Kuntasivustojen konseptoijana tein nojatuolimatkan naapurimaihin ja vilkaisin, miltä meren toisella puolella näyttää. Matkallani kliksuttelin Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin (siis Reykjavikin) suurimpien kuntien verkkosivustoja. Pohjolan kunnista katsastin Ruotsista 15 suurimman, Tanskasta 10, Norjasta 5 ja Islannista yhden kunnan verkkosivustot. Valitsin matkakohteiksi suurimmat kunnat, koska ne tarjoavat varmasti kiinnostavaa katseltavaa.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
14.12.2023
Konservatiivinen Ruotsi
Ruotsalaisten kuntasivustojen päärakenteiden osiot myötäilevät kuntien palvelukokonaisuuksia, jopa samantapaisesti sanoitettuina: ”Trafik och gator”, ”Stöd och omsorg”, ”Kultur och fritid”, ”Förskola och utbildning” – muodoksi on valikoitunut ”jotain ja jotain”. Mallia tästä näyttää esimerkiksi Umeå.
Liikuin sivustoilla palvelukokonaisuuksista muodostuvien pääosioiden mukaan: pääosiot löysin joko sivun ylänavigaatiosta tai menu-painikkeen takaa. Navigointini jatkui klikkaillen sivuvalikoita pitkin tai selaillen sivun kiinnostavia sisältöjä. Tukholmasta löysin uniikkiratkaisun: sivuston pääosiot omina sivustoinaan. Selkeitä kokonaisuuksia, mutta kovin hankalaa kulkea osiosta eli sivustosta toiseen.
Ruotsissa polkuni päättyi usein häkellyttävän nopeasti.
Polkuni päättyi usein häkellyttävän lyhyeen, sillä moni reitti tyssäsi umpikujaan. Pääsyiksi huomasin kaksi asiaa: ensinnäkin uudelleenkäytettäviä sisältöjä, kuten yhteystietoja tai uutisia, ei juurikaan hyödynnetä ja toiseksi asiointi on eristetty omaksi kokonaisuudeksi (”Min sida”).
Sivustojen visuaalisuus on vaimeaa. Kuvia on kyllä käytetty, mutta lähinnä elävöittämässä tylsää tekstisivua. Niiden perusteella ei kyllä välittynyt mitään kovin omaleimaista.
Välillä tarvitsin tukea kielen kääntämiseen, ja monesti minulle tarjottiin avuksi Google- ja/tai Bing-kääntäjää varoitussanojen saattelemana.
Vilkaisin vielä, että verkkoalustateknologiassa ruotsalaiset luottavat paikalliseen toimijaan Sitevisioon ja ovat analytiikakseen valjastaneet Matomon.
Käyttäjästä tykkäävä Tanska
Tanskalaisten suurkuntien sivustojen päärakenne on luova, sillä ne ovat yhdistelmää kohderyhmien nimiä ja yleisiä teemoja, esimerkiksi ”Virksomhed” (yritys) tai ”Opleverser” (elämykset), niissä voidaan puhutella käyttäjää ”Brug byen” (käytä kaupunkia) eikä olla fakkiuduttu tiettyihin palvelukokonaisuuksien sanapareihin.
Nopeasti huomasin, että jokaisesta päänavigaatiosta löytyi ”Borger” (kuntalainen) ja ”Politik”/”Demokrati” (politiikka/demokratia). ”Borger”-osio paljastui mammutiksi, joka kattoi kaiken rakentamisesta ja parkkeerauksesta kouluihin, kulttuuriin ja passeihin. Mielenkiintoni heräsi tanskalaiseen tapaan korostaa kunnan demokratiatehtävää luomalla yksi osio, johon oli koottu päätöksentekoelimet, pöytäkirjat, tallenteet, vaikuttaminen ja jopa uutisointi. Aarhus näyttää hyvää esimerkkiä muillekin kiinnostuneille.
Tanskassa pidetään käyttäjiä hyvinä. Pikakäyttäjiä hellitään oikopoluilla ja käyttäjäryhmittäin kohdennetuilla kokonaisuuksilla. Asiointi ja yhteystiedot löytää helposti yksittäisiltä palvelusivuilta. Erityiset asiakaspalveluosiot ovat palvelemassa käyttäjää. Kaiken kukkuraksi minua puhuteltiin mukavasti lähestyvällä otteella, ja ihastelin muotoiltuja mikroanimointeja sekä pieniä ja isoja kuvia ja symboleja.
