Jatketaan hiukan tässä blogissa jo aikaisemmin aloitettua keskustelua palvelumuotoilusta, ja otetaan lähempään tarkasteluun ratkaisumuotoilu. Siinä, missä palvelumuotoilun ytimessä on jonkin tahon tarjoamat palvelemisen muodot kokonaisuudessaan, ratkaisumuotoilussa keskitymme yksittäisen lopputuloksen suunnitteluun muotoiluperiaatteita noudattaen.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
30.1.2023
Digitaalisia palveluita suunnitellessa, palvelumuotoilusta on tullut lähes de-facto standardi, ja kaikissa projekteissa tulisi ”palvelumuotoilla”. Jos lopputulos on tiedossa, emme kuitenkaan ole aidosti palvelumuotoilemassa. Palvelumuotoilussa formaatti, eli lopputulos ei saisi olla etukäteen päätetty, eli työn lähtökohta ei voi olla esimerkiksi uusi verkkopalvelu. Jos suunnittelisimme asiakaskokemuksen ideaalitilaa palvelumuotoillen, voisimme prosessissa päätyä johonkin aivan muuhun lopputulokseen kuin mikä ennakko-odotuksemme oli. Kun lopputulos on jo päätetty, kyse on enemminkin tämän ratkaisun muotoilusta, kun palvelun muotoilusta.
Tässä kohdin ehkä ajattelet, että kyse on vain semantiikasta, ja tietyltä osin onkin, mutta kyse on myös odotusten hallinnasta. On tärkeää tietää, mihin oikeasti ollaan ryhtymässä ja mitä lopputuloksena on syntymässä, kun aloitetaan palvelumuotoiluprojekti.
Tässä maassa on paljon hyviä palvelumuotoilijoita, joiden työ on aidosti uusien palvelumuotojen ja konseptien innovointia, prosessien suunnittelua ja kokonaiskuvan luomista. Tämä työ jää – ja kuuluukin jäädä – suhteellisen ylätasolle. Palvelumuotoilussa luodaan suurempaa visiota, joka tarvitsee vielä ison annoksen konkretiaa, ennen kuin päästään toteutusasteelle.
Tämä voi joskus tulla yllätyksenä asiakkaalle, joka mittavan palvelumuotoiluprojektin jälkeen huomaa, että ei heillä olekaan kädessä selkeää suunnitelmaa siitä, että mitä nyt pitäisi tehdä. Palvelumuotoiluprosessissa on voitu tunnistaa tarpeita esimerkiksi verkkopalvelulle tai jollekin muulle kontaktipisteelle, mutta nämä on suunniteltava tarkemmin, ennen kuin voimme kääriä hihat ja ryhtyä rakennustöihin.
Palvelumuotoilu on kaupunkisuunnittelua, ratkaisumuotoilu arkkitehdin työtä
Palvelumuotoilua voidaan rinnastaa esimerkiksi kaupunkisuunnitteluun. Luomme visiota siitä, miten ihmiset kaupungissa liikkuvat ja mitä tekevät missäkin kohdin, mutta ennen kuin urakoitsija voi ryhtyä rakentamaan uutta ajanviettopaikkaa kaupunkilaisille, täytyy sekä arkkitehdin että insinöörin tehdä oma suunnittelutyönsä.
Sama analogia pätee verkkopalvelusuunnitteluun. Visio siitä, että verkkopalvelu tarvitaan ja miten se nivoutuu asiakkaan palvelupolkuun voi hyvin tulla palvelumuotoilutyöstä, mutta arkkitehdin on muovattava ratkaisu, jonka pohjalta insinööri voi tehdä tarkemmat määrittelyt, jotta urakoitsija pääsee töihin.
Sekä kaupunkisuunnittelija että arkkitehti voivat suunnittelutyössään käyttää samoja menetelmiä, mutta kohde on eri. Niin palvelumuotoilussa kuin ratkaisumuotoilussa voidaan hyödyntää samoja muotoiluajattelun periaatteita. Molemmille on myös omat paikkansa, kuten myös vaatimusmäärittelylle, joka rinnastuu lähinnä insinöörin piirrustuksiin ja käyttöliittymäsuunnittelulle, joka vastaa karkeasti sisustussuunnittelijan työtä. Näiden paikka on vain eri kohdassa jatkumoa.
Jos palvelumuotoilun fokus on kaupunkikuvassa, kokonaisuudessa ja visiossa, ratkaisumuotoilussa katsotaan rakennuksen ideaa, palvelukonseptia ja kokonaisilmettä ja käyttöliittymäsuunnittelussa tarkennetaan, miten kävijä liikkuu käytäviä ja kerroksia pitkin. Siinä välissä jonkun on kiinnitettävä huomiota myös talotekniikkaan.
Jos tiedät, että olet rakentamassa uutta kirjastoa, et tarvitse kaupunkisuunnittelijaa vaan arkkitehtiä.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
