Verkkopalvelun kielivalikkoa EI SAA esittää lippurivistönä. Palaan tähän ikivanhaan asiaan, koska suhtaudun siihen intohimoisesti ja aatteellisesti: loviisalaisen Sivin äidinkieli ei voi löytyä Ruotsin monarkian lipun alta, eikä australialaisen Owenin kielivalinta voi olla ”Iso-Britannia”.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
17.5.2016
Kansallisvaltioiden lippujen käyttäminen kielivalintojen symboleina on härskiä kolonialismia. Kun mahtailevat valloittajamaat Ranska, Espanja, Portugali, Englanti ovat ensin jättäneet alistamiinsa maihin pysyvän jalanjäljen kieleen ja kulttuuriin, ei tätä imperialismia pitäisi enää verkkopalveluissa tukea valloittajien lippuja liehuttamalla. Brasilialainen ja uusiseelantilainen puhuvat omaa äidinkieltään, jolla ei enää ole mitään tekemistä EU-Portugalian tai Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.
Nättiyden ehdoilla?
Ymmärränhän toki, että ne liput ovat kiva visuaalinen elementti, joka on helppoa esittää yhdenmukaisina muotoina ja pinota siistiksi riviksi tuhnuisen tekstivalikon sijaan. Mutta eikö ihan yhtä kivasti saisi muotoiltua merkkipohjaisia kielikoodeja pikkuvalikoiksi? Vaikka näyttämällä ne ISO 639 -standardin kielitunnukset fi, sv, en, ru, et, de, fr pikkulaatikoissa? Tai sitten kolmekirjaimisina fin, swe, eng, rus, est, ger, fre?
Suomeksi vai ’in Finnish’?
Mutta väitätkö tekeväsi käyttäjälähtöistä palvelua? Totuushan on se, että jos haluat ihmisen huomaavan vieraan kielen seasta jotain tunnistettavaa, sen pitäisi olla omalla kielellä, tutussa kielimuodossa. Paras kielivalikko on ilman muuta:
Suomeksi, På svenska, In English, По-русски, Eesti keel, Auf Deutsch, En français.
Ja jos ne kätkeytyvät jonkin ”Choose language” -nimisen valintalistan taakse, pakotat jokaisen käyttäjän ymmärtämään tuon englanninkielisen otsikon. Tämä soveltuu bisnes-ympäristöön, mutta kuluttajapalveluja voi hyvinkin käyttää ihminen, joka ei osaa englantia sanan sanaa.
Milloin lippua sitten sopii käyttää?
Lippu symboloi valtiota, joten jos verkkopalvelu tarjoaa jotain – esimerkiksi tuotevalikoimaa tai palvelua – tietyssä maassa, tämä voidaan hyvin indikoida tuon maan lipulla. Verkkopalvelusta voi olla maaversio: käyttäjille luvataan erilaisia asioita Brasiliassa, Australiassa, Marokossa, Filippiineillä. Maaversioihin voidaan hyvin ohjata lippujen kuvilla.
Maaversiointi on kuitenkin ihan eri asia kuin kieliversiointi. Kanadan maaversiota halutaan lukea englanniksi ja ranskaksi, joten joka tapauksessa vaahteralipun rinnalle pitäisi saada kielivalinta. Kuten myös Suomen lipun rinnalla pitäisi näyttää suomeksi/ruotsiksi -valinnat.
Ja näytetäänkö sitten valikossa kaikkien maiden liput? Millaisella lipulla kuvattaisiin Afrikka tai Aasia? Jos osoitat verkkopalvelustasi lipuilla maaversiot Kiinaan ja Japaniin, eikö Singaporeen, Mongoliaan, Thaimaahan, Intiaan tai Jemeniin ole tarjolla mitään?
Vähän analyyttisemmalla tarkastelulla voi osoittautua, ettei siisti lippurivistö olekaan niin nätti ja siisti.
Esimerkki siististä maa- ja kieliversioiden valikosta olkoon Thulen verkkopalvelu, jossa saatavilla olevat kielet, maat, maanosat ja liput on esitetty loogisesti, seurattavasti ja käyttäjän valintoja arvostavasti: www.thule.com.
Muita käyttöliittymäsuunnittelun perusasioita:
- Mikä vika megamenussa?
- Javaskriptittömien tukeminen ja saavutettavuus
- Tekstikokoa suurennetaan selaimella, ei erillisillä nappuloilla
- Valtion lippu ei ole symboli kielivalinnalle
- Responsiivisen käyttöliittymän hyödylliset sivuvaikutukset: Web sites ARE getting better
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