Köpiksessä vieraskielisille oli konseptoitu enkkusivusto, ei pelkkää Google-käännöstä.
Käännösversiot kiinnostivat minua Tanskassakin. Kööpenhaminassa klikkasin englanninkielistä sivustoa ja yllätyin, koska se olikin suunnattu vieraskieliselle käyttäjälle eikä ole vain käännetty tanskankielisestä sivustosta.
Erityistä tanskalaisessa asioinnissa on se, että tanskalaiset asioivat sähköisesti kaikissa julkisissa palveluissa Borger-palvelussa, henkilökohtaisesta asioinnista taas vastaa kunnan asiakaspalvelu.
Huomasin, että myös Tanskassa suositaan kotimaisia teknologiaratkaisuja: julkaisualustana Umbrakoa ja analytiikkatyökaluna Siteimprovea.
Norjassa suositaan samaa mallia
Norjan kuntien sivustot kliksuttelin nopeasti läpi, sillä ne pohjautuvat samanlaiseen konseptuaaliseen kärkeen: palveluihin ja niiden löytämiseen. Jo etusivu tarjosi minulle ison hakuelementin, pikalinkit käytetyimpiin sisältöihin ja teemoitellut palvelukokonaisuudet. Pääosiot löysin useimmiten sivukarttamaisen menun takaa, asioinnin ”Min side” -osiosta ja asiakaspalvelun ”Kontakt”-painikkeesta. Mallisuorituksen mallista tarjoaa Fredrikstad.
Norjalaiset kuntasivustot ovat rehellisiä tietopalveluita, joissa halutaan tarjota monta erilaista keinoa päästä tarvittavaan palveluun ja tukea palvelun käytössä. Paikoin palvelupolut olivat pitkiä, jos jouduin kulkemaan isommasta palvelukokonaisuudesta klikkailemalla monta kertaa kohti haluamaani palvelusivua. Norja-retkellä aikaani ei vienyt sisältöjen elämyksellinen selailu.
Norja on selkeästi tietopalvelujen mallimaa.
Norjassa teknologiaratkaisuna suositaan esimerkiksi Optimizelyä ja WordPressinä; analytiikassa Siteimprovea ja Monsidoa.
Islanti ilahduttaa omintakeisuudellaan
Pohjolan perukoilta löydän jotain, mihin en ole törmännyt koko matkani aikana missään Pohjoismaissa – edes Suomessa. Reykjavikin sivustolta löysin kuntasivustoille tyypillisiä piirteitä, mutta ne on esitetty rennosti ja lähestyttävästi. Sivusto on visuaalinen, siinä on luotettu ilmavaan taittoon ja graafiseen ilmaisuus – isot herokuvat ja kuvakortit on uskallettu jättää pois.
Sohvasurffailijan tuliaiset
Kylläpä Pohjoismaiden isoimpien kuntien verkkosivustot ovatkin samankaltaisia. Pohjolan asukkaita palvellaan samantyyppisillä palvelukokonaisuuksilla. Totta kai vaihtelua riittää kuntien kesken omassa maassa ja maiden välillä. Silti ne heijastelevat hellyttävästi maansa (nettisivusto)kulttuuria: Ruotsi konservatiivisuudellaan, Norja yhtenäisyydellään, Tanska yksilöllisyydellään ja Islanti epämuodollisuudellaan.
Kuntasivustot heijastelevat hellyttävästi maansa kulttuuria.
Minun oli helppo käyttää kaikkia sivustoja intuitiivisesti, vaikka en kieltä täysin osannutkaan enkä kunnan toimintaa tuntenutkaan. On enemmän trendiasia, laittaako palvelukokonaisuudet verkkosivuston ylänavigaation näkyviin vai paljastuvatko ne klikattavan menu takaa.
Jos et ehdi koko Pohjolaa kiertämään, niin tässä lopuksi pieniä, herkullisia tuliaisia:
- Huddingestä pitkän verkkosivun sisällysluettelon, esim. Cykelparkering
- Tukholmasta selkeät prosessielementit, esim. Betala P i mobilen
- Helsingborgin kontaktointielementti alatunnisteen osana
- Randersista asiakaspalveluosio Hjælp og service
- Viborista itsepalveluosio Selvbetjening
- Drammenista sivukarttamainen valikko menun takaa
- Oslon peruskoulujen koulukortit ja niiden sorttaaminen sekä koulusivustot
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
