Datakatsaus: Valtionhallinnon julkaisujärjestelmät Suomessa
Selvitimme, mitä julkaisualustoja Suomen valtionhallinnon organisaatiot käyttävät. Kävimme läpi 100 valtionhallinnon organisaation sivustoa, ja tulokseksi tuli, että valtionhallinnossa yleisimmin käytetyt julkaisujärjestelmät olivat Liferay (33 %), WordPress (18 %) ja Abako Stato (12 %).
Tämä jako poikkeaa muusta julkisesta sektorista, sillä WordPress hallitsee kokonaisuudessaan kuntien, valtionhallinnon ja oppilaitosten julkaisujärjestelmäkenttää: WordPressillä julkaisee 30 % organisaatioista. Drupalilla julkaisee 14 % ja Liferaylla 11 %.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Katsauksen data perustuu North Patrolin luomaan tietokantaan, jonka tulokset muodostuvat pääosin kahden kaupallisen teknologiatutkan datasta. Koneellisesti sivustoja analysoivat tutkat eivät tunnistaneet kaikkia teknologioita, joten North Patrolin konsultit kävivät loput manuaalisesti läpi. Tunnistamattomien sivustojen määrä saatiin laskettua 5 sivustoon.
Liferay valtionhallinnon ykkönen
Liferay hallitsee valtionhallinnon julkaisujärjestelmiä, sillä sen päälle on rakennettu 33 % valtionhallinnon organisaatioiden verkkopalveluista. Liferay-sivustoja ovat julkaisseet esimerkiksi Maahanmuuttovirasto, Puolustusvoimat ja Ulkoministeriö.
Liferayn valta-asemaa selittää valtionhallinnon yhteinen julkaisualusta (YJA). Valtori (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) tarjoaa valtionhallinnolle yhteisiä alusta- ja järjestelmäratkaisuja. Verkkosivustojen julkaisua varten on YJA, jonka julkaisujärjestelmä on Liferay. Yhteisen julkaisualustan rakentaminen alkoi vuosikymmenen alussa, ja ensimmäisen sivuston toteutti Valtiovarainministeriö.
Liferay on parhaimmillaan asiointipalvelujen alustana, ja siitä on saatavilla kaupallinen DXP-versio ja avoimen lähdekoodin versio.
WordPress on maailman ja myös Suomen yleisimmin käytetty julkaisujärjestelmä. Niin yksityinen kuin julkinen sektori hyödyntää laajasti tätä avoimen lähdekoodin järjestelmää.
Abako Staton osuus yllätys
Valtionhallinnossa kolmanneksi käytetyin julkaisualusta on Abako Stato, jolla on julkaistu seitsemän organisaation verkkosivustot (12 %). Tosin yhdellä organisaatioilla on näistä yhteensä viisi sivustoa, mikä nostaa Abako Staton asemaa kokonaisvertailussa.
Abako Stato on Abako Oy:n oma julkaisujärjestelmä.
Isojen takana pieniä järjestelmiä
Valtionhallinnossa käytetään yhteensä 19 eri julkaisujärjestelmää.
Kaikkiaan valtionhallinnon julkaisujärjestelmät jakautuvat 19 teknologian kesken, joista kolmella eniten käytetyllä on julkaistu yli 60 % sivustoista. Kymmenellä julkaisualustoista on julkaistu vain yhden organisaation sivusto.
Laajoja verkkopalveluja ja kevyitä verkkosivustoja
Valtionhallinnon organisaatioiden julkaisujärjestelmät ovat hyvin erilaisessa käytössä: toisaalta ne ovat vaativien verkkopalvelujen alustoja, joihin on yhdistetty erilaisia järjestelmiä; toisaalta ne ovat pieniä suhteellisen pienen organisaation sivustoja, joissa korostuvat viestinnälliset tarpeet.
Liferayn valta-asema valtionhallinnon organisaatioiden keskuudessa ei ole yllätys. Pienoinen yllätys sen sijaan on se, että järjestelmä ei ole valtionhallituksen suosituksesta huolimatta vielä laajemmin käytössä. Tällä hetkellä YJAa ovat hyödyntäneen suhteellisesti eniten isot ja pienet organisaatiot.
Liferayn asemaa puolustaa järjestelmän kyvykkyys laajojen ja asiointiin perustuvien verkkopalvelujen alustana. Isoissa valtionhallinnon organisaatioissa Liferayta on hyödynnetty muutenkin kuin sisällön julkaisualustana. Se onkin suotavaa, sillä pelkästään julkaisujärjestelmänä käytettäessä Liferayn kokonaisukustannukset ovat varsin korkeat verrattuna moniin kilpailijoihin.
