosivuille omaa domainia, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt paikallisyhdistystensä kanssa. Tällä on myös merkitystä yhdistyksen sivuston löytymiselle.

Viime vuosina on nähty yhä enemmän ratkaisuja, jossa keskusjärjestö itse luo paikallisyhdistyksiä varten oman ”kotisivukoneen”.  Käytännössä keskusjärjestövetoiset kotisivukoneet ovat WordPress-multisitetoteutuksia, joihin on tehty monistettava malli yhdistyksiä varten. Näin on menetellyt esimerkiksi OAJ valtakunnallisten yhdistystensä kanssa.

Kun keskusjärjestö itse (tai järjestön kumppani) vastaa yhdistysten sivustoista, on usein myös helpompaa nostaa paikallisyhdistyksen ja keskusjärjestön tuottamia sisältöjä ristiin verkkosivustoilla.

3. Keskusjärjestön verkkopalvelun sisällä olevat paikallisyhdistyksen sivut ja sivustot

Pienikin verkkopalvelu on suhteellisen laaja kokonaisuus ylläpidettäväksi, ja valitettavan usein näkee paikallisyhdistysten sivustoja, joissa on eri sivuille laitettu vain muutama virke, tai pahimmassa tapauksessa sivuille on jäänyt esimerkkiteksti.

Jos sisältöjä ei ole kovinkaan paljon, varteenotettava vaihtoehto voi olla luoda paikallisyhdistykselle yksittäinen sivu, niin kutsuttu one-pager, keskusjärjestön verkkosivuille. Mobiilikäytön myötä verkkosivuilla on alettu suosimaan pitkiä sivuja lukuisten klikkausten sijaan, joten yhdistysten pitkät ja rikkaat sisältösivut toimivat tässäkin yhteydessä.

Sen sijaan, että paikallisyhdistyksen sivusto on irrallaan keskusjärjestöstä, paikallisyhdistyksellä on oma kulmansa keskusjärjestön verkkopalvelussa. Keskusjärjestö tarjoaa näkyvyyttä ja vetoapua paikallisyhdistykslle, paikallisyhdistys puolestaan tuo ruohonjuuren sisältöjä näkyväksi keskusjärjestön sivuille. Parhaimmassa tapauksessa yhdistys pystyy tuottamaan uutisia omasta toiminnastaan suoraan keskusjärjestön sivustolle niin, että uutisia näytetään sekä yhdistyksen omalla sivulla että keskusjärjestön uutisvirrassa. Molemmat hyötyvät ratkaisusta.

Jos yksi sivu tuntuu liian pieneltä, voidaan myös harkita minisivuston, eli muutaman sivun kokonaisuuden luomista paikallisyhdistykselle keskusjärjestön verkkopalveluun.  Suurimmassa osassa moderneista julkaisujärjestelmistä kaikki sivut ovat yhdessä isossa ”pallomeressä”, eikä pakotettua rakennetta ole.

Irrallisista sivuista voidaan luoda oma temaattinen kokonaisuus yhdistykselle, ikään kuin minisivusto, ison sivuston kulmalle. Näin on menetelty esimerkiksi Tieteentekijöiden liitossa, jossa paikallisilla yhdistyksillä on koosta riippuen joko yksittäinen sivu tai muutaman sivun kokonaisuus Tieteentekijöiden uudessa verkkopalvelussa.

Toki ylläpito-oikeuksien antaminen voi olla haastavaa isossa kokonaisuudessa – etenkin WordPressissä, jossa oikeuksia ei voi antaa yksittäisille sivuille. Tätä voidaan taklata erilaisilla luovilla ratkaisuilla, mutta usein verkkopalveluissa lähdetään luottamuksesta – myös isoissa, verkkopalveluissa, jossa teknisesti olisi mahdollista jakaa oikeuksia tarkasti.

4. Paikallisyhdistykset keskusjärjestön verkkopalvelun sisällöntuottajina

Mitä jos paikallisyhdistyksellä ei olisi ollenkaan erillisiä verkkosivuja? Tai sivustoa? Ja tällä en tarkoita sitä, että paikallisyhdistyksellä ei olisi lainkaan verkkopresenssiä, vaan sitä, että paikallisyhdistys tuottaa sisältöjä keskusjärjestön sivuille ilman, että yhdistyksellä on omaa ”kulmaa” verkkopalvelussa, kuten kolmosesimerkissä.

Monessa järjestössä iso osa tekemisestä tapahtuu paikallisyhdistyksissä vaikka itse järejstö profiloituisi isona perheenä. Silloin voi olla tuoda paikallisyhdistyksen sisällöt osaksi keskusjärjestön verkkopalvelun suurta sisältömassaa ja aktivoida paikallisyhdistysten aktiivit keskusjärjestön verkkopalvelun sisällöntuottajiksi.

Kategorisoimalla sisällöt paikallisyhdistyksen mukaan, voidaan halutessaan esimerkiksi suodattaa kaikki tietyn paikallisyhdistyksen tuottamat sisällöt yhteen näkymään ilman, että yhdistyksellä sen takia pitää olla omat sivut verkkopalvelussa.

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Webin teknologiat ja digimarkkinoinnin työkalut 2024 – ja mikä sopii mihinkin tilanteeseen? (29.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

Camilla Heikkilä

VTM, IT-tradenomi Camilla Heikkilä on verkkopalvelusuunnittelun ja palvelukonseptien asiantuntija. Camilla konsultoi asiakkaita erityisesti julkisten ja sisäisten verkkopalveluiden ratkaisujen muotoilussa ja sisältökonseptoinnissa, sekä niiden hankintaan liittyvissä asioissa.

Camillalla on vahva viestinnällinen osaaminen ja hän auttaa kiteyttämään organisaation tarpeet ja sisällöt toimivaksi verkkosivukokonaisuudeksi, jossa myös loppukäyttäjän tarpeet on huomioitu. Teknisen osaamisen ansiosta, Camilla pystyy sujuvasti yhdistämään asiakkaan viestinnälliset tarpeet ja eri teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet.

Palvelu- ja sisältökonseptien suunnittelun lisäksi, Camilla auttaa hankkeiden valmistelussa sekä optimaaliseen käyttäjäkokemukseen tähtäävien vaatimusten määrittelemisessä.

Camillalla on vuosien kokemus verkkopalveluiden suunnittelusta sekä sitä ennen yli kymmenen vuoden kokemus erilaisista verkkoviestintätehtävistä järjestösektorilla ja julkishallinnossa. Aikaisemman työuran aikana, Camilla on vastannut useasta verkkopalveluprojektista ja toiminut myös tuoteomistajan roolissa.

Tietosivustot

Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol auttaa onnistumaan

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 50 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Olemme apunasi, kun kaipaat puolueetonta näkemystä teknologiavalintoihin, kirkastusta palvelukonseptin ideaan, tarkennusta vaatimusten määrittelyyn, konkreettista tukea tarjouskilpailuun tai ohjausta toteutusprojektin läpivientiin.

Ota selvää firmastamme

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Tehokkuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus

    Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta.

Siirry takaisin sivun alkuun