North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Konsepti A: Alkuun asukkaat
Kunnan verkkopalvelu on asukkaitaan varten, joten miksi ei otettaisi reilusti käyttäjät keskiöön joko tarjoamalla tilanteita tai kohdistamalla sisältöä oman kaupunginosan mukaan.
Tilanne päällä
Kun kuntasivustoa käytetään, on tyypillisesti tilanne päällä – kirjaimellisesti. Korona uhkaa, omassa kodissa ei enää pärjää, lapsi tarvitsee hoitopaikan tai uimaan on päästävä. Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pidemmän aikaa tarjonneet asiakkailleen tilannelähtöistä sukellusta verkkosivuston syövereihin.
Esimerkiksi Danske Bank on tehnyt tilannekohtaisia koontisivuja, joihin on koottu monipuolista sisältöä asioinnista artikkeleihin. Maahanmuuttovirastossa tilannelähtöisyys on ulotettu myös päävalikkoon. Kun vielä tilannekohtaisen polun päähän lisätään asiointi, saa kuntalainen suoraviivaista palvelua, josta esimerkkiä näyttää Tukholma.
Omat kotikonnut
Voin tunnustaa, että käyn kotikaupunkini verkkosivustolla todella harvoin, mutta jos sen sisältö olisi suunnattu kotikortteliini, voisin olla kiinnostuneempi. Esimerkiksi lontoolaiselle ja lyonilaiselle tai tarkemmin westminsteriläiselle tai toisen kaupunginosan asukkaalle on koottu juuri hänen asuinaluettansa koskettavat asiat yhteen.
Asuinaluesivut ovat koontisivuja, joille nostetaan paikkaan liittyvät palvelut, päätöksenteko, osallistuminen, uutiset ja tapahtumat. Vieläkin kiinnostavampia kokonaisuuksia näistä syntyisi, jos sisällöntuottoon osallistuisi koko lähiyhteisö ja sivustossa nojattaisiin muutenkin reilusti osallisuuteen ja vuorovaikutukseen.
Konsepti B: Panostus palveluihin
Kunnan tehtävä on tuottaa asukkailleen palveluita, joten satsataan niiden esilletuontiin ja helpotetaan niiden löytämistä. Kuntasivustojen analytiikat kertovat, että käyttäjät hakevat eniten palveluita: mitä ruokaa tänään, ovatko ladut kunnossa tai missä on lähin koulu. Suuresta tietomassasta tarpeellinen tieto löytyy hyvällä haulla, johdomukaisella teemottelulla ja kattavalla suodatuksella.
Satsaus sorttaukseen
Oslon kaupunki edistää palvelujen löytymistä haulla ja teemottelulla. Etusivun näyttävä hakulaatikko kysyy, mitä olet etsimässä ja sen jälkeen tarjoaa palvelut teemoitettuna. Jos haku asetetaan alttiiksi, kannattaa siihen myös satsata. Monet toimittajat tarjoavat omia ratkaisujaan julkaisujärjestelmien hakujen tehostamiseen kuten Geniem on tehnyt Vaasassa. Hakua voidaan buustata myös chattibotilla, esimerkiksi Riihimäen kaupunki käyttää Kunta-Katia tiedon löytymiseen.
Kunnan verkkosisältöä voi suodattaa sisältötyyppien mukaan tai niiden sisällä. Sisältötyyppejä suodattaa esimerkiksi Zurich ehdottamalla haarukointiin palveluita, organisaatioyksiköitä, sisältötyyppejä tai kieliä.
Palvelut katalogista
Jotta taas sisältötyypeistä saadaan haluttu asia esille, sisältö täytyy kategorisoida. Voisiko kunnan palvelut olla verkkokaupan valikoiman tavoin selattavia katalogeja, joista kategorioita ruksimalla löytää itselle sopivan palvelun? Entä jos tähän lisäisi sivuston käytöstä saatua kokemusta, jolloin kullekin käyttäjälle tarjottaisiin palveluita, joita eniten käyttää tai tarvitsee?
