Tavallisessa arkipuheessa kaikki mieltävät yhtäläisesti, että ”konsepti” on jokin abstrakti, epämääräinen ja karkeasti hahmoteltu idea. Mitäpä sitten olisi verkkopalvelun konsepti? Ehkä jokin ylätasoinen, karkeasti hahmoteltu idea verkkopalvelusta? Epäilemättä kuitenkin kaikki ne, jotka puhuvat konsepteista, tarkoittavat sanalla vähän eri asiaa. Konseptisuunnitelma toimii joka tapauksessa pohjana verkkopalvelun kaikkien osa-alueiden suunnittelulle, joten kaikkien työhön osallistuvien pitää ymmärtää konsepti samalla tavalla. Niinpä se on syytä dokumentoida ja kommunikoida hyvin.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
28.1.2025
Konseptointityössä haetaan vastauksia siihen, miksi jokin digitaalinen palvelu rakennetaan: mitä hyötyjä siitä halutaan, ja kenen hyödyksi? Mitä hyötyjä palveluntarjoaja tavoittelee? Miten verkkopalvelu olisi hyödyksi käyttäjälleen? Millainen verkkopalvelun pitäisi olla, jotta nämä hyödyt saadaan lunastettua? Millainen se ei saa olla? Miten se eroaa edukseen toisista samankaltaisista verkkopalveluista?
Konseptisuunnitelma on sitten dokumentti, joka kuvaa ja selittää tämän idean tai lähtökohdat tai hyötyodotukset muodossa tai toisessa.
En jaksa uskoa, että mikään taho olisi standardoinut sitä, millainen olisi ”oikeanlainen” konseptisuunnitelma. Ne tuntuvat aina olevan tekijänsä näköisiä: jotkin konseptisuunnitelmat ovat pitkiä tekstisepustuksia, jotkin ovat ’moodboardin’ kaltaisia visuaalisia tunnelmointeja, jotkin miellekarttoja sisältöteemoista, jotkin rautalankamallinnuksia käyttökokemuksesta, jotkin sekatekniikalla tuotettuja Powerpoint-esityksiä.
Tärkeintä olisi, että konseptisuunnitelma naulaisi kiinni tärkeimmät lähtökohdat verkkopalvelulle ja välittäisi nämä lähtökohdat yhteisesti ymmärrettävässä ja sisäistettävässä muodossa kaikille niille osapuolille, jotka osallistuvat verkkopalvelun suunnitteluun ja toteutukseen.
Tavoitteiden asettaminen
Konseptisuunnitelman tärkeimpiä tehtäviä olisi verkkopalvelun tavoitteiden kirkastaminen: miksi verkkopalvelu tehdään, mihin sillä pyritään?
Jos palveluntarjoaja on millään tapaa mukana kaupallisessa toiminnassa, on verkkopalvelun tavoitteiden määrittely aika itsestäänselvää: todennäköisesti verkkopalvelulla pyritään kasvattamaan tuotteiden/palvelujen tunnettuutta ja myyntiä. Tämän tavoitteen pohjalta ei kuitenkaan synny kummoistakaan palvelukonseptia, joten tavoitteenasetantaa olisi syytä tarkentaa vähintäänkin sillä tasolla, millaisella strategialla, myyntitaktiikalla tai kilpailuedulla verkkopalvelu aikoo sitä tunnettuutta/myyntiä lisätä. Ja tavoitellaanko verkkopalvelulla näkyvyyttä, liidejä, yhteydenottoja, tarjouspyyntöjä, tilauksia, ostoja vai asiakkuuksia?? Millä keinoin?
Jos palveluntarjoajalla ei ole kaupallisia pyrkimyksiä, on verkkopalvelun tavoitteiden määrittely astetta hankalampaa: millaiseen toimintaan verkkopalvelu oikeastaan yrittää kävijöitään kannustaa? Liittymään johonkin? Osallistumaan johonkin? Asioimaan jossakin? Huolehtimaan jostakin kansalaisvelvollisuudestaan? Ymmärtämään jotakin? Viisastumaan?
Mitä vahvemmin jonkin verkkopalvelun olemassaolo on määritelty ”ylhäältä”, esimerkiksi lainsäädännöllä, sitä vaikeampaa on kääntää ytimekkäästi sanoiksi se, mihin verkkopalvelu oikeastaan olemassaolollaan pyrkii. Ja juuri siksi se on tärkeää tehdä.
Kohderyhmäanalyysi
Yleisimpiä konseptisuunnittelun ajatusvirheitä on se, että kohderyhmäanalyysiin suhtaudutaan ylimalkaisesti. Yllättävän usein tuudittaudutaan siihen ajatukseen, että ”meidän verkkopalvelumme tuotteita/palveluja/tietosisältöjä voi tarvita ihan kuka tahansa suomalainen”. Niin varmaan voisikin tarvita, mutta tuleeko ”kuka tahansa suomalainen” sinne verkkosivuille vierailemaan? Ei tule.
Verkkosivustolle kannattaa suunnitella (ja julkaista) vain sellaisia palveluja/tuotteita/tietosisältöjä, joita joku voisi tarvita eli tulla katsomaan sieltä verkkosivuilta. On aivan turha keksiä ja tuottaa verkkosisältöjä tasavallan presidentille, kiinalaisille tai yksisarvisille, jos ei samalla analysoida sitä, millä tavoin nuo kohderyhmät käytännössä päätyisivät sisältöjämme näkemään.
Tästä syystä kohderyhmäanalyysi ei ole mitään markkinatutkimuksen kikkailua, vaan konkreettinen väline verkkopalvelun konseptisuunnitteluun. Konseptisuunnittelijan on ajateltava,
- millaiset kävijäryhmät tulisivat sivustolle
- milllaisessa tilanteessa
- millaista polkua he olisivat sivustolle päätyneet
- mitä tietoa/palvelua/tuotetta he olisivat sieltä etsimässä ja
- mitä palveluntarjoaja haluaa näille eri kävijäryhmille myydä/tarjoilla/tehdä selväksi.
Palvelumallien kuvaus
Konseptisuunnitelman ydintä on siis tarkentaa palveluntarjoajan yksilöity, konkreettinen tavoite kunkin kohderyhmän suhteen, esimerkiksi ”saada ammattikeittiöt tekemään viikoittainen kestotilaus” tai ”innostaa aikuiset ammatinvaihtajat hakemaan muuntokoulutukseen” tai ”auttaa luvan hakijaa ilmoittamaan tarvittavat tiedot kerralla oikein”.
Kutakin näistä tavoitteista on tietenkin tuettava verkkopalveluun suunniteltavilla toiminnallisuuksilla: ne ammattikeittiöt/ammatinvaihtajat/luvanhakijat on autettava löytämään heille relevantti palvelu, ymmärtämään palveluun liittyvät reunaehdot ja ohjattava selkeästi asiointiin tämän palvelun saamiseksi.
Jotta palvelupolku sujuisi ihanteellisesti, tarvitaan palvelupolun varrelle hyviä verkkosisältöjä, mutta myös hakutoiminnallisuuksia, tietokantoja, suodatettavia listausnäkymiä, vuorovaikutusmahdollisuuksia, chatbotteja, ostoskoreja, tilausprosesseja, sisäänkirjautumisia ja paljon muuta. Niiltä osin kuin tällaiset toiminnallisuudet ovat välttämättömiä edellytyksiä konsepti-idean tavoitteisiin pääsemisessä, on ne kuvattava konseptisuunnitelmassa.
En ole oikein keksinyt hyvää termiä sille, miten nimittää sellaista yksittäistä ”palvelumuotoa”, jollaisia verkkopalveluun sisältyy useita (kuten vaikkapa ”koulutushaku” tai ”referenssipankki” tai ”palvelutiedustelut” tai ”suosikkilista”). Olen käyttänyt sanaa ”palvelumalli”, vaikka se on aika kömpelö termi kriittisen tärkeälle asialle. Konseptisuunnitelmaan on kirjattava selkeästi, mitä palvelumalleja (siis tietylle kohderyhmälle suunnattuja yksittäisiä palvelumuotoja) verkkopalveluun tulee sisältymään. Ja mieluusti nämä olisi laitettava tärkeysjärjestykseen – mitkä ovat verkkopalvelun tavoitteiden kannalta ensisijaisia palvelumalleja, mitkä toissijaisia?
