Käytettävyysklassikko: Milloin linkin kannattaisi avautua uuteen selainikkunaan?

Ei välttämättä milloinkaan? Me kuvittelemme helposti, että määrittelemällä linkin avautumaan uuteen selainikkunaan (target=”_blank”) teemme surffailusta käyttäjälle selkeämpää. Käyttäjä ei ikävä kyllä useinkaan koe tilannetta samoin.

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

3.11.2021

Virpi Blom

Linkin avaaminen uuteen ikkunaan on ikuisuuskysymys, joka toistuu aina kun pidän koulutuksia hyvästä verkkokirjoittamisesta. Meillä kaikilla lienee siihen liittyviä oletuksia ja käsityksiä, jotka eivät kuitenkaan saa vahvistusta käyttäjien toiminnasta.

Käyttäjän skeemana on linkin avautuminen samaan selainikkunaan

Kun käyttäjä selailee verkkosivuja ja klikkaa niiltä löytyviä linkkejä, hänen mielessään on se peruslogiikka, että linkistä mennään ”eteenpäin” jollekin toiselle sivulle, joka avautuu ”tämän sivun päälle” ja jolta aina pääsee ”taaksepäin” klikkaamalla selaimen back-painiketta.

Tämä on niin syvään juurtunut perustava skeema verkkosivujen käytölle, että kaikki siitä poikkeava yllättää käyttäjän: käyttäjä joutuu ajattelemaan ja tulkitsemaan, mikä mutkistaa käyttökokemusta eli on siis huonoa käytettävyyttä.

Jos käyttäjän back-nappula lakkaa toimimasta, koska olet pistänyt linkin avautumaan uuteen ikkunaan, tämä voi olla joillekin käyttäjille aivan tuhoisa käytettävyysongelma.

Käyttäjä ei näe uuden selainikkunan avautumista

Me voimme kyllä järkeillä, että teemme käyttäjälle palveluksen sillä että tarjoamme tietojamme kahdessa selainikkunassa tai selaimen kahdessa välilehdessä: tässä toisessa ikkunassa on vaikkapa linkkilistaus kaikista tuotteistamme ja tähän toiseen avautui yksittäisen tuotteen kuvaus.

Tällainen tilanne on toki käyttäjälle järkevä, jos käyttäjä haluaa esimerkiksi vertailla sivuja keskenään tai säilyttää helpon pääsyn listaussivulle, kun samalla katselee ja vertailee erilaisia tuotesivuja. Tai täyttää yhdessä ikkunassa verkkolomaketta ja seuraa toisesta ikkunasta lomakkeen täyttöohjeita.

Ongelmana on vain se, että käyttäjä ei todennäköisesti oivalla tätä hänelle tekemäämme palvelusta! Sivustoilla surffailevat käyttäjät vain lukevat sivuja ja klikkailevat linkkejä sivuilla eivätkä huomaa tai pane merkille sitä, että uusi selainikkuna avautui. Erityisesti mobiilikäytössä on vaikeaa hahmottaa sitä, että samaan aikaan on auki useita selainikkunoita.

Olet epäilemättä itsekin törmännyt monta kertaa siihen tilanteeseen, että olet surffaillut jollakin sivustolla tietosivulta toiselle, ja vasta jonkin ajan kuluttua toteat, että selaimessasi onkin auki vaikka kymmenen välilehteä. Hyvä pyrkimyksemme ei siis avaudu käyttäjälle eikä tästä syystä ole hyödyksi, vaikka niin haluaisimme.

Anna välilehtien hallinta käyttäjälle

Selaimen ”natiivitoiminnallisuuksiin” kuuluu se, että käyttäjä voi halutessaan avata linkin uuteen selainikkunaan tai välilehteen. Tämä hiiren oikealla näppäimellä valittava klikkaus tai Shift/Ctrl-näppäin pohjassa linkin klikkaaminen kuuluvat useimpien käyttäjien perusrutiineihin, joilla he aukovat oman halunsa mukaan niitä tuotesivuja tai ohjesivuja erilliseen ikkunaan/välilehteen.

Jos siis haluamme palvella ”kahta sivua vertailevan käyttäjän” tarvetta, se on parasta hoitaa itsepalveluna: käyttäjä saa itse valita, mihin hän haluaa linkkinsä avautuvan. Käyttäjällä säilyy hallinta linkkien toiminnasta eikä yllätyksiä tule.

Toki löytyy niitäkin käyttäjiä, jotka eivät koskaan ole oppineet selaintoiminnallisuuksistaan tätä mahdollisuutta itse säädellä sitä, mihin linkki avautuu. Kannattaa kuitenkin punnita, voiko tämän vähemmistön palvelemisen hyötymahdollisuus olla niin arvokas, että sen vuoksi voidaan sotkea muiden käyttäjien käyttökokemus.

Käyttäjä ei erottele ”sisälinkkiä” ja ”ulkolinkkiä”

Erityisesti suomalaiseen julkishallintoon on juurtunut vuosikymmenien ajan sellainen laadukkaana pidetty periaate, että omalta sivustolta (omasta domainista) muiden palveluntarjoajien verkkosivustoille johtavat ulkolinkit pistetään avautumaan uuteen selainikkunaan.

Johtoajatuksena tässä ratkaisussa on mielikuva siitä, että käyttäjä säilyttää kosketuksen ”meidän” sivustoomme, ja vain piipahtaa ”muiden” sivustoilla tullakseen jälleen takaisin meidän sivustollemme. Emme ikään kuin päästä käyttäjää siirtymään ”pois” meidän sivustoltamme, vaan toivomme että hän käy retkillään siellä muiden sivustoilla, sitten sulkee ne muut ikkunat ja näin jälleen palaa meille.

Tämä visiomme ei tietenkään toteudu käyttäjien käyttökokemuksessa, koska käyttäjät eivät ole huomanneet siirtyvänsä jonnekin ”muualle”.

Käyttäjien toimintaa ohjaa tiedontarve: jokainen käyttäjä tulee sivustollesi etsimään jotakin tarvitsemaansa tietoa tai palvelua (useimmiten Googlen hakutulosten kautta), ja käyttäjälle on melko samantekevää, mikä taho tai sivusto tai palveluntarjoaja tämän tiedon antaa.

Kun käyttäjä seuraa tiedontarpeensa perässä jotakin sivustoltasi löytyvää linkkiä, käyttäjän mielessä hänelle avautuva sivu on ihan loogisesti ”seuraava sivu”, jolta hän lähtee jälleen etsimään seuraavaa, tiedontarvetta vastaavaa tietosisältöä. Vaikka klikkausten välissä vaihtuisi tiedon tarjoajan domain, verkkopalvelu, brändi, organisaatio tai yksikkö, sillä ei ole merkitystä käyttäjälle. Missään vaiheessa käyttäjä ei koe olevansa ”sisällä” jossain, josta hän siirtyisi ”ulos”.

Tästä syystä siis ulkolinkin määrittely avautumaan uuteen ikkunaan ei mitenkään palvele sivuston käytettävyyttä (päinvastoin) eikä saa käyttäjää ”sidotuksi” omaan palveluusi. Siihen ei siis ole mitään kestävää perustelua.

(Se on tietysti mahdollista, että jos tästä valtionhallinnon sivustoilla yleisestä periaatteesta luovutaan, törmäävät tähän käytäntöön tottuneet hallinnon virkamiehet jonkin aikaa käytettävyysongelmiin 😊)

Entä se linkki pdf-tiedostoon?

Myös pdf-tiedoston lukunäkymä avautuu linkistä ihan tavallisesti selainikkunaan: se on yksi sivu, jolla käydään, ja josta palataan back-näppäimellä takaisin. Yleisen periaatteen mukaisesti käyttäjällä tulee itsellään olla hallinta ja valinnanvapaus siihenkin, haluaako avata pdf-tiedoston uuteen ikkunaan: tätä valintaa ei pidä tehdä käyttäjän puolesta. Omalle selaimellekin voi jokainen halutessaan määritellä käsittelysäännöt sille, miten selain aina avaa pdf-linkit.

Mutta kun selainikkunaan avautuu pdf-tiedoston lukunäkymä, on sen käyttökokemus niin HTML-sivuista poikkeava, että joidenkin käyttäjien mielessä se hahmottuu samoin kuin erilliset asiakasohjelmistot (Powerpoint, Word jne.). Niinpä jotkut käyttäjät laittavat tottumuksen ohjaamana ”ohjelmiston” kiinni, kun ovat lukeneet dokumentin eli pdf:n.

Jos pdf-liitteen lukenut käyttäjä näin huomaamattaan napsauttaa selainikkunan kiinni refleksinomaisesti, on virhetilanne tuhoisa: ’undo’-mahdollisuutta ei ole eikä käyttäjälle jää jälkeä siitä, mistä hän pdf-sivulle siirtyi tai ylipäätään missä palvelussa mahtoi olla.

Vaikka tämä on käyttäjän virhe, se tiedetään tapahtuvaksi melko usein. Jos haluaa ehdottomasti suojella käyttäjiä tältä virhetilanteelta (muiden käyttäjien sujuvan selailun kustannuksella), on perusteltua määritellä pdf-linkit avautumaan uuteen selainikkunaan.

Mutta suositeltavampaa olisi, että käyttäjät opetetaan johdonmukaisesti ymmärtämään selaimen pdf-lukunäkymät ihan tavallisiksi ”sivuiksi”, joista se back-linkki löytyy tavalliseen tapaan.

Jos avaat linkkejä uuteen selaimeen, ilmaise se selvästi

Hyvän käytettävyyden tukijalka on se, että käyttäjä pystyy pläkkiselvästi ennakoimaan, mitä hänelle tapahtuu, kun hän klikkaa jotakin kontrollia verkkopalvelussa.

Jos klikkaus johtaa pdf-liitteen (tai muun erillistiedoston) avautumiseen, tiedoston muoto on syytä ilmoittaa linkissä. Esimerkiksi: North Patrolin esitys evästewebinaarissa lokakuussa 2021 (pdf). Näin jokainen käyttäjä pystyy varautumaan siihen, että klikkauksesta seuraa hieman tavallisesta surffailusta poikkeava käyttökokemus. Ja esimerkiksi halutessaan voi itse avata tiedoston uuteen selainikkunaan.

Jos kuitenkin haluat pakottaa käyttäjän uuteen selainikkunaan, niin että linkkisi klikkaus johtaa uuden välilehden/ikkunan aukeamiseen, tämän on käytävä selkeästi linkkitekstistä ilmi. Kaikkein selkein tapa indikoida linkin avautuminen uuteen selainikkunaan on kirjoittaa se linkkitekstiin, tähän tapaan:

Tästä suosituksesta moni sisällöntuottaja ulvahtaa ja kauhistelee sitä, miten pitkä ja ruma linkistä tulee, kun siihen pitää kirjoittaa tuo ”(avautuu uuteen selainikkunaan)”-rimpsu. Että eikö tekstin voisi korvata käyttämällä sitä standardoitua ikonia?

Uuden selainikkunan merkintä kuvakkeella?

Uuden selainikkunan avautumisen indikointiin onkin vakiintunut kuvake, jossa esitetään ”neliöstä ulos lähtevä nuoli”, tähän tyyliin: avautuu uuteen ikkunaan

Mutta tuo kuvake tarkoittaa uutta selainikkunaa vain joillekin käyttäjille. Jotkut ymmärtävät sen ”ulkolinkin” ikoniksi, ja jotkut eivät käsitä sitä ollenkaan. Jos haluat siistin ulkoasun vuoksi käyttää kuvaketta, otat sen riskin, että kaikki eivät sitä ymmärrä.

Ja mikäli käytät tätä graafista kuvaketta, on sille saavutettavuuden varmistamiseksi annettava tekstivastine ”avautuu uuteen selainikkunaan”, jonka avustavat teknologiat (esim. ruudunlukuohjelmistot) pystyvät käyttäjälle tulkkaamaan.

Tässäkin mielessä siis linkkien avautuminen uuteen selainikkunaan ei ole kovin kätevää, käytettävää eikä selkeää. Suositeltavampaa olisi luopua koko käytännöstä.

Erityisesti saavutettavuuden kannalta on kriittistä vältellä uuden selainikkunan avaamista, sillä useiden ikkunoiden käsittely voi olla hankalaa avustaville teknologioille. Käyttäjiä on varoitettava uuden selainikkunan avautumisesta. Ja jos haluat varmasti välittää avustavalle teknologialle kuvauksen siitä, mihin linkki johtaa, tuon kuvauksen on sisällyttävä varsinaiseen linkkitekstiin, ei linkin ulkopuolelle.

Jos nämä suositukset tuntuvat hankalilta niellä, tutustu käytettävyysguru Nielsenin tutkimusaineistoon:

Käytettävyys on aina muodikasta

North Patrolin suunnittelutyössä kiinnitetään johdonmukaisesti huomiota siihen, että digipalveluista tulee mahdollisimman ymmärrettäviä, opittavia, tehokkaita, asiakaskunnalle saavutettavia ja kaikin puolin miellyttäviä käyttää. Palvelumuotoilulla ja prototyypeillä haetaan toimivat ratkaisut, joiden havainnollista esittelyä organisaation sisällä tuetaan osuvilla mallinnuksilla.

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Webin teknologiat ja digimarkkinoinnin työkalut 2024 – ja mikä sopii mihinkin tilanteeseen? (29.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

Virpi Blom

FM Virpi Blom on verkkopalvelustrategioiden, käyttökokemuksen ja palvelukonseptien asiantuntija. Virpi konsultoi asiakkaitaan strategisten linjausten, konseptoinnin, määrittelyn ja suunnittelun kysymyksissä. Hänen erityisosaamistaan on verkkopalvelujen hyötyodotusten kirkastaminen, positiivisen käyttäjäkokemuksen varmistaminen sekä hankittavien ratkaisujen konseptointi ja määrittely siten, että niin loppukäyttäjien kuin ylläpitäjienkin tarpeet täyttyvät.

Virpin 25-vuotinen kokemus verkkopalvelujen suunnittelusta sisältää satojen internet-, intranet- ja extranet-palvelujen määrittelyä, suunnittelua, toteutusta, käytettävyystestausta ja kehittämistä. Aiemmissa työpaikoissaan hän on mm. toiminut johtavana konsulttina, konsultoinut verkkopalvelujen suunnittelua ja toteutusta lukuisissa eri rooleissa ja vetänyt User Experience -tiimiä.

Tietosivustot

Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol auttaa onnistumaan

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 50 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Olemme apunasi, kun kaipaat puolueetonta näkemystä teknologiavalintoihin, kirkastusta palvelukonseptin ideaan, tarkennusta vaatimusten määrittelyyn, konkreettista tukea tarjouskilpailuun tai ohjausta toteutusprojektin läpivientiin.

Ota selvää firmastamme

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Tehokkuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus

    Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta.

Siirry takaisin sivun alkuun