Suomessa on paljon järjestöjä, jossa toimintaa pyöritetään ruohonjuuritasolla pienissä yhdistyksissä tai osastoissa. Paikallisyhdistysten resurssit ovat pienet, mutta työ sitäkin tärkeämpää. Miten saadaan näkyväksi se työ, mitä näissä paikallisyhdistyksissä tehdään?
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
26.10.2021
Tähän mennessä moni pienempi yhdistys on luottanut omassa tiedottamisessa Facebookiin. Se on ollut helppoa, sillä useimmat vapaaehtoiset ovat Facebookissa muutoin, ja osaavat sinne tehdä päivityksiä myös yhdistyksen asioista. Myös kohderyhmä on ollut sopivasti tavoiteltavissa Facebookissa ja keskustelu järjestöissä on lähinnä ollut sitä, kannattaako paikallisyhdistyksen perustaa ryhmä vai sivu.
Moni on perustanut ryhmiä, vaikka sivun etuna on ollut, että silloin myös ne, jotka eivät käytä Facebookia, näkevät sivuilla julkaissut sisällöt. Facebookin sivut ovat myös löytyneet (jotenkuten) hakukoneilla. Paikallisyhdistysten Facebook-sivuilla julkaisemia postauksia on voitu myös koota keskusjärjestön omille verkkosivuille someseinään, ja näin tuotu näkyviin mitä paikallisyhdistyksissä tapahtuu.
Facebook on kuitenkin viime vuosina muuttanut merkittävästi algoritmejään, mikä on käytännössä vähentänyt organisaatioiden maksutonta näkyvyyttä. Kaikki eivät välttämättä enää näe niitä sisältöjä, joita organisaatio (oli se yhdistys tai joku muu) jakaa omalla Facebook-sivulla tai ryhmässä. Mitään ei suoraan piiloteta, mutta käyttäjän pitäisi osata mennä katsomaan tiettyä ryhmää tai sivua. Hän ei saa sisältöjä omaan syötteeseen, ellei euroja laiteta väliin – eikä välttämättä edes silloin.
Facebook voi edelleen olla paikallisyhdistykselle varteenotettava paikka tiedottaa ja kertoa omasta toiminnastaan, mutta jos ei haluta luovuttaa brändiomistusta Facebookille, mitä muita vaihtoehtoja on?
1. Täysin itsenäiset ja omannäköiset paikallisyhdistysten verkkosivut
Paikallisyhdistys voi keskusjärjestön tavoin teettää itselleen minkälaisen verkkopalvelun tahansa. Avoimen lähdekoodin järjestelmien myötä kynnys hankkia täysin omat verkkosivut on madaltunut, ja esimerkiksi WordPress-sivustoja tehdään jokaiselle kukkarolle ja tekijöitä on Suomessa moneen lähtöön. Jos yhdistyksessä on näppäriä tekijöitä, on myös täysin mahdollista laittaa verkkosivusto pystyyn itse ja pyörittää sitä webbihotellista käsin.
Itsenäinen verkkosivusto on kuitenkin juuri sitä – itsenäinen. Kytköstä keskusjärjestöön ei ole, eikä yhdistys saa hirveästi vetoapuja keskusjärjestön sivustosta tai brändistä. Myöskään keskusjärjestöllä voi olla hankalaa saada paikallisyhdistyksen tietoja nousemaan omaan verkkopalveluun, jos ja kun halutaan puffata paikallista toimintaa.
Ratkaisu on usein, että keskusjärjestön sivuilta linkitetään paikallisyhdistyksen sivustolle, mutta syvempi integraatio vaatisi jo paikallisyhdistykseltäkin syvempää osaamista ja ennen kaikkea syvempiä taskuja.
Täysin itsenäinen paikallisyhdistyksen verkkosivusto jää etäiseksi satelliitiksi, ja sen ylläpitoon (ja sisällöntuotantoon) pitää varata riittävästi resursseja yhdistyksessä.
2. Paikallisyhdistysten vakioidut verkkosivut kotisivukoneella
2000-luvulla yleistyi erilaiset kotisivukoneet, joilla kuka tahansa voi laittaa pystyyn verkkosivut jopa tunnissa. Kotisivukoneet toimivat useimmiten SAAS-palveluna, ja käyttäjä maksaa sivustostaan kuukausimaksua palveluntarjoajalle.
Osa palveluntarjoajista, kuten Yhdistysavain on vienyt konseptia vielä pidemmälle, kohdentamalla oman tuotteensa juuri yhdistyksille. Tällaisten kohdennettujen palveluiden etuna yhdistystoiminnassa on ollut, että niitä on ollut mahdollista saada myös järjestön yhteiselle brändille. Kun brändi on sama, on keskusjärjestö jopa voinut tarjota paikallisyhdistyksen verkkosivuille omaa domainia, kuten esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt paikallisyhdistystensä kanssa. Tällä on myös merkitystä yhdistyksen sivuston löytymiselle.
Viime vuosina on nähty yhä enemmän ratkaisuja, jossa keskusjärjestö itse luo paikallisyhdistyksiä varten oman ”kotisivukoneen”. Käytännössä keskusjärjestövetoiset kotisivukoneet ovat WordPress-multisitetoteutuksia, joihin on tehty monistettava malli yhdistyksiä varten. Näin on menetellyt esimerkiksi OAJ valtakunnallisten yhdistystensä kanssa.
Kun keskusjärjestö itse (tai järjestön kumppani) vastaa yhdistysten sivustoista, on usein myös helpompaa nostaa paikallisyhdistyksen ja keskusjärjestön tuottamia sisältöjä ristiin verkkosivustoilla.
3. Keskusjärjestön verkkopalvelun sisällä olevat paikallisyhdistyksen sivut ja sivustot
Pienikin verkkopalvelu on suhteellisen laaja kokonaisuus ylläpidettäväksi, ja valitettavan usein näkee paikallisyhdistysten sivustoja, joissa on eri sivuille laitettu vain muutama virke, tai pahimmassa tapauksessa sivuille on jäänyt esimerkkiteksti.
Jos sisältöjä ei ole kovinkaan paljon, varteenotettava vaihtoehto voi olla luoda paikallisyhdistykselle yksittäinen sivu, niin kutsuttu one-pager, keskusjärjestön verkkosivuille. Mobiilikäytön myötä verkkosivuilla on alettu suosimaan pitkiä sivuja lukuisten klikkausten sijaan, joten yhdistysten pitkät ja rikkaat sisältösivut toimivat tässäkin yhteydessä.
Sen sijaan, että paikallisyhdistyksen sivusto on irrallaan keskusjärjestöstä, paikallisyhdistyksellä on oma kulmansa keskusjärjestön verkkopalvelussa. Keskusjärjestö tarjoaa näkyvyyttä ja vetoapua paikallisyhdistykslle, paikallisyhdistys puolestaan tuo ruohonjuuren sisältöjä näkyväksi keskusjärjestön sivuille. Parhaimmassa tapauksessa yhdistys pystyy tuottamaan uutisia omasta toiminnastaan suoraan keskusjärjestön sivustolle niin, että uutisia näytetään sekä yhdistyksen omalla sivulla että keskusjärjestön uutisvirrassa. Molemmat hyötyvät ratkaisusta.
Jos yksi sivu tuntuu liian pieneltä, voidaan myös harkita minisivuston, eli muutaman sivun kokonaisuuden luomista paikallisyhdistykselle keskusjärjestön verkkopalveluun. Suurimmassa osassa moderneista julkaisujärjestelmistä kaikki sivut ovat yhdessä isossa ”pallomeressä”, eikä pakotettua rakennetta ole.
Irrallisista sivuista voidaan luoda oma temaattinen kokonaisuus yhdistykselle, ikään kuin minisivusto, ison sivuston kulmalle. Näin on menetelty esimerkiksi Tieteentekijöiden liitossa, jossa paikallisilla yhdistyksillä on koosta riippuen joko yksittäinen sivu tai muutaman sivun kokonaisuus Tieteentekijöiden uudessa verkkopalvelussa.
Toki ylläpito-oikeuksien antaminen voi olla haastavaa isossa kokonaisuudessa – etenkin WordPressissä, jossa oikeuksia ei voi antaa yksittäisille sivuille. Tätä voidaan taklata erilaisilla luovilla ratkaisuilla, mutta usein verkkopalveluissa lähdetään luottamuksesta – myös isoissa, verkkopalveluissa, jossa teknisesti olisi mahdollista jakaa oikeuksia tarkasti.
4. Paikallisyhdistykset keskusjärjestön verkkopalvelun sisällöntuottajina
Mitä jos paikallisyhdistyksellä ei olisi ollenkaan erillisiä verkkosivuja? Tai sivustoa? Ja tällä en tarkoita sitä, että paikallisyhdistyksellä ei olisi lainkaan verkkopresenssiä, vaan sitä, että paikallisyhdistys tuottaa sisältöjä keskusjärjestön sivuille ilman, että yhdistyksellä on omaa ”kulmaa” verkkopalvelussa, kuten kolmosesimerkissä.
Monessa järjestössä iso osa tekemisestä tapahtuu paikallisyhdistyksissä vaikka itse järejstö profiloituisi isona perheenä. Silloin voi olla tuoda paikallisyhdistyksen sisällöt osaksi keskusjärjestön verkkopalvelun suurta sisältömassaa ja aktivoida paikallisyhdistysten aktiivit keskusjärjestön verkkopalvelun sisällöntuottajiksi.
Kategorisoimalla sisällöt paikallisyhdistyksen mukaan, voidaan halutessaan esimerkiksi suodattaa kaikki tietyn paikallisyhdistyksen tuottamat sisällöt yhteen näkymään ilman, että yhdistyksellä sen takia pitää olla omat sivut verkkopalvelussa.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