Usein jonkin palvelumallin onnistuminen on kiinni siitä, että tekniset reunaehdot tukevat palvelumallin tavoitteita. Palvelumallin onnistuminen voi edellyttää vaikkapa ennakoivaa hakua, kävijän muistamista, personointia, profilointia, rekisteritiedon tallennusta, karttarajapintaa, integraatiota taustajärjestelmään ja niin poispäin. Mikäli jokin tekninen ratkaisu on välttämättömyys konsepti-idean onnistumiseksi, on se ilman muuta kirjattava konseptisuunnitelmaan tarkentamaan sitä palveluideaa, johon konsepti perustuu.
Konseptisuunnitelma ei ole vaatimusmäärittely
Vaikka konseptisuunnitelmaan on kirjattava ne tärkeimmät toiminnallisuudet, joihin konsepti-idea perustuu, ei siihen tarvitse tarkentaa kaikkia verkkopalvelun tulevia toiminnallisuuksia. Digipalvelu tulee epäilemättä sisältämään monenlaisia toiminnallisuuksia (hakutoimintoja, kävijäseurantaa, tietokantoja, kuvapankkeja, käyttöoikeushallintaa jne. jne.), mutta niihin ei tarvitse ottaa kantaa konseptisuunnitelmassa, mikäli ne eivät ole palveluidean toteutumisen kannalta olennaisia.
Verkkopalveluun sisältyvät toiminnallisuudet ovat osa palvelun teknistä suunnittelua, jota viedään eteenpäin dokumentoimalla ne vaatimusmäärittelyyn.
Vaatimusmäärittely on syytä ymmärtää dokumentiksi, joka etupäässä tukee verkkopalvelun ostamista: vaatimusten tarkentamisella pystytään arvioimaan tarkoitukseen soveltuvat järjestelmätuotteet ja teknologiat, ja määriteltyihin vaatimuksiin peilaten tekninen toteuttaja voi arvioida työmäärän ja hintalapun uudelle palvelulle. Vaikka vaatimusmäärittelystä on paljon hyötyä muillekin kuin teknisille kehittäjille, on se luonteeltaan perustavasti teknis-toiminnallinen.
Konseptisuunnitelma voi sisältää linjauksia uuden verkkopalvelun teknisistä tai toiminnallisista vaatimuksista, mutta niitä ei tarvitse ”määritellä”. Konseptisuunnitelma kuvaa palvelukonseptin kantavat ideat, joita sitten lähdetään tarkentamaan suunnittelutyössä.
Konseptisuunnitelma voi olla alustava sisältösuunnitelma
Kun verkkopalvelun suunnittelutyössä tehdään sisältösuunnitelmia palvelun rajauksista (mitä sisältöjä verkkopalveluun tulee, mitä ei), viestinnän kärjistä ja painopisteistä, sisältöjen rakennejäsennyksestä ja informaatioarkkitehtuurista sekä tekstityöstä ja copy-käsikirjoituksista, voidaan kaikkia näitä linjata alustavasti konseptisuunnitelmaan.
Verkkopalvelun konseptisuunnitelma voi siis muodossa tai toisessa dokumentoida uuden digipalvelun viestinnällisiä tai liiketoiminnallisia sisältörajauksia, teemakokonaisuuksia, asiasubstanssin jäsentelyjä tai verkkosivuston sisältötyyppien keskinäisiä eroja vaikkapa sivujen funktioiden, viestintäkonseptien, kohdeyleisöjen tai äänensävyn näkökulmista. Jokin verkkopalvelukonsepti voidaan vaikkapa selittää kaaviokuvalla, joka esittelee sisältöosiot, sisältötyypit ja näiden väliset suhteet.
