Tyypillistä markkinointiviestinnällistä verkkosivustoa hankittaessa julkaisujärjestelmä on vain työkalu, jolla valittava toteuttajakumppani rakentaa sivuston käyttöliittymineen ja toiminnallisuuksineen. Hankinnassa ostoksen kohteena ei siis niinkään ole järjestelmätuote, vaan sovelluskehittäjän ohjelmointityö, joka verkkopalvelun toteutuksessa tehdään.Eri tarjoajien välillä on eroja siinä, kuinka laadukasta ja kaukonäköistä tuotteen ominaisuuksiin pohjautuva sovellustyö on: tarjousten vertailussa tulisi päästä vertailemaan hankittavan työn laatua, jotta muita parempi tarjoaja löydetään yhteistyökumppaniksi.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
4.9.2015
Asiakkaan mieltä painaa kilpailutuksessa tietenkin huoli siitä, että uuden verkkopalvelun alustaksi tulisi valittua helppokäyttöinen, joustava ja ominaisuuksiltaan ihanteellinen sisällönhallinnan työkalu. Kuitenkin silloin kun puhutaan tavanomaisista, hajautetulla sisällöntuotannolla muokattavista rikassisältöisistä WWW-sivuista, joita esitetään pääosin käytännön standardeihin pohjautuvana verkkosivustona, saattavat kaikki yleisesti käytetyt julkaisujärjestelmät olla tarkoitukseen aivan yhtä hyvin soveltuvia.
Tuotealustaksi otettavan julkaisujärjestelmän valinta ei siis ratkaise verkkopalvelun onnistumisen mahdollisuuksia. Suomessa yleisesti käytössä olevat julkaisujärjestelmätuotteet ovat kaikki suhteellisen helppokäyttöisiä ja ne sisältävät sellaiset ominaisuudet, joiden avulla perussivusto saadaan notkeasti rakennettua ja ylläpidettyä.
Monimutkaisemmatkin asiakaskohtaiset toiminnallisuudet saadaan tavallisesti toteutettua kaikilla noilla alustoilla tekemällä vähän räätälöityä ohjelmointityötä. Erot julkaisujärjestelmien välillä syntyvät lähinnä hinnasta sekä siitä, millaiset julkaisutoiminnallisuudet niissä korostuvat (katso esimerkiksi North Patrolin tuote-esittelyt osiossa Valitse sopivin teknologia).
Tuotevalinta ei ole niin tärkeä kuin luulet, sillä hyvin suunnitellen ja osaavasti tehden saa oivallisen verkkopalvelun aikaiseksi millä tuotteella tahansa.
Rutinoitunut vai ensikertalainen tekijä?
Sen sijaan sillä on paljonkin merkitystä, kuka tuotetta käyttää. Jokaisessa julkaisujärjestelmässä – ja etenkin niiden räätälöintitavoissa – on omia niksejään ja käytäntöjään, joista sovelluskehittäjällä täytyy olla käytännön tuomaa kokemusperäistä tietoa. Kun toimittajataho tuntee tuotteen ja sen kyvykkyyksien optimaaliset soveltamistavat, saadaan verkkopalvelu rakennettua ongelmitta, kustannustehokkaasti ja kestävin ratkaisuin, jotka eivät aiheuta ongelmia tulevaisuudessakaan.
Jos julkaisujärjestelmä on kovin uusi ja tuntematon sovelluskehittäjälleen, on verkkopalveluratkaisuissa usein ongelmana lastentaudit ja lyhytnäköiset ’ad hoc’ –tyyppiset soveltamisratkaisut, joiden kestämättömyys tulee vastaan ajan myötä. Sovelluskehittäjälle uusien järjestelmien tai niiden versioiden käyttöönotto ja kokeilu ovat kiinnostava oppimisprosessi, mutta asiakas joutuu helposti maksamaan tästä oppirahat.
Tästä syystä toimittajavalintaan tuo turvallisuutta se, jos kilpailutuksessa edellytetään kokemusta tuotteesta ja todistettavia referenssejä aiemmista, vastaavista toteutuksista. Jos toimittaja on todistettavasti tehnyt aiemminkin sellaisen tapahtumakalenterin, tuotekatalogin, varausjärjestelmän, puhelinluettelon tms. sovelluksen, jota olet itse rakennuttamassa, paranevat todennäköisyydet saada toimiva ja fiksu lopputulos aikaan huomattavasti. Vaikka referenssejä ei ole syytä vertailla tai pisteyttää, kannattaa niitä vaatia esitettäviksi.
Järjestelmän hyödyntämisen osaaminen
Kuinka sitten arvioida sitä, mikä toimittajataho osaa käyttää julkaisujärjestelmää uskottavasti? Osaamisessa on kyse järjestelmätuotteen ominaisuuksien ”luovasta” soveltamisesta, joten kokemusten mukaan ainakaan tutkinnoilla tai sertifikaateilla ei ole mitään todistusvoimaa moisesta osaamisesta. Osaaminen syntyy kokemuksesta, joten toimittajan projektiryhmältä kannattaa vaatia vaikkapa tietty määrä samantyyppisiä verkkopalvelutoteutuksia samalla tuotealustalla.
Parhaan käsityksen tuotealustan hyödyntämisosaamisesta välittävät kuitenkin tekniset kuvaukset ehdotetuista ratkaisuista, joita tarjoajilta kannattaa pyytää. Kun toimittajaehdokkaita pyydetään kuvaamaan ehdottamansa ratkaisu tapahtumakalenteriin, tuotekatalogiin, puhelinluetteloon tai muuhun sovellukseen, jota olet rakennuttamassa, saa vastauksista tavallisesti hyvän kuvan siitä, kuinka toimittaja tuntee järjestelmän kyvykkyydet, lisäosat, reunaehdot ja soveltamistavat.
Tarjousten vertailussa ei asiakkaan tarvitse olla asiantuntija teknisten kuvausten suhteen: tavoitteena ei ole vertailla sitä, mikä ratkaisuehdotus on toista fiksumpi. Sen sijaan on tarkoitus arvioida toimittajan lähestymistapaa: mikä ratkaisuehdotus on perusteltu, johdonmukaisesti suunniteltu ja asiakkaan esittämiin vaatimuksiin vastaava.
Palveleva ote valintakriteerinä
Toimittajan puolelta asiakkaan palveleminen alkaa tarjouksesta: hyvä tarjoaja esittelee asiakasystävällisesti asiakkaan kielellä ymmärrettävästi sen, mitä on tarjoamassa, miksi se olisi hyvä valinta ja mitä asiakas tarjouksen hinnalla saa.
Tarjouskilpailussa onkin syytä pärjätä sen toimittajan, joka pystyy osoittamaan tätä palveluhenkisyyttä: se ei synny omakehuisista korulauseista, todistuksista ja diplomeista, vaan paneutumisesta asiakkaan tarpeeseen ja tilanteeseen.
Kaipaatko apua palvelujen ostamiseen? » Ota yhteyttä!
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
