Mobiilisovellukset ovat hyvä esimerkki web-trendistä, joka ei todellakaan kosketa kaikkia. Monelle mediatalolle ja päivittäisasioinnissa toimivalle yritykselle mobiilisovellukset ovat iso asia, jonne pitääkin panostaa. Samaan aikaan monelle muulle yritykselle mobiilisovellukset eivät ole relevantti suunta ollenkaan – vaikka muutoin web-panostukset voivat olla isotkin.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Jopa saman organisaation sisällä voi suhde aitoihin mobiilisovelluksiin olla täysin toisenlainen. Esimerkiksi YLE:n varmasti kannattaa panostaa monikanavaiseen Areenaan ja Areenan mobiilisovelluksiin. YLE:n Uutiset taas varmasti panostaa eniten responsiiviseen ja monipuoliseen verkkosivustoonsa. YLE:n Uutisvahti on kuitenkin vain älykäs notifikaatiosovellus, ei korvaava tuote laadukkaalle verkkosivustolle.
Samoin uusi HSL:n Reittiopas on todella komea ja monipuolinen web-sovellus, jonka halutaan toimivan mahdollisimman monilla päätelaitteilla. Toki Reittiopas voisi hyötyä natiivimaailman eduista (jatkuva pääsy sijaintiin, notifikaatiot, tilan muistaminen), mutta tärkeintä on tarjota laadukas käyttökokemus kaikilla alustoilla – ja siihen parhaiten päästään web-sovelluksella. (huom. Reittiopas uudistuu vasta syksyllä virallisesti, sitä ennen kannattaa tutkia kokeiluversiota)
HSL:n Mobiililippu taas on ehdottomasti natiivisovellusten aluetta, koska lippu tulee olla näytettävissä nopeasti ja luotettavasti – ja samoin ostoprosessin saa tehtyä natiivisovellukseen helppokäyttöisemmäksi. Voi olla, että jatkossa Mobiililippu ja Reittiopas osittain yhdistyvät, mutta tällöinkin Reittiopas pysynee ensisijaisesti web-sovelluksena.
HSL:n Reittiopas sopiikin johdantona ensimmäiseen syyhyn olla panostamatta mobiilisovelluksiin.
Syy #1: Laajat palveltavat kohderyhmät
Mitä tasa-arvoisemmin pitää omia asiakaskuntia palvella, sitä todennäköisemmin natiiveihin mobiilisovelluksiin ei kannata panostaa. Julkishallinnon tarjoamia natiiveja mobiilisovelluksia nähtäneenkin lähinnä HSL:n Mobiililippu -tyyppisissä käyttötilanteissa, joissa natiivisovelluksen edut ovat hyvin konkreettiset ja selkeät.
Toki moni organisaatio voi tehdä ”appsimaisia” web-sovelluksia, kuten Reittiopas on osoittanut. Tällöin toteutus tehdään kuitenkin täysin web-teknologioiden avulla, eikä sovelluksen käyttö vaadi sen lataamista mistään sovelluskaupasta. Tällaisia yksittäisiä web-sovelluksia tekevät tällä hetkellä myös monet yritykset, joiden asiakaskunta on laajaa ja kirjavaa. Esimerkiksi L&T:n Kimppanouto ja Raksanappi ovat tällaisia web-sovelluksina tehtyjä ”kevyt-appseja”.
Puhtaasti laajojen kohderyhmien palvelun näkökulmasta on helppo sanoa, että esimerkiksi Verohallinto, Tulli tai Poliisi tuskin tulevat laajamittaisesti lähitulevaisuudessa aitoihin mobiilisovelluksiin panostamaan.
Näiden tahojen kannattaakin seurata erityisen tarkasti tällä hetkellä Googlen ajamia kehityssuuntia, kuten Progressive Web Apps -kehitystä. Esimerkiksi Washington Postin tekemä pilottisaitti on tutustumisen arvoinen (kannattaa esim. laittaa lentokonemoodi päälle puhelimesta kesken surffailun, niin huomaa kuinka sivusto reagoi muuttuneeseen verkkoyhteystilanteeseen).
Syy #2: Asiointitilanteet ovat yksittäisiä ja harvoin toistuvia
Suurin osa julkishallinnon asiointipalveluista ovat käyttäjilleen kovin satunnaisesti käytettäviä palveluita. Päivähoitopaikkaa harva hakee kovin usein, ja veroilmoituskin hoidetaan vain kerran vuodessa. Jopa yrittäjät asioivat Verohallinnon kanssa lopulta aika harvoin.
Yksittäisen asiointitapahtuman hoitaminen web-sovelluksen avulla on myös mahdollista tehdä helppokäyttöiseksi. Esimerkiksi monet verkkokauppojen maksuprosessit ovat melko monivaiheisia, mutta silti kuluttajat selviävät niistä yleensä näppärästi. Asiointiprosessit eivät siis lähtökohtaisesti tarvitse aitoja mobiilisovelluksia, vaan web-sovelluksien käyttö näissä tulisi olla ensisijaista.
Monet varausjärjestelmät ja lippujen myyntipalvelut ovat myös hyviä esimerkkejä monivaiheisista prosesseista, joissa periaatteessa voisi mobiilisovellus auttaa, mutta jotka käytännössä kyllä pystytään tekemään helppokäyttöisiksi myös web-sovelluksina.
Yritysten tarjoamat extranet-kanavat ovat myös usein täynnä erilaisia lomakkeita ja toimintoja, joita asiakkaat käyttävät lopulta melko harvoin. Tällaisetkin yleensä kannattaa toteuttaa web-pohjaisesti, vaikka käytössä olisi myös natiivisovellukset. Vaikkapa Elisan tai Soneran asiakassovelluksissa moni toiminnallisuus toteutuu web-pohjaisena teknisenä toteutuksena vaikka se asiakkaalle näyttäytyykin tapahtuvan natiiivisovelluksen sisällä.
Esimerkiksi Elisa Kirjan mobiilisovellukset eivät sisällä lainkaan oman tilin hallintaa ja kirjojen ostamista, vaan natiivisovellukset ovat vain lukemista varten. Ostamisen rajaus sovelluksen ulkopuolelle johtunee myös sovelluskauppojen rajoituksista, mutta omien tietojen ja tilin hallinta on myös järkevää tehdä web-pohjaisena, koska sitä tuskin kovin usein asiakas tarvitsee.
Monet varausjärjestelmät ja lippujen myyntipalvelut ovat myös hyviä esimerkkejä monivaiheisista prosesseista, joissa periaatteessa voisi mobiilisovellus auttaa, mutta jotka käytännössä kyllä pystytään tekemään helppokäyttöisiksi myös web-sovelluksina.
Syy #3: Rajalliset resurssit, etenkin jatkuvaan ylläpitoon
Natiivisovelluksien ylläpito ja päivittäminen on varsin oma maailmansa, koska jakelukanavasta vastaa kolmas osapuoli. Etenkin Applen App Store on kuuluisa hitaudestaan ja vaativasta käsittelyprosessista. Tämä sovelluskauppojen kanssa toimiminen on todellakin oma maailmansa, joka vaatii osaavan kumppanin. Natiiivisovelluksien päivityksissä pitää myös huomioida käyttöjärjestelmän kehittyminen ja mahdolliset uudet ominaisuudet.
Etenkin julkishallinnon puolella asiointikonseptit yleensä ovat sellaisia, jotka eivät natiivisovelluksia tarvitse.
Natiivisovelluksien maailma vaatii aivan toisenlaista jatkuvaa huolenpitoa ja investointia kuin yhden web-sovelluksen ylläpito. Esimerkiksi mediatalot ovat havainneet, että kohtuullisen yksinkertaistenkin sovellusten pitäminen laadukkaina voi vaatia jopa satoja tuhansia euroja vuositasolla. Hyvän suorituskyvyn varmistaminen ja natiivimaailman etujen hyödyntäminen voivat jo pelkästään sitoa useiden ihmisten työpanosta. Ei olekaan ihme, että etenkin mediamaailmassa on jo nähty siirtymiä pois natiivisovellusten hyödyntämisestä. Aiemmin viitattu Washington Postin esimerkki on myös konkreettinen osoitus siitä, että etenkin Googlen ajama kehitys web-sovellusten suuntaan voi hyödyttää juuri mediataloja.
Yhteenvetona voi todeta, että vaikka hyviä syitä panostaa natiivisovelluksiin on paljon, myös vasta-argumentteja löytyy. Etenkin julkishallinnon puolella asiointikonseptit yleensä ovat sellaisia, jotka eivät natiivisovelluksia tarvitse. Julkishallinnolle web-sovellukset ja laadukkaat responsiiviset sivustot ovat järkevää resurssien käyttöä nyt ja jatkossa.
Myös yritysten extranettien kohdalla harkintaa on syytä käyttää, koska yleensä laajat ja integroidut asiointipalvelut ovat riittävän vaikeita projekteja ilman monikanavaisuuttakin.
PS. Kannattaa lukea myös: Kolme syytä panostaa mobiilisovelluksiin, Mobiilisovelluksien tulevaisuus – onko sitä? ja Milloin mobiilisovelluksen toteutus on järkevää?
Teknologiavalinta on vuosikymmenen investointi
Teknologiaratkaisuissa ei kannata tehdä valintojaan kuumimpien trendien mukaan, vaan soveltuvuuden, skaalautuvuuden, ylläpitokokemuksen, yhteensopivuuden ja elinkaarikustannuksien ehdoilla. North Patrol auttaa näkemään teknologiavaihtoehtojen plussat ja miinukset puolueettomasti, konkreettisesti ja kaukonäköisesti.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin