Benchmarking-kierroksella Pohjolan kuntasivustoilla

Kuntasivustojen konseptoijana tein nojatuolimatkan naapurimaihin ja vilkaisin, miltä meren toisella puolella näyttää. Matkallani kliksuttelin Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin (siis Reykjavikin) suurimpien kuntien verkkosivustoja.  Pohjolan kunnista katsastin Ruotsista 15 suurimman, Tanskasta 10, Norjasta 5 ja Islannista yhden kunnan verkkosivustot. Valitsin matkakohteiksi suurimmat kunnat, koska ne tarjoavat varmasti kiinnostavaa katseltavaa.

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

14.12.2023

Anna Availa

Konservatiivinen Ruotsi

Ruotsalaisten kuntasivustojen päärakenteiden osiot myötäilevät kuntien palvelukokonaisuuksia, jopa samantapaisesti sanoitettuina: ”Trafik och gator”, ”Stöd och omsorg”, ”Kultur och fritid”, ”Förskola och utbildning” – muodoksi on valikoitunut ”jotain ja jotain”. Mallia tästä näyttää esimerkiksi Umeå.

Liikuin sivustoilla palvelukokonaisuuksista muodostuvien pääosioiden mukaan: pääosiot löysin joko sivun ylänavigaatiosta tai menu-painikkeen takaa. Navigointini jatkui klikkaillen sivuvalikoita pitkin tai selaillen sivun kiinnostavia sisältöjä. Tukholmasta löysin uniikkiratkaisun: sivuston pääosiot omina sivustoinaan. Selkeitä kokonaisuuksia, mutta kovin hankalaa kulkea osiosta eli sivustosta toiseen.

Ruotsissa polkuni päättyi usein häkellyttävän nopeasti.

Polkuni päättyi usein häkellyttävän lyhyeen, sillä moni reitti tyssäsi umpikujaan. Pääsyiksi huomasin kaksi asiaa: ensinnäkin uudelleenkäytettäviä sisältöjä, kuten yhteystietoja tai uutisia, ei juurikaan hyödynnetä ja toiseksi asiointi on eristetty omaksi kokonaisuudeksi (”Min sida”).

Sivustojen visuaalisuus on vaimeaa. Kuvia on kyllä käytetty, mutta lähinnä elävöittämässä tylsää tekstisivua. Niiden perusteella ei kyllä välittynyt mitään kovin omaleimaista.

Välillä tarvitsin tukea kielen kääntämiseen, ja monesti minulle tarjottiin avuksi Google- ja/tai Bing-kääntäjää varoitussanojen saattelemana.

Vilkaisin vielä, että verkkoalustateknologiassa ruotsalaiset luottavat paikalliseen toimijaan Sitevisioon ja ovat analytiikakseen valjastaneet Matomon.

Käyttäjästä tykkäävä Tanska

Tanskalaisten suurkuntien sivustojen päärakenne on luova, sillä ne ovat yhdistelmää kohderyhmien nimiä ja yleisiä teemoja, esimerkiksi ”Virksomhed” (yritys) tai ”Opleverser” (elämykset), niissä voidaan puhutella käyttäjää ”Brug byen” (käytä kaupunkia) eikä olla fakkiuduttu tiettyihin palvelukokonaisuuksien sanapareihin.

Nopeasti huomasin, että jokaisesta päänavigaatiosta löytyi ”Borger” (kuntalainen) ja ”Politik”/”Demokrati” (politiikka/demokratia). ”Borger”-osio paljastui mammutiksi, joka kattoi kaiken rakentamisesta ja parkkeerauksesta kouluihin, kulttuuriin ja passeihin. Mielenkiintoni heräsi tanskalaiseen tapaan korostaa kunnan demokratiatehtävää luomalla yksi osio, johon oli koottu päätöksentekoelimet, pöytäkirjat, tallenteet, vaikuttaminen ja jopa uutisointi. Aarhus näyttää hyvää esimerkkiä muillekin kiinnostuneille.

Tanskassa pidetään käyttäjiä hyvinä. Pikakäyttäjiä hellitään oikopoluilla ja käyttäjäryhmittäin kohdennetuilla kokonaisuuksilla. Asiointi ja yhteystiedot löytää helposti yksittäisiltä palvelusivuilta. Erityiset asiakaspalveluosiot ovat palvelemassa käyttäjää. Kaiken kukkuraksi minua puhuteltiin mukavasti lähestyvällä otteella, ja ihastelin muotoiltuja mikroanimointeja sekä pieniä ja isoja kuvia ja symboleja.

Köpiksessä vieraskielisille oli konseptoitu enkkusivusto, ei pelkkää Google-käännöstä.

Käännösversiot kiinnostivat minua Tanskassakin. Kööpenhaminassa klikkasin englanninkielistä sivustoa ja yllätyin, koska se olikin suunnattu vieraskieliselle käyttäjälle eikä ole vain käännetty tanskankielisestä sivustosta.

Erityistä tanskalaisessa asioinnissa on se, että tanskalaiset asioivat sähköisesti kaikissa julkisissa palveluissa Borger-palvelussa, henkilökohtaisesta asioinnista taas vastaa kunnan asiakaspalvelu.

