Digia järjesti keväällä mielenkiintoisen seminaarin sähköisestä työpöydästä. En ollut itse paikalla kuuntelemassa esityksiä, mutta verkossa olevan materiaalin perusteella pystyy ainakin osittain arvioimaan tilaisuuden antia. Digian visioissa sähköinen työpöytä on hyvin työntekijälähtöinen ja erittäin vahvasti personoitu palvelu johon yhdistyvät myös tietovirrat organisaation operatiivisista tietojärjestelmistä.Kaikki tilaisuuden materiaalit löytyvät verkosta ja tähän artikkeliin on poimittu muutamia kiinnostavimpia slaideja eri esityksistä.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
16.9.2010
Digian tarjoama kokonaiskuva sähköisestä työpöydästä osana organisaation muita tietojärjestelmiä on ensinnäkin hyvin prosessiorientoitunut:
Kokonaisuuden ytimessä ovat sähköiset käsittelyprosessit ja näiden saaminen yhteen näkymään työntekijälle. Digian tavoitteena näyttää olevan rakentaa työpöytä joka hakee eri sisältövarastoista keskeiset tiedot ja herätteet yhteen, työntekijän omaan näkymään. Voisikin sanoa, että Digian malli on hyvin lähellä perinteistä portaalivisiota jossa yhteen näkymään halutaan koota kaikki keskeinen tieto työntekijän työn hoitamista varten.
Tarkemmin kuvattuna sähköisen työpöydän kokonaisuus jakautuu Digialla ytimessä oleviin kerroksiin ja sen ympärille muodostuviin toimintokokonaisuuksiin:
Kokonaiskuva onkin varsin kattava ja koostaa yhteen pitkälti kaiken sen mitä yksittäinen tietotyöläinen voi työssään kaivata. Kokonaisuudessa on huomioitu ihmisten keskeinen rooli, erilaisiin sisältövarastoihin pääsy, tehtävien hallinta ja ajanhallinta. Täten verrattuna perinteisiin portaalivisioihin kokonaisuuden voisi sanoa olevan astetta käytännönläheisempi ja keskittyvän enemmän perustehtäviin joista useimpien tietotyöläisten päivät koostuvat. Etenkin omien tehtävienhallinnan ja ajanhallinnan osuus on kaaviossa huomattava.
Malli on tyylikäs konseptikuva, jota kannattaa soveltaa omankin ideatyön pohjana. Mitään kovin konkreettistahan Digian malli ei lopulta tarjoa. Ainoastaan tyylikkään kokonaiskuvan siitä millainen voisi olla ideaali tietotyöläisen työkalupakki ja henkilökohtainen kojelauta omaan työhön. Mallissa on lopulta paljon samaa kuin 2000-luvun alkupuolen portaalihaavekuvissa. Taustalla on unelma saada tietotyöläisen kaoottinen työpäivä ainakin näennäiseen järjestykseen. Slaideilla tämä onnistuu tyylikkäästi.
Digian näkökulma tekemiseen on tosin hyvin käytännönläheinen siten, että kerralla ei kaikkea uskota saatavan valmiiksi. Tärkeä osa kokonaisuutta on, että jokainen asiakas rakentaa kokonaisuuden pienissä palasissa. Aivan kuten legotaloja rakentaisi. Legofilosofian kanssa leikitellään jopa slaideissa.
Rivien välistä voikin lukea, että malli on täydellisesti linjassa Oraclen portaalifilosofian kanssa, jossa kokonaisuutta rakennetaan nimenomaan pala kerrallaan eri järjestelmiä yhdistellen. Filosofiassa keskeistä on myös, että jokainen asiakas kokoaa omanlaisensa kokonaisuuden.
Oraclen portaalifilosofian ajattelu näkyy myös hyvin Petri Kanervan (Oracle) esittelemistä kalvoista jossa yhtenäinen kokonaisuus kootaan myös käytännössä hyvin monenlaisista komponenteista ja integraatioista:
Oraclen WebCenter –kokonaisuudessahan on useita eri tietojärjestelmiä, joilla kaikilla on tietyt tehtävät. Olennaista Oraclen alusta-arkkitehtuurille on myös sen laajennettavuus ja räätälöintimahdollisuudet. Tämän seurauksena kokonaisuudessa on myös hyvin vähän täysin valmiita ja tuotteistettuja toimintoja. Tämän seurauksena käytännössä kaikki asiakkaat joutuvatkin etenemään nöyrästi “legopalikka kerrallaan”.
Ehkä tunnetuin tämän mallin käytännön soveltajahan on tällä hetkellä Helsingin yliopisto jonka sähköinen työpöytä (nimeltään “Flamma”) rakentuu Oraclen edellä kuvatun kokonaisuuden päälle (ainakin suurinpiirtein).
Digian malli on hyvä esimerkki siitä mitä 2000-luvun portaalivisiot ovat nyt kymmenen vuotta myöhemmin. Teknologia on kehittynyt ja ymmärrys monista asioista on kasvanut paljon. Toisaalta taustalla on paljon samaa ajattelua ja myös todella paljon samaa teknologiaa. Useimpien esimerkiksi Oraclen järjestelmien ensimmäiset rivithän on koodattu jopa reilusti viime vuosituhannen puolella. Täten mitään mullistavaa ei oikein voi sanoa olevan luvassa. Enemmänkin käytäntöön asti viety 2000-luvun alun haavekuva. Joku voisi sanoa, että kymmenen vuotta myöhässä – mutta toisaalta moni asiakas on nyt vasta valmis omaksumaan edes pienen osan tästä ajattelusta.
Digian ja Oraclen malli ei ole todellakaan tarkoitettu heikkohermoisille tai tyhjätaskuille, mutta niille organisaatioille joille kelpaa vain raskaan sarjan räätälöity kokonaisuus, niin Oracle+Digia-paletti tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Sähköisen työpöydän visiokin on hyvä olla kohdallaan kun Oraclen kaltaisten mammuttien kanssa ryhtyy legopalikkaleikkiin.
Disclaimer: Kirjoittaja on ollut töissä Digialla kun sähköisen työpöydän konseptityö on aloitettu ja on osallistunut myös kyseiseen työhön.
