Datakatsaus: Kuntien käyttämät julkaisujärjestelmät Suomessa

Selvitimme, mitä julkaisualustoja Suomen 311 kuntaa käyttää. Vuonna 2018 kunnat käyttivät 49 erilaista alustaa julkaistessaan kunnan verkkosivuja. Kärjessä olivat varsin odotetusti WordPress ja Drupal, mutta kärkikaksikon jälkeen kilpailua sijoituksista kävivät hyvin monenlaiset teknologiat.

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

8.4.2019

Anna Availa

Katsauksen data perustuu North Patrolin luomaan tietokantaan, jonka tulokset muodostuvat pääosin kahden kaupallisen teknologiatutkan datasta. Koneellisesti sivustoja analysoivat tutkat eivät tunnistaneet kaikkia teknologioita, joten North Patrolin konsultit kävivät loput manuaalisesti läpi. Tunnistamattomien sivustojen määrä saatiin laskettua alle 20 sivustoon, joten datan kattavuus ja tarkkuus on Suomen kuntakentässä uniikkia.

TOP-5 teknologiat

Viisi suosituinta Suomen kuntien käyttämää julkaisualustaa vuonna 2018 olivat WordPress, Drupal, Joomla, Liferay ja Tietotalon Infoweb (kuva 1).


Kuva 1. Viisi yleisintä kuntien käyttämää julkaisujärjestelmää

WordPress on julkaisualustana kuntien suosiossa, sillä viidesosa Suomen kunnista julkaisi sillä verkkosivunsa (yhteensä 67 kuntaa). WordPressiä käyttäviä kuntia olivat esimerkiksi Hämeenlinna, Savonlinna ja Siilinjärvi.

Toiseksi yleisin julkaisujärjestelmä oli Drupal (42 kuntaa). Drupal-sivustoja löytyi esimerkiksi Kuusamosta, Raahesta ja Saarijärveltä.

Joomla oli kolmanneksi suosituin julkaisualusta (22 kuntaa), ja sillä tehtyjä verkkosivuja oli esimerkiksi Jämsä, Kaustinen ja Ähtäri.

Vajaa 20 kuntaa julkaisi kuntasivustonsa Liferaylla (19) tai Tietotalon InfoWebillä (16). Liferaylla julkaisivat esimerkiksi Kuopio ja Outokumpu; InfoWebillä Rovaniemi ja Taipalsaari.

Repaleinen kenttä

Viidellä yleisimmällä järjestelmällä julkaistiin 54 % kuntien sivustoista, joten markkinaa ei voi pitää erityisen keskittyneenä. Johtavalla teknologiallakin (WordPress) on vain viidesosa kokonaismarkkinasta. Kuntien julkaisualustakenttä hajoaakin heti viiden kärjen jälkeen. Parillakymmenellä julkaisualustalla oli muutamia kuntia käyttäjinään ja parillakymmenellä vain yksittäinen kunta. Tällaista teknologiakirjoa voi pitää varsin laajana (kuva 2).

Kuva 2. Kuntien käyttämät julkaisujärjestelmät

Runsas joukko kunta-asiakkaita oli TOP-5-kandidaattien lisäksi muun muassa Cubescomin toteuttamilla teknologia-alustoilla, Poutapilven P4-julkaisujärjestelmällä, Lianan Sivuviidakko-julkaisujärjestelmällä, Valu Digitalin Base C6 -alustalla ja Innofactorin Primella. Myös yhdellä "klassisimmista" julkaisujärjestelmistä, CMS Made Simplellä, pyöri lähes kymmenen kuntasivustoa.

Muutamia kunta-asiakkuuksia löytyi isolta kirjolta erilaisia teknologioita, mukana tässä joukossa on mm. Episerver, ProcessWire, Concrete5, SharePoint, SilverStripe.

Hyvin räätälöityjä toteutuksia oli kuntasivustoissa hyvin vähän. Tämä ei kuitenkaan ollut yllättävää tällä alueella. Kuntien asiointikanavat ovat tyypillisesti erillisiä kokonaisuuksia, joten kuntien verkkosivustot ovat yleensä juuri sitä, mihin julkaisujärjestelmät on suunniteltukin. Erilaisten web-sovellusten yleistyessä ja esimerkiksi PWA-kehityksen myötä (Progressive Web Apps) voi olla, että räätälöidymmätkin ratkaisut yleistyvät, mutta toistaiseksi tästä ei ole mitään merkkejä.

Yhteiset alustaprojektit näkyvät datassa

Viime vuosina on yleistynyt yhteisten sivustopohjien käyttö tietyllä teknologialla. Eniten käytetyissä järjestelmissä näkyy esimerkiksi kuntien yhteistyössä käyttämä Drupaliin pohjautuva kuntasivusto, WordPressin päälle tehdyt erilaiset kuntasivustotuotteet ja muutamalle kuntaryppäille tehdyt Liferay-sivustot.