Konsepti C: Uutiskärki
Moni kunta haluaa välittää mielikuvaa vireästä kunnassa, jossa tapahtuu paljon. Tämän vuoksi suurin osa kuntien sivustojen etusivuista on ajankohtaisasioiden kokoelmia: tiedotteita, tapahtumia ja somenostoja. Uutisilla ja sivuston muulla sisällöllä on kuitenkin erilaiset käyttötapaukset: uutiset tyydyttävät uteliaisuutta, muu sisältö tiedon tarvetta. Sivustolle ei tulla lukemaan uutisia, mutta niiden perusteella sinne saatetaan päätyä. Ajankohtaisuus on kuntasivustoilla relevanttia, mutta kannattaa miettiä, miten ja missä sen toteuttaa.
Helmikuussa Oulun kaupunki lanseerasi Mun Oulu -kaupunkimedian, jossa se kertoo journalistisia keinoja käyttäen kaupungin palvelusta, päätöksenteon asioista ja oululaisesta identiteetistä. Peruskunnan sivustokonseptin näkökulmasta kaupunkimedia antaa kaksi eri suuntaa: sivustojen sisällöt tukevat toisiaan tai kaupunkimedia erotetaan selkeästi omaksi palvelukseen.
Kaupunkimedia = kaupunkisivusto
Ensimmäisessä vaihtoehdossa pääsivuston kärkenä on myös ajankohtaisuus, joten uutiset ja tapahtumat liitetään vahvasti osaksi peruskunnan sivustoa. Tehdään selkeitä nostoja ja ripotellaan artikkeleita asiayhteyksiinsä. Tällöin pääsivuston ja kaupunkimedian välille syntyy hyvä ristiinlinkitys sisältöjen välille, jolloin ne täydentävät toisiaan. Tässä ratkaisussa tiedotetyyppinen uutisointi on sivustolla ja artikkelityyppinen asioiden avaaminen kaupunkimediassa.
Kaupunkimedia ≠ kaupunkisivusto
Toisessa vaihtoehdossa kaupunkimedia täyttää ajankohtaisviestinnän tarpeen ja peruskunnan sivuston konsepti nojaa esimerkiksi asukas- tai palvelunäkökulmiin. Tällöin näitä näkökulmia tuetaan ajankohtaissyötteillä sivuston solmukohdissa ja koontisivuilla. Palveluihin liittyvät tiedotteet liitettäisiin kyseessä oleviin palveluihin ja niiden laajempi käsittely olisi kaupunkimediassa.
Konsepti D: Jotain ihan muuta
Verkkosivuston konsepti on aina strateginen valinta. Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa, ja heillä on omanlaiset strategiansa omassa toimintaympäristössään.
Toisille omien palveluiden jäsentäminen on luontevinta ja korostaa kuntaa palveluorganisaationa – ja ehkä vie sivustoa kohti asiointia. Toisilla on taas ”hyvä meninki” ja vahva sisäinen pöhinä, jolloin omien aktiivisten yhdistysten, seurojen, firmojen ja julkkisten esille tuonti on tärkeää, tällöin kehityssuunta olisi enemmän yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja keskusteluun kannustavana. Ja jos kunnassa on matkailulla iso merkitys, huokuu se vahvana visuaalisuutena ja markkinointiviestinnällisempänä tyylinä.
Kun kärjet ovat kirkkaat, myös sivuston viesti on kirkas ja ne ohjaavat sisällöntuottajaa valinnoissaan. Sivuston sävy on täysin toinen, kun kuntalaista puhutellaan suoraan tai kerrotaan omasta toiminnasta.
Kärkien valinta voisi viedä sivuston suunnan joko kohti asiointia, yhteisöllisyyttä ja osallistumista, tekoälyn hyödyntämistä, verkkokauppamaisuutta tai omaa mediaa. Nämä eivät ole välttämättä vaihtoehtoisia, mutta resurssien järkevän käytön kannalta suunta kannattaa valinta oman kunnan, sen toimintaympäristön ja kuntalaisten tarpeiden mukaan.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme:
Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00).
Ilmoittaudu webinaariin
Lue palveluistamme
Pyydä tarjous
