Selvityksemme mukaan, valtaosassa organisaatioista (83 %) on käytössä digitaalinen keskustelukanava, tuttavallisemmin sisäinen some. Vapaamuotoinen keskustelu ja toisten luoman sisällön kommentointi on lähes jokaisessa organisaatiossa sisäisen somen tärkein tavoite ja toiminto. Vuorovaikutus on sisäisen sometyökalun lähtökohta ja perusominaisuus, joten tulos ei ole sikäli yllättävä. Kiinnostavampaa puolestaan on, mistä asioista työyhteisöjen sisäisissä somekanavissa keskustellaan.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Työhön liittyvä tiedon jakaminen on sisäisen somen pihvi
Sisäinen some ei ole pelkästään työpaikan sisäinen ”face”, jossa työntekijät fiilistelevät työarkea ja jakavat tunnelmakuvia (vaikka sitäkin on paljon, n. 79 prosenttia), vaan sisäinen some on kanava, joka mahdollistaa osaamisen jakamisen ja toisilta oppimisen.
Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista organisaatioista käyttää sisäistä somea tiedon, informaation ja vinkkien jakamiseen ja vajaalla 60 prosentilla organisaatioista on sisäisessä somessa vertaistukiryhmiä ja kysymys-vastaus-palstoja, joista voi kysyä apua kollegoilta. Vertaistukiryhmiä ja kysymys-vastaus -palstoja hyödynnetään erityisesti ICT-alalla (92 %) ja teollisuudessa (82 %), vastaavasti pankkialalla tämän tyyppinen sisäisen somen käyttö ei ole yhtä yleistä (33 %).
Yli 70 prosentissa organisaatioista sisäistä somea käytetään julkiseen kannustamiseen ja kiittämiseen. Noin puolessa organisaatioista jaetaan havaintoja toimintaympäristöön liittyen, ja reilussa kolmasosassa, sisäistä somea käytetään ideoiden kirjaamiseen ja jakamiseen.
Ennen viestintä- ja yhteisöpalveluiden aikakautta, monessa viestinnällisessä intrassa oli kirpputoripalsta, useimmiten ainoana vuorovaikutteisena ominaisuutena koko intrassa. Sisäistä some hyödynnetään myös tähän tarkoitukseen, mutta selvästi vähemmän kuin tietoperäiseen vuorovaikutukseen. Vain 40 prosentilla organisaatioista on kirpputoriryhmä sisäisessä sosiaalisessa kanavassaan ja erityisen mielenkiintoista on, että teollisuusalalla kirpputoriryhmät ovat hyvin harvinaisia.
Viestintä- ja yhteisöpalveluita käytetään vielä hyvin vähän työn tekemisen ohjaukseen. Työtehtäviä jaetaan ja työohjeita annetaan sisäisen somen kautta vain noin 10 prosentissa organisaatioista. Vielä harvemmassa on organisaatiot, jotka hyödyntävät sisäistä somea muiden toiminnallisten järjestelmien, kuten asiakastietojärjestelmän tai toiminnanohjausjärjestelmän tukemiseen.
Yammer ja Teams ovat vahvoilla, mutta ei kaikilla aloilla
Viestintä- ja yhteisöpalveluiden teknologioita on useita, ja monessa organisaatiossa on käytössä useampi kuin yksi työkalu. Eri teknologioilla on omat vahvuutensa ja käyttökohteensa. Osa toimii hyvin koko organisaation kattavaan viestintään, toiset ovat vahvimmillaan pienempien ryhmien ja tiimien keskinäisessä keskustelussa.
Ei ole mikään yllätys, että Microsoft on kärjessä myös sisäisen somen osa-alueella. O365-paketti on Suomen suosituin ja sen mukana tulee sekä Teams että Yammer. Kyselymme mukaan, Yammer on kaikista yleisin digitaalinen keskustelukanava, ja se on käytössä yli 65 prosentissa organisaatioista. Microsoftin Teams on käytössä noin 30 prosentilla, ja hyvin monessa organisaatiossa on sekä Yammer että Teams rinnakkain käytössä.
Yammerin ja Teamsin suhteellinen osuus pienenee, kun tarkastellaan organisaatioita, jossa alle puolet työntekijöistä ovat tietotyöläisiä. Sekä Yammerin että Teamsin käyttö edellyttää henkilökohtaisia O365-lisenssejä, ja on useita organisaatioita, joissa kaikilla suorittavan työn tekijöillä ei ole vielä henkilökohtaisia O365-lisenssejä. Monessa organisaatiossa käydäänkin keskustelua siitä, tulisiko lisenssit hankkia kaikille työntekijöille. Jos työntekijöitä on paljon, lisenssikustannukset nousevat kuitenkin nopeasti varsin korkeiksi. Silti trendi on siihen suuntaan, että kaikille työntekijöille hankitaan lisenssit, ihan tasa-arvon vuoksi, joten jää nähtäväksi, yleistyykö Yammerin ja Teamsin käyttö tulevaisuudessa myös ei-tietotyövaltaisilla aloilla.
Facebook on vahva palvelualalla, Google + yllättäen teollisuudessa
Jos viestinnällinen intra on jollain muulla alustalla kuin O365:lla, tai jos kaikilla työntekijöillä ei ole pääsyä intraan, myös sisäinen some tai tiedonjakokanava on luonteva toteuttaa jollan muulla teknologialla. Esimerkki tällaisesta alustasta on Workplace by Facebook, joka on käytössä vajaa viidellä prosentilla organisaatioista. Facebookia käytetään erityisesti palveluiden ja kaupan alalla, jossa tietotyöläisten osuus on alle 20 prosenttia työvoimasta.
Voisi kuvitella, että ei-tietotyövaltaisilla aloilla sisäinen somekanava olisi luotu osaksi intraa, mutta ei. Viestinnällisessä intranetissä oleva keskustelupalsta toimittaa sisäisen somen virkaa noin joka neljännessä organisaatiossa, mutta näissä organisaatioissa lähes kaikki työntekijät ovat tietotyöläisiä.
Slack on puolestaan käytössä vajaa neljäsosassa organisaatioista, joista suurin osa on ICT-alan organisaatioita, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksensä. Slack on saanut maineen erityisesti ohjelmistotalojen pikaviestinvälineenä ja näyttää pitävän pintansa siinä.
Google + on käytössä reilu viidellä prosentilla ja hiukan yllättäen Google korostuu teollisuus- ja rakennusalalla. Siinä, missä Yammerin kanssa usein käytetään myös Teamsiä, Googlen kaverina on useimmiten Slack.
Paikallisesti asennettavat haastajat
Yhteistä kaikille yllä mainituille teknologioille on, että ne ovat pilvipalveluita. Tämä on osalle organisaatioista haaste. Kirjoitimme aikaisemmin blogiin paikallisesti asennettavista viestintä- ja yhteisöpalveluista, kuten Rocket.chatistä ja Mattermostista. Rocket.chat sai selvityksessämme pari mainintaa ja osassa organisaatioissa on myös kehitetty oma yhteisöpalvelu, valmiiden ratkaisujen sijasta.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin