Selvitimme, mitä julkaisualustoja Suomen 311 kuntaa käyttää. Vuonna 2018 kunnat käyttivät 49 erilaista alustaa julkaistessaan kunnan verkkosivuja. Kärjessä olivat varsin odotetusti WordPress ja Drupal, mutta kärkikaksikon jälkeen kilpailua sijoituksista kävivät hyvin monenlaiset teknologiat.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
8.4.2019
Katsauksen data perustuu North Patrolin luomaan tietokantaan, jonka tulokset muodostuvat pääosin kahden kaupallisen teknologiatutkan datasta. Koneellisesti sivustoja analysoivat tutkat eivät tunnistaneet kaikkia teknologioita, joten North Patrolin konsultit kävivät loput manuaalisesti läpi. Tunnistamattomien sivustojen määrä saatiin laskettua alle 20 sivustoon, joten datan kattavuus ja tarkkuus on Suomen kuntakentässä uniikkia.
TOP-5 teknologiat
Viisi suosituinta Suomen kuntien käyttämää julkaisualustaa vuonna 2018 olivat WordPress, Drupal, Joomla, Liferay ja Tietotalon Infoweb (kuva 1).
Kuva 1. Viisi yleisintä kuntien käyttämää julkaisujärjestelmää
WordPress on julkaisualustana kuntien suosiossa, sillä viidesosa Suomen kunnista julkaisi sillä verkkosivunsa (yhteensä 67 kuntaa). WordPressiä käyttäviä kuntia olivat esimerkiksi Hämeenlinna, Savonlinna ja Siilinjärvi.
Toiseksi yleisin julkaisujärjestelmä oli Drupal (42 kuntaa). Drupal-sivustoja löytyi esimerkiksi Kuusamosta, Raahesta ja Saarijärveltä.
Joomla oli kolmanneksi suosituin julkaisualusta (22 kuntaa), ja sillä tehtyjä verkkosivuja oli esimerkiksi Jämsä, Kaustinen ja Ähtäri.
Vajaa 20 kuntaa julkaisi kuntasivustonsa Liferaylla (19) tai Tietotalon InfoWebillä (16). Liferaylla julkaisivat esimerkiksi Kuopio ja Outokumpu; InfoWebillä Rovaniemi ja Taipalsaari.
Repaleinen kenttä
Viidellä yleisimmällä järjestelmällä julkaistiin 54 % kuntien sivustoista, joten markkinaa ei voi pitää erityisen keskittyneenä. Johtavalla teknologiallakin (WordPress) on vain viidesosa kokonaismarkkinasta. Kuntien julkaisualustakenttä hajoaakin heti viiden kärjen jälkeen. Parillakymmenellä julkaisualustalla oli muutamia kuntia käyttäjinään ja parillakymmenellä vain yksittäinen kunta. Tällaista teknologiakirjoa voi pitää varsin laajana (kuva 2).
Runsas joukko kunta-asiakkaita oli TOP-5-kandidaattien lisäksi muun muassa Cubescomin toteuttamilla teknologia-alustoilla, Poutapilven P4-julkaisujärjestelmällä, Lianan Sivuviidakko-julkaisujärjestelmällä, Valu Digitalin Base C6 -alustalla ja Innofactorin Primella. Myös yhdellä ”klassisimmista” julkaisujärjestelmistä, CMS Made Simplellä, pyöri lähes kymmenen kuntasivustoa.
Muutamia kunta-asiakkuuksia löytyi isolta kirjolta erilaisia teknologioita, mukana tässä joukossa on mm. Episerver, ProcessWire, Concrete5, SharePoint, SilverStripe.
Hyvin räätälöityjä toteutuksia oli kuntasivustoissa hyvin vähän. Tämä ei kuitenkaan ollut yllättävää tällä alueella. Kuntien asiointikanavat ovat tyypillisesti erillisiä kokonaisuuksia, joten kuntien verkkosivustot ovat yleensä juuri sitä, mihin julkaisujärjestelmät on suunniteltukin. Erilaisten web-sovellusten yleistyessä ja esimerkiksi PWA-kehityksen myötä (Progressive Web Apps) voi olla, että räätälöidymmätkin ratkaisut yleistyvät, mutta toistaiseksi tästä ei ole mitään merkkejä.
Yhteiset alustaprojektit näkyvät datassa
Viime vuosina on yleistynyt yhteisten sivustopohjien käyttö tietyllä teknologialla. Eniten käytetyissä järjestelmissä näkyy esimerkiksi kuntien yhteistyössä käyttämä Drupaliin pohjautuva kuntasivusto, WordPressin päälle tehdyt erilaiset kuntasivustotuotteet ja muutamalle kuntaryppäille tehdyt Liferay-sivustot.
Osa yhteisillä ratkaisuilla tehdyistä sivustoista on myös ulkonäöllisesti hyvin samankaltaisia. Vertaa esimerkiksi Drupal-sivustoja Imatra ja Pori, Liferay-sivustoja Tuusniemi ja Vesanto tai WordPress-sivustoja Kalajoki ja Kangasala.
Hyvin monenlaisia lisenssimalleja
Kuntien verkkosivustojen taustalla olevat järjestelmät ja näiden lisensointimallit jakautuvat pääosin kolmeen ryhmään:
| 1. Avoimen lähdekoodin teknologioihin kuten WordPressiin, Drupaliin, Jooomlaan, Liferayn CE-versioon, SilverStripeen, Concrete5:een, ProcessWireen tai CMS Made Simpleen |
| 2. Kaupallisiin, laajalti maailmalla käytettyihin tuotteisiin kuten Episerveriin ja IBM WebSphereen |
| 3. Yksittäisen toimittajan omiin kaupallisiin tuotteisiin kuten Tietotalon Infowebiin, Cubescomin tuotteisiin, Poutapilven P4:een, Liana Technologiesin Sivuