Uudistunut saavutettavuuskriteeristö (WCAG 2.2) ei mullista mitään

Lakisääteisten saavutettavuusvaatimusten viiteaineistoksi otettu Web Content Accessibility Guidelines -ohjeisto eli WCAG on mittava aineistopaketti, jota kansainvälinen yhteistyöryhmä kehittää kaiken aikaa. Lokakuussa 2023 aineiston päivitetty versio (WCAG 2.2) julkaistiin, ja verkkosivustojen suunnittelijoiden keskuudessa heräsi hätää siitä, kuinka tämä otetaan saavutettavuustyössä huomioon. Hätään ei ole syytä, sillä lakisääteiset velvoitteet muuttuvat aikaisintaan syksyllä 2024, ja senkään jälkeen muutokset eivät ole kummoisia.

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

28.11.2023

Virpi Blom

Milloin lain vaatimukset muuttuvat?

Suomessa julkishallinnon toimijoita ja vastaavia kansalaispalveluja tarjoavia organisaatioita velvoittaa digipalvelulaki, joka edellyttää, että organisaation julkaisemat verkkopalvelut ovat saavutettavia.

Suomen digipalvelulaki pohjaa EU-direktiiviin, joka velvoittaa EU-tasolla kaikki julkisen sektorin elimet tekemään verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan esteettömiä.

Sen, mikä verkkopalvelu on EU-direktiivin mukaisesti saavutettava ja mikä ei, ratkaisee Web Content Accessibility Guidelines -dokumentaatio. WCAG toimii siis EU:n yhteisen standardin pohjana saavutettavuuden vaatimuksille ja validoinnille.

Voimassaoleva eurooppalainen standardi viittaa WCAG-ohjeiston versioon 2.1, ja siihen menee vielä aikaa, että tämä standardi saadaan päivitettyä käyttämään WCAG 2.2 -versiota. Vasta kun päivitys julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tulee 2.2-ohjeistosta se kriteeristö, jolla saavutettavuuden toteutumista arvioidaan myös Suomen digipalvelulain silmissä.

Tähän prosessiin menee aikaa, ja Aluehallintovirasto arvioi, ettei se tapahdu ainakaan ennen syksyä 2024.

Miten vaatimukset muuttuvat?

Versiopäivitys WCAG-kriteeristöön on hyvin pienimuotoinen. Aiemmat vaatimukset pätevät edelleenkin, ja mukaan on tullut kourallinen uusia vaatimuksia.

Uusista vaatimuksista suurin osa on käyttöliittymän teknistä toteutusta koskevia yksityiskohtia, jotka eivät vaikuta tavallisen sisällöntuottajan arkeen mitenkään.

Todennäköisimmin sivustosi noudattaa jo näitä uusia vaatimuksia, mikäli olet huomioinut WCAG-vaatimukset jo aiemminkin. Tällaisia ne ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan:

  • Kun graafista käyttöliittymää katselevalla käyttäjällä ei ole hiirtä, vaan hän selailee sivuja näppäimistöä käyttäen, on tärkeää nähdä, missä kohdassa sivua kursori on menossa. Elementti, jonka kohdalla kursori on (=fokuksessa), pitää olla kunnolla ja näkyvästi korostettu. Eikä se saa peittyä muiden sivulla näkyvien elementtien alle.
  • Kun käyttäjällä ei ole käytössään hiirtä, tai hiiren tarkka motorinen käyttö on hankalaa (vaikkapa vapisevien käsien vuoksi), käyttäjän on mahdotonta tehdä verkkosivuilla raahauselettä: klikata hiirellä kohdetta ja hiiren nappia pohjalla pitäen liikuttaa hiirtä johonkin toiseen paikkaan. Tästä syystä raahauselettä vaativille toiminnoille on keksittävä myös vaihtoehtoinen tapa suorittaa tämä toiminto yksinkertaisemmilla klikkauksilla ja vaikkapa nuolinäppäimillä.
  • Jos verkkosivuilla klikattavat kohteet (linkit, nappulat jne.) ovat kovin pieniä ja/tai lähellä toisiaan, on heikkonäköisenä tai vapisevin käsin tai vaikkapa heiluvassa junassa vaikea klikata oikeaa kohtaa. Jotta sormi ei lipsahtaisi tekemään väärää klikkausta, pitää klikattavien kohteiden olla riittävän suuria, ja niiden pitää olla riittävän kaukana toisistaan.
  • Kun käyttäjä tarvitsee neuvontaa ja apua chat-keskustelulla tai yhteyshenkilöltä tai usein kysyttyä -neuvontapalstalta, on tämä neuvonnan mahdollisuus tietysti tehtävä mahdollisimman helposti löydettäväksi. Jos chat-ikkuna tai linkki yhteystietoihin/neuvojalle/usein kysyttyihin esitetään monella sivulla, se pitää esittää aina samassa paikassa. Tämähän toteutuu jo useimmissa palveluissa, joissa ylä- ja alatunnisteet sekä chat-ikkunat ovat vakiopaikoillaan.
  • Jos käyttäjän on ylipäätään vaikea kirjoittaa, on verkkolomakkeiden täyttäminen useimmiten aika tuskallista. Jos sitten verkkolomakkeeseen pitää kirjoittaa sama teksti moneen kertaan uudelleen (vaikkapa oma osoite sekä koti- että tilausosoitteeksi), on lomakkeen täyttäminen suorastaan kiduttavaa. Ja jos käyttäjän on vaikea muistaa tai pitää mielessä asioita, on saman toistaminen hyvin kuormittavaa. Näistä syistä käyttäjää ei pidä laittaa syöttämään verkkolomakkeelle samaa asiaa moneen kertaan.
  • Jos käyttäjän on vaikea muistaa käyttäjätunnuksia ja salasanoja, ratkaista captcha-testikysymyksiä tai vaikkapa toistaa numerosarjoja, on useimpiin palveluihin sisäänkirjautuminen kamalaa. Tunnistautumista vaativiin palveluihin pitää miettiä vaihtoehtoisia tapoja, joilla helpottaa sisäänkirjautumista. Ratkaisuksi voi riittää jo sekin, että salasanoja saa syöttää leikaten ja liimaten tai jotakin salasanojen hallintasovellusta käyttäen. Tai vaihtoehtona voi tarjota sähköpostiosoitteeseen lähetettävää sisäänkirjautumislinkkiä.