Osa yhteisillä ratkaisuilla tehdyistä sivustoista on myös ulkonäöllisesti hyvin samankaltaisia. Vertaa esimerkiksi Drupal-sivustoja Imatra ja Pori, Liferay-sivustoja Tuusniemi ja Vesanto tai WordPress-sivustoja Kalajoki ja Kangasala.

Hyvin monenlaisia lisenssimalleja

Kuntien verkkosivustojen taustalla olevat järjestelmät ja näiden lisensointimallit jakautuvat pääosin kolmeen ryhmään:

1. Avoimen lähdekoodin teknologioihin kuten WordPressiin, Drupaliin, Jooomlaan, Liferayn CE-versioon, SilverStripeen, Concrete5:een, ProcessWireen tai CMS Made Simpleen
2. Kaupallisiin, laajalti maailmalla käytettyihin tuotteisiin kuten Episerveriin ja IBM WebSphereen
3. Yksittäisen toimittajan omiin kaupallisiin tuotteisiin kuten Tietotalon Infowebiin, Cubescomin tuotteisiin, Poutapilven P4:een, Liana Technologiesin Sivuviidakkoon, Valun Base C6 -tuotteeseen, Innofactorin Primeen tai Fujitsun NetCommunityyn.

Erilaisten lisenssimallien käyttö ei datan perusteella korreloinut kunnan kokoluokan kanssa. Suomen 20 suurimmalla kaupungilla oli käytössään niin avoimen lähdekoodin kuin kaupallisten ja toimittajien omia tuotteita verkkosivustoratkaisuinaan. Vastaava tilanne oli myös keskikokoisilla kunnilla, joiden asukasluvun mediaani on noin 6 000.

Drupalia ja WordPressiä niin isoilla kuin pienillä kunnilla

Isommilla kunnilla on isommat sivustot, joten ennakkoon oletimme, että eri alustat olisivat käytössä eri kokoisissa kunnissa.

Karkeasti ottaen avoimen lähdekoodin ratkaisuista Drupalilla tehdyt sivustot painottuivat isoihin kaupunkeihin; WordPressillä pienempien kaupunkien. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että erot ovat pieniä.

WordPressillä sivustonsa julkaisi muutama yli 30 000 asukkaan kunta, yli puolet WordPressiä käyttävistä oli pieniä alle 6 000 asukkaan kuntia ja kolmasosa keskikokoisia. Drupalia oli käytössä enemmän isommilla kunnilla, mutta muuten jako on vastaavankaltainen kuin WordPressiä käyttävillä: puolella pienistä kunnista ja reilulla kolmasosalla keskikokoisista. Toki täytyy muistaa, että yli puolet Suomen kunnista on pieniä, alle 6 000 asukkaan kuntia.

Selkeämpi jako eri julkaisualustojen välillä oli siinä, että kaupallisia, muualla maailmassakin käytössä olevia tuotteita, oli käytössä isoissa kaupungeissa ja yhden toimittajan tarjoamia, harvemmin käytettäviä julkaisualustoja, oli pienillä kunnilla. Esimerkiksi Suomen suurimmista kaupungeista, Helsinki käyttää IBM:n alustaa, Espoo taas nojaa Fujitsun toimittamaan NetCommunityyn. Pienillä kunnilla on taas käytössä varsin paljon yksittäisten, varsin pienien toimittajien omia ohjelmistotuotteita.

Yhä useampi kunta tekee yhteistyötä teknologiaratkaisuissa

Yhteiskehittämishankkeissa valitut teknologiat myös heijastuvat useisiin kuntiin, mikä näkyy esimerkiksi Liferayn hyvässä sijoittumisessa tässä katsauksessa. Yhteiskehityksessä voidaan hyvin päätyä erilaisiin ratkaisuihin, kuin mihin yksittäinen kunta päätyisi, ja tämä voi jatkossakin vaikuttaa merkittävästi kuntien käyttämään teknologiakirjoon.

Tällä hetkellä tosin yhteiskehittämistä tehdään monilla alustoilla, joten näiden valintojen vaikutukset katsauksen dataan eivät ole valtavia.

Toinen viime vuosien merkittävä muutos kuntakentässä on palveluiden integroituminen yhä enemmän ulkopuolisiin tahoihin. Esimerkiksi PTV-integraatioiden kanssa ovat painineet viime vuosina monet kunnat. Tällainen kehitys kannustaa tekemään teknologiaratkaisuja, joissa olisi saatavissa yhteiskehittämisen hyötyjä, vaikka vain yksittäisten rajapintojen tai moduulien kautta.

Moni kunta on uudistuksen edessä

Yksittäisen vuoden datan perusteella on vaikea sanoa, mihin suuntaan markkina on menossa, mutta ainakin datan perusteella voi esittää väitteen, että moni kunta tulee uudistamaan sivustojaan tulevina vuosina jo teknologian asettaman pakon vuoksi.

North Patrolin projekteissakin julkaisualustan kehityksen hyytyminen on usein yksi tärkeimmistä syistä, minkä vuoksi verkkosivusto halutaan uudistaa, ja tämän katsauksen teknologioissa on paljon tuotteita, joiden tuotekehitys on hyytynyt jo vuosia sitten.

Etenkin pienempien kuntien käyttämissä tuotteissa on todella paljon käytännössä elinkaarensa päässä olevia tuotteita, joita ei ole kehitetty enää vuosiin. Näiden kuntien siirtymä kohdistunee ainakin WordPressiin ja Drupaliin, mutta koska kuntien käyttämä teknologiakirjo on kovin laaja, niin epäilemättä moni ottaa käyttöön muitakin ratkaisuja.

Yhteenveto: Avoin koodi hallitsee, mutta hyviä vaihtoehtoja on paljon

Kuntien käyttämät julkaisujärjestelmät ovat todella kirjava kenttä, vaikka avoimen lähdekoodin ratkaisut miehittivätkin TOP-3-sijoitukset vuonna 2018. Hyvän lopputuloksen voi saada aikaiseksi monella eri teknologialla.

Katsauksessa mainittujen teknologioiden välillä on kuitenkin suuria eroja kustannuksissa, ylläpidon helppoudessa, sisällöntuottajien käyttöliittymissä ja toimittajakentän osaamisessa. Esimerkiksi kuntien verkkopalveluihinsa investoima raha vaihtelee merkittävästi. Moni on voinut tehdä sivustonsa vain muutamilla kymppitonneilla, kun taas joukossa on teknologioita, joiden pelkkiin lisensseihin ja ensimmäiseen pystytykseen on tarvittu satoja tuhansia euroja.

Katsauksen perusteella on silti vaikea vielä tehdä merkittäviä johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan sivustot ovat menossa. Datan perusteella näyttää siltä, että kuntien tarpeita voivat palvella hyvin monenlaiset lähestymistavat ja hyvin monenlaiset palveluntarjoajat - ja jokaisen kunnan kannattaakin ensin selvittää omat tarpeensa ennen kuin tekee teknologiavalinnan.

North Patrol auttaa

  • Digitaalisten palveluiden palvelumuotoilussa
  • Vaatimusten priorisoinnissa ja määrittelyssä
  • Teknologiavalinnoissa ja arkkitehtuurisuunnittelussa
  • Kilpailutusten läpiviennissä

Ota yhteyttä!

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Parhaat muotoiluratkaisut tuote- ja palvelusivuille (15.5.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

Anna Availa

FM, KK Anna Availa on verkkoviestinnän sekä sisäisten ja ulkoisten verkkopalvelujen asiantuntija. Anna konsultoi asiakkaita verkkohankkeiden valmistelussa, vaatimusten määrittelyssä ja konseptisuunnittelussa.

Anna on työskennellyt verkkoviestinnän parissa useissa organisaatioissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yritysten ja kaupunkiorganisaation viestintäpäällikkönä hän on kehittänyt voimakkaasti verkkoviestintää ja luonut organisaatioiden sähköisen viestinnän kokonaisuuksia, joista ovat löytyneet verkkopalvelujen ja introjen lisäksi muun muassa verkkolehdet, -vuosikertomukset ja -lehdet sekä sisäiset ja ulkoiset sosiaaliset mediat.

Annalla on parinkymmenen vuoden ajalta kokemusta lukuisista järjestelmistä, teknologioista ja toimittajista. Johtoryhmätyöskentely useissa organisaatioissa on antanut ymmärryksen siitä, miten liiketoimintaa tuetaan verkkoviestinnän keinoin.

Työssään Anna on vastannut viestintäjärjestelmistä ja toiminut useissa eri rooleissa kehittäessään ja ylläpitäessään niitä niin projektien vetäjänä kuin sisällöntuottajana.

Tietosivustot

Autamme laajojen tietosivustojen suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailuttamisessa. Muotoilemme konseptin, tietorakenteet, käyttökokemuksen ja toiminnot hyötypalveluksi, jota on miellyttävä käyttää, helppoa ylläpitää ja kustannustehokasta kehittää koko elinkaarensa ajan.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol auttaa onnistumaan

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Joka vuosi viemme läpi yli 50 projektia, joissa autamme hankkeensa eri vaiheissa olevia asiakkaitamme luomaan uusia digipalveluja ja tietojärjestelmiä. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Olemme apunasi, kun kaipaat puolueetonta näkemystä teknologiavalintoihin, kirkastusta palvelukonseptin ideaan, tarkennusta vaatimusten määrittelyyn, konkreettista tukea tarjouskilpailuun tai ohjausta toteutusprojektin läpivientiin.

Ota selvää firmastamme

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Tehokkuus, tavoitteellisuus ja tuloksellisuus

    Toimeksiannoillemme sovitaan aina konkreettinen lopputuotos, jonka avulla asiakas pääsee hankkeessaan eteenpäin. Hioutuneiden menetelmiemme ja kokeneiden konsulttiemme ansiosta pystymme tuottamaan sen tehokkaasti, yllättävän vähäisillä työmäärillä, ja rahallesi syntyy vastinetta.

Siirry takaisin sivun alkuun