Konseptisuunnitelmassa voidaan linjata prioriteetteja eri sisältöjen välille: mitkä teema-aiheet tai palvelumallit tai kohderyhmät tai konseptin osat ovat tärkeämpiä kuin toiset? Millaisia kohderyhmiä palvellaan ensisijaisesti? Minkä tavoitteen toteutuminen on kaikkein tärkeintä? Millaiset sisällöt on pakko julkaista, vaikka ne eivät ole kovin tärkeitä?
Konseptisuunnitelmaan kuvatut alustavat linjaukset sisältösuunnitelmista auttavat kaikkia asianosaisia ymmärtämään konkreettisemmin, millaisista asioista tuleva palvelu koostuu, ja mikä niissä on olennaisinta.
Konseptisuunnitelma voi olla alustava hahmotelma käyttökokemuksesta
Konseptisuunnitelma voi myös tarjota alustavia linjauksia tulevan verkkopalvelun käyttökokemuksesta, käyttöliittymistä, vuorovaikutuksesta, toiminnallisuuksista tai visuaalisesta ilmeestä. Kun nuo suunnittelun osa-alueet tarkentuvat aina pikku hiljaa verkkopalvelua rakennettaessa, voidaan niiden alustavia linjauksia kirjata konseptisuunnitelmaan sen mukaan, mitkä osa-alueista ovat tärkeimpiä suunnittelutyötä ohjaavia tekijöitä.
Jonkin verkkopalvelun palvelukonseptin idean välittäminen voi vaatia sitä, että palvelun look & feel kuvataan esimerkiksi visuaalisina kuvina, fiiliselementteinä tai väripaletteina. Jokin palvelukonsepti saattaa avautua vain siitä, että sen keskeinen hakutoiminnallisuus tai tuotekatalogi havainnollistetaan vaikkapa rautalankamallinnuksella. Jokin palvelukonsepti on selitettävä kuvalla käyttäjäpolkujen etenemisen vaiheista sivulta toiselle.
Joissakin palvelukonsepteissa käyttökokemuksen linjaukset ovat kokonaan toissijaisia eivätkä siksi tule käsitellyiksi konseptisuunnitelman osana.
Konseptisuunnitelma voi olla alustava tekninen suunnitelma
Mikäli konsepti-idean kriittisenä menestystekijänä on jokin toiminnallisuus tai tekninen kyvykkyys, tämä on syytä kuvata konseptisuunnitelmaan.
Konsepti-ideaan voi sisältyä vaikkapa jokin joustava hakuominaisuus, tietokanta, vuorovaikutteisuus, profilointi, verkkokauppa tai vastaava toiminnallinen ominaisuus, jonka ainutlaatuisen palvelukokemuksen ympärille konsepti kutoutuu. Joissakin konseptisuunnitelmissa korostuvat tällaiset toiminnallisuuksien tai teknisten reunaehtojen kuvaukset.
Toisinaan konsepti-idea nojaa vahvasti tiettyyn taustalla olevaan järjestelmätuotteeseen, tekniseen ratkaisuun tai integraatioon, joka mahdollistaa tai perustelee konseptin. Tällöin konseptisuunnitelmaankin kirjataan enemmän teknisiä kuvauksia, arkkitehtuurikuvia, datamallien kuvauksia tai teknisiä reunaehtoja, vaikka näitä ei tarvittaisi esimerkiksi tavanomaisen ”markkinointiviestinnällisen” digipalvelun konseptisuunnitelmassa.
Konseptisuunnitelma voi olla alustava projektisuunnitelma
Kun konseptisuunnitelma kuvaa verkkopalvelun kantavan idean ja välttämättömät menestystekijät, voi noihin edellytyksiin toisinaan sisältyä myös reunaehtoja toteutustyön prosesseista. Tuolloin konseptisuunnitelma on jo lähellä ylätasoista alustavaa hankesuunnitelmaa.
Joskus konsepti-idea voi toteutua vain sillä edellytyksellä, että digipalvelun ylläpitoprosessit, hallintamalli tai palveluntarjoajan organisoituminen saadaan tietynlaiseksi. Näissä tapauksissa konseptisuunnitelma voi sisältää linjauksia sisällöntuotannon organisoimisesta tai henkilöresursseista, tehtävistä, ryhmistä ja rooleista, joita tarvitaan verkkopalvelun aikaansaamiseksi. Tyypillisesti näitä asioita täsmennetään vasta verkkopalvelun toteutuksen projektisuunnitelmassa, mutta mikäli ne ovat konseptin kannalta välttämättömiä, voivat ne olla mukana konseptisuunnitelman olennaisissa linjauksissa.
Sama koskee budjetoinnin tai aikataulutuksen kysymyksiä: konsepti-ideaa luotaessa ei ole mitenkään välttämätöntä ottaa kantaa siihen, paljonko verkkopalvelu maksaa tai missä vaiheissa / milloin se toteutetaan, vaan nämä voidaan tarkentaa myöhemmin projektisuunnitelmissa. Joihinkin konseptisuunnitelmiin voidaan kuitenkin sisällyttää myös kustannuslaskelmia tai tiekarttoja palvelun toteutuksen vaiheista tai aikataulusta – etenkin jos ne ovat konseptisuunnitelman hyväksymiseen kiinteästi liittyviä reunaehtoja. North Patrolin projekteissa kuitenkin konseptisuunnitelma kuvaa tyypillisimmin vain konseptoidun verkkopalvelun ominaisuuksia, ja sen toteuttamisen edellytyksiin, vaatimuksiin, prosesseihin ja projektointiin kantaa ottava dokumentti on pikemminkin esiselvitys.
Palvelukonsepti on dokumentoitava
Kun konsepti-idean pohjalta ryhdytään vakavasti suunnittelemaan uutta verkkopalvelua, tarkentuvat suunnittelutyön eri osa-alueet: sisältörajaukset, rakennesuunnittelu, tekstityö, käyttöliittymäsuunnittelu ja visuaalinen suunnittelu. Tavallisesti näistä eri osa-alueista vastaavat vähän eri asiantuntijat, niin on tietysti aivan elintärkeää, että heidän kaikkien työtä ohjaavat yhteiset tavoitteet ja periaatteet.
Tästä syystä palvelukonsepti on dokumentoitava: on kirjattava jonkinlainen esitys ei-vielä-olemassaolevasta verkkopalvelusta, jotta jokaisen suunnittelijan päässä on yhteisesti jaettu visio tavoiteltavasta lopputuloksesta.
Konseptisuunnitelman pitää dokumenttina olla sellainen, että siitä voidaan puhua yhdessä. Sen täytyy kääntää verkkopalvelun idea sanoiksi ja käsitteiksi niin konkreettisesti, että siitä voidaan käydä keskustelua: siitä voidaan olla samaa mieltä tai eri mieltä, tai sen prioriteetteja voidaan kääntää erilaiseen järjestykseen.
Ja konseptisuunnitelman pitää lausua ääneen verkkopalvelun tavoitteisiin liittyviä ajatuksia. Pelkkää käyttöliittymämallinnusta tai rakennesuunnitelmaa tai layout-mallia tai arkkitehtuurikaaviota ei voi sanoa konseptisuunnitelmaksi.
Konseptisuunnitelman sisällysluettelo?
Kun olen juuri edellä esittänyt, että konseptisuunnitelmalle ei voi antaa mitään standardimallia, tuntuu ristiriitaiselta esittää ehdotuksia siitä, mitä konseptisuunnitelma ihanteellisesti sisältäisi. Konseptisuunnitelmaksi saa vapaasti väittää ihan mitä tahansa kuvausta digipalvelusta.