Täyttääkö oma verkkosivustosi uudet vaatimukset?

WCAG 2.2 -ohjeiston uusien vaatimusten - ja niiden vanhojenkin - toteutumisen testaus on helposti tehtävissä ihan itse. Kun kokeilet käyttää verkkopalveluasi ilman hiirtä, ilman silmälaseja tai "väärällä" kädellä, pystyt simuloimaan jo useimpien rajoittuneiden käyttäjien käyttökokemusta.

Näppäimistötesti

Siirrä hiiri pois ulottuviltasi ja selaile sivustoasi näppäimistön avulla. Kun liikut sivuillasi käyttäen sarkainpainiketta, enter/esc-näppäimiä ja nuolinäppäimiä, voit tarkistaa, että:

  • kaikki klikattavat kohteet tulevat näkyviin
  • näet, missä kursorisi kulloinkin liikkuu
  • pystyt käyttämään myös raahaamista hyödyntäviä toimintoja (valintavipuja, karttoja jne.).

Kännykkätesti

Toinen helppo testaustapa on pienen kosketusnäytön kokeilu motorisesti haastavammalla kädellä. Selaile verkkosivustoasi kännykällä käyttämällä "heikompaa" kättäsi ja vaikka katsomalla puhelinta käsivarren mitan päästä. Ota sillä heikommalla kädellä auki sivustollasi oleva verkkolomake ja täytä sen pakolliset kohdat.

  • Onnistutko erottamaan klikattavat linkit ja painikkeet?
  • Onnistutko osumaan klikattaviin kohtiin?
  • Aiheuttaako lomakkeen täyttäminen turhautumista?

Näiden testien avulla löydät toivottavasti myös sen tärkeimmän lopputuloksen: pystyt asettumaan rajoittuneen käyttäjän asemaan.

Esimerkiksi heikosti näkevän näppäimistökäyttäjän pitää erottaa, missä kursori menee. Rajanvedot siitä, miten monta pikseliä pitää olla viivassa, joka kursorin näyttää, tai millaisia kontrastiarvoja viivan ja sen taustan värien pitää muodostaa ollakseen erottuvia, ovat lopulta veteen piirrettyjä. Tai siis eivät veteen, vaan WCAG-ohjeistoon, josta noiden rajanvetojen detaljien saivarteleva kyttääminen on mielestäni väärään asiaan keskittymistä: Uskallettaisiinko jo sanoa ääneen, ettei WCAG-vaatimuksia pystytä noudattamaan?

Tärkeintä on ajatella käyttäjän tilannetta ja tehdä verkkopalvelun käyttö kaikenlaisissa eri tilanteissa ja eri päätelaitteilla mahdolliseksi, seurattavaksi, ymmärrettäväksi ja käyttäjäystävälliseksi. Ja tämähän se on myös saavutettavuusdirektiivin kantava henki, jonka ei pitäisi hukkua WCAG-kriteerien lillukanvarsiin.

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Verkkosivustojen personointi suhteessa tietosuojaan ja evästeohjeistuksiin (27.3.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Virpi Blom

FM Virpi Blom on verkkopalvelustrategioiden, käyttökokemuksen ja palvelukonseptien asiantuntija. Virpi konsultoi asiakkaitaan strategisten linjausten, konseptoinnin, määrittelyn ja suunnittelun kysymyksissä. Hänen erityisosaamistaan on verkkopalvelujen hyötyodotusten kirkastaminen, positiivisen käyttäjäkokemuksen varmistaminen sekä hankittavien ratkaisujen konseptointi ja määrittely siten, että niin loppukäyttäjien kuin ylläpitäjienkin tarpeet täyttyvät.

Virpin 25-vuotinen kokemus verkkopalvelujen suunnittelusta sisältää satojen internet-, intranet- ja extranet-palvelujen määrittelyä, suunnittelua, toteutusta, käytettävyystestausta ja kehittämistä. Aiemmissa työpaikoissaan hän on mm. toiminut johtavana konsulttina, konsultoinut verkkopalvelujen suunnittelua ja toteutusta lukuisissa eri rooleissa ja vetänyt User Experience -tiimiä.

Tietosivustot

Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol lyhyesti

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Vuosittain meillä suunnitellaan ja valmistellaan yli 50 erilaista digipalvelu-uudistusta ja tietojärjestelmähanketta. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Lue lisää meistä

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Realistisuus ja kaukonäköisyys

    Suunnittelemme digipalveluiden palvelukonsepteja, toteutustapoja ja arkkitehtuureja, jotka kestävät aikaa ja jatkokehittämistä. Me painotamme ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, hyvien kumppaniehdokkaiden löytymistä ja kustannusten ennustettavuutta.

Siirry takaisin sivun alkuun