Huomasin, että myös Tanskassa suositaan kotimaisia teknologiaratkaisuja: julkaisualustana Umbrakoa ja analytiikkatyökaluna Siteimprovea.

Norjassa suositaan samaa mallia

Norjan kuntien sivustot kliksuttelin nopeasti läpi, sillä ne pohjautuvat samanlaiseen konseptuaaliseen kärkeen: palveluihin ja niiden löytämiseen. Jo etusivu tarjosi minulle ison hakuelementin, pikalinkit käytetyimpiin sisältöihin ja teemoitellut palvelukokonaisuudet. Pääosiot löysin useimmiten sivukarttamaisen menun takaa, asioinnin ”Min side” -osiosta ja asiakaspalvelun ”Kontakt”-painikkeesta. Mallisuorituksen mallista tarjoaa Fredrikstad.

Norjalaiset kuntasivustot ovat rehellisiä tietopalveluita, joissa halutaan tarjota monta erilaista keinoa päästä tarvittavaan palveluun ja tukea palvelun käytössä. Paikoin palvelupolut olivat pitkiä, jos jouduin kulkemaan isommasta palvelukokonaisuudesta klikkailemalla monta kertaa kohti haluamaani palvelusivua. Norja-retkellä aikaani ei vienyt sisältöjen elämyksellinen selailu.

Norja on selkeästi tietopalvelujen mallimaa.

Norjassa teknologiaratkaisuna suositaan esimerkiksi Optimizelyä ja WordPressinä; analytiikassa Siteimprovea ja Monsidoa.

Islanti ilahduttaa omintakeisuudellaan

Pohjolan perukoilta löydän jotain, mihin en ole törmännyt koko matkani aikana missään Pohjoismaissa – edes Suomessa. Reykjavikin sivustolta löysin kuntasivustoille tyypillisiä piirteitä, mutta ne on esitetty rennosti ja lähestyttävästi. Sivusto on visuaalinen, siinä on luotettu ilmavaan taittoon ja graafiseen ilmaisuus - isot herokuvat ja kuvakortit on uskallettu jättää pois.

Sohvasurffailijan tuliaiset

Kylläpä Pohjoismaiden isoimpien kuntien verkkosivustot ovatkin samankaltaisia. Pohjolan asukkaita palvellaan samantyyppisillä palvelukokonaisuuksilla. Totta kai vaihtelua riittää kuntien kesken omassa maassa ja maiden välillä. Silti ne heijastelevat hellyttävästi maansa (nettisivusto)kulttuuria: Ruotsi konservatiivisuudellaan, Norja yhtenäisyydellään, Tanska yksilöllisyydellään ja Islanti epämuodollisuudellaan.

Kuntasivustot heijastelevat hellyttävästi maansa kulttuuria.

Minun oli helppo käyttää kaikkia sivustoja intuitiivisesti, vaikka en kieltä täysin osannutkaan enkä kunnan toimintaa tuntenutkaan. On enemmän trendiasia, laittaako palvelukokonaisuudet verkkosivuston ylänavigaation näkyviin vai paljastuvatko ne klikattavan menu takaa.

Jos et ehdi koko Pohjolaa kiertämään, niin tässä lopuksi pieniä, herkullisia tuliaisia:

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: B2B-verkkokauppojen eri mallit ja menestystekijät (13.3.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Anna Availa

FM, KK Anna Availa on verkkoviestinnän sekä sisäisten ja ulkoisten verkkopalvelujen asiantuntija. Anna konsultoi asiakkaita verkkohankkeiden valmistelussa, vaatimusten määrittelyssä ja konseptisuunnittelussa.

Anna on työskennellyt verkkoviestinnän parissa useissa organisaatioissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yritysten ja kaupunkiorganisaation viestintäpäällikkönä hän on kehittänyt voimakkaasti verkkoviestintää ja luonut organisaatioiden sähköisen viestinnän kokonaisuuksia, joista ovat löytyneet verkkopalvelujen ja introjen lisäksi muun muassa verkkolehdet, -vuosikertomukset ja -lehdet sekä sisäiset ja ulkoiset sosiaaliset mediat.

Annalla on parinkymmenen vuoden ajalta kokemusta lukuisista järjestelmistä, teknologioista ja toimittajista. Johtoryhmätyöskentely useissa organisaatioissa on antanut ymmärryksen siitä, miten liiketoimintaa tuetaan verkkoviestinnän keinoin.

Työssään Anna on vastannut viestintäjärjestelmistä ja toiminut useissa eri rooleissa kehittäessään ja ylläpitäessään niitä niin projektien vetäjänä kuin sisällöntuottajana.

Tietosivustot

Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol lyhyesti

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Vuosittain meillä suunnitellaan ja valmistellaan yli 50 erilaista digipalvelu-uudistusta ja tietojärjestelmähanketta. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Lue lisää meistä

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Realistisuus ja kaukonäköisyys

    Suunnittelemme digipalveluiden palvelukonsepteja, toteutustapoja ja arkkitehtuureja, jotka kestävät aikaa ja jatkokehittämistä. Me painotamme ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, hyvien kumppaniehdokkaiden löytymistä ja kustannusten ennustettavuutta.

Siirry takaisin sivun alkuun