Valtaavatko avoimen koodin järjestelmät myös valtionhallinnossa?
Abako Staton paikka kärkikolmikossa selittynee yhden kilpailutuksen voittamisessa. Valtionhallinnossa teknologiapäätökset on tähän saakka tehty usein osana laajoja kilpailutuksia, joissa on haettu yhtä järjestelmää isolle joukolle hyvin erilaisia sivustoja.
Abako markkinoi Statoa vaativiin ja asiakohtaisiin tarpeisiin sovitettuna digitalisaatioalustana. Nähtäväksi jääkö, saako Abako säilytettyä asemansa valtionhallinnon organisaatioiden julkaisujärjestelmänä. North Patrolilla ei ole tiedossa, että uusia sivustoja oltaisiin julkaisemassa Abako Statolla.
Tulevat vuodet näyttävät, millainen on YJAn jatko ja miten avoimen lähdekoodin järjestelmät valtaavat kenttää etenkin kevyemmän sisällöntuoton tarpeisiin. Valtionhallinnon sivustoille on leimallista se, että siellä on sekä todella isoja sivustoja että paljon pieniä sivustoja, ja on ehkä epärealistista ajatella, että yksi tekninen ratkaisu voisi olla sopiva ja kustannustehokas näille kummallekin tapaukselle. Mikäli YJA jatkaa Liferay-linjalla, sen todennäköisesti kannattaisi keskittyä näihin isoihin sivustoihin.
Julkishallinnon organisaatiot ovat Suomessa tyypillisesti suosineet avoimen lähdekoodin ratkaisuja lähinnä kilpailuttamissyistä. Vielä 10 vuotta sitten kaupallisilla tuotteilla oli vahva asema. Esimerkiksi kunnissa pienet kaupalliset tuotteet ovat vaihtuneet viime vuosina avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiksi ja tällä hetkellä yli puolet Suomen kunnista käyttää avoimen lähdekoodin järjestelmiä. Tämä suuntaus on nähtävissä varmasti myös valtionhallinnon julkaisujärjestelmien valinnoissa silloin, kun verkkosivustoilla ei ratkaista asioinnin tarpeita. Tässäkin selvityksessä on nähtävissä WordPressin nousu ratkaisemaan kevyempien sivustojen tarpeita.
FM, KK Anna Availa on verkkoviestinnän sekä sisäisten ja ulkoisten verkkopalvelujen asiantuntija. Anna konsultoi asiakkaita verkkohankkeiden valmistelussa, vaatimusten määrittelyssä ja konseptisuunnittelussa.
Anna on työskennellyt verkkoviestinnän parissa useissa organisaatioissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yritysten ja kaupunkiorganisaation viestintäpäällikkönä hän on kehittänyt voimakkaasti verkkoviestintää ja luonut organisaatioiden sähköisen viestinnän kokonaisuuksia, joista ovat löytyneet verkkopalvelujen ja introjen lisäksi muun muassa verkkolehdet, -vuosikertomukset ja -lehdet sekä sisäiset ja ulkoiset sosiaaliset mediat.
Annalla on parinkymmenen vuoden ajalta kokemusta lukuisista järjestelmistä, teknologioista ja toimittajista. Johtoryhmätyöskentely useissa organisaatioissa on antanut ymmärryksen siitä, miten liiketoimintaa tuetaan verkkoviestinnän keinoin.
Työssään Anna on vastannut viestintäjärjestelmistä ja toiminut useissa eri rooleissa kehittäessään ja ylläpitäessään niitä niin projektien vetäjänä kuin sisällöntuottajana.
Laajojen tietomassojen muovaaminen verkkosivustoksi vaatii tietorakenteiden, käyttöliittymien ja toimintojen muotoilua palveluksi, joka tähtää tietojen löydettävyyteen, miellyttävään käyttökokemukseen ja tiedolla vaikuttamiseen. Helppokäyttöisillä ylläpitotyökaluilla varmistetaan tietojen pysyminen ajantasaisina.
Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Vuosittain meillä suunnitellaan ja valmistellaan yli 50 erilaista digipalvelu-uudistusta ja tietojärjestelmähanketta. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.
Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.
Emme myy koodausta emmekä lisenssejä
Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.
Realistisuus ja kaukonäköisyys
Suunnittelemme digipalveluiden palvelukonsepteja, toteutustapoja ja arkkitehtuureja, jotka kestävät aikaa ja jatkokehittämistä. Me painotamme ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, hyvien kumppaniehdokkaiden löytymistä ja kustannusten ennustettavuutta.