Mutta jotta syntyisi edes jokin konkreettinen kuva siitä, millaisia konseptisuunnitelmia North Patrolissa tehdään, pistän tähän listan niistä asioista, jotka tavallisesti käsitellään muodossa tai toisessa meidän luomassamme konseptisuunnitelmassa:
- Nykytilan kuvaus
- Syyt uuden digipalvelun rakentamiselle
- Kohderyhmät ja kohderyhmäkohtaiset palvelutavoitteet
- Erikieliset kohderyhmät
- Viestintätavoitteet
- Palvelukanavien jäsennys
- Palvelukanavien roolit ja tehtävät
- Käyttöpolut / palvelupolut
- Käyttäjäpersoonat
- Nykyisen palvelun ongelmat
- Ratkaisut ongelmiin
- Tavoitteet digipalvelulle
- Uuden digipalvelun sisältämät palvelumallit
- Sisältökonsepti
- Sisältötyypit / sivukonseptit
- Sisältörakenteet
- Käyttökokemuksen avainratkaisut
- Vuorovaikutus, navigointimallit
- Toiminnalliset ratkaisut
- Tekniset ratkaisut ja teknologiavalinnat
- Hylätyt ratkaisuvaihtoehdot
Konseptisuunnitelma on johtamisen väline
Konseptisuunnitelman dokumentointi ei ole mitään ”projektibyrokratiaa”, vaan aidosti hyödyllinen väline: sen avulla verkkopalvelun idea teroitetaan, sovitaan, selitetään ja välitetään.
Konseptisuunnitelma esitetään johdolle, ja johdon pitää hyväksyä se – näin saadaan toteutusprojektille selkäranka ja johdon tuki.
Konseptisuunnitelma esitellään kaikille suunnittelijoille – näin suunnittelun jokainen osa-alue sisällöistä ja visuaalisesta ilmeestä teknisiin ratkaisuihin tähtää yhteisesti jaettuun visioon tavoitteista. Vaikka tekniset kehittäjät lukevatkin tyypillisimmin vaatimusmäärittelyä dokumenttina, johon työnsä pohjaavat, on heidänkin oltava perillä niistä konseptuaalisista lähtökohdista, joiden tavoitteisiin kehittäjän suunnittelemien toiminnallisuuksien ja ratkaisujen tulee vastata.
Konseptisuunnitelma selitetään kerta toisensa jälkeen sisällöntuottajille: konsepti toteutuu tai jää toteutumatta jokaisessa virkkeessä, joka verkkopalvelussa julkaistaan. Niinpä jokaisen sisällöntuottajan on ymmärrettävä, mihin hänen täytyy omilla tuotoksillaan pyrkiä.
Ja kun uusi verkkopalvelu on julkaistu, tulee sille linjatyössä aina uusia sisällöntuottajia ja teknisiä kehittäjiä – näille on aina uudestaan selitettävä, mikä verkkopalvelun palvelukonsepti pohjimmiltaan on. Tämä kantava idea ei nimittäin käy ilmi pelkästään sivustoa selailemalla.
Ja kun vuosien saatossa verkkopalvelun idea tai tavoitteet tai prioriteetit muuttuvat, on säännöllisesti tarkistettava, miten muutokset vaikuttavat kokonaiskonseptiin. Mikäli organisaation strategia muuttuu isosti, tai palvelulle tunnistetaan aivan uudenlaisia kohderyhmiä, tai digipalveluun tulee mukaan aivan uudenlainen palvelumalli, on syytä harkita sitä, että konseptisuunnitelma tarkistettaisiin ja ehkä suunniteltaisiin uudelleen.
North Patrolin suunnittelu- ja määrittelytyössä syntyy aina jonkinlainen konseptisuunnitelma muodossa tai toisessa asiakkaan tarpeen mukaan. Toteutamme myös konseptointiprojekteja, joissa keskitytään yksinomaan konseptisuunnitelman luomiseen. Mikäli kaipaat asiantuntijan tukea oman verkkopalvelun palvelukonseptin suunnitteluun ja dokumentointiin, ota yhteyttä! Lue lisää konseptisuunnittelun palveluistamme
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: B2B-asiakkaan ostoprosessi verkossa – miten saada verkkopalvelu tukemaan myyntiä? (26.3.2025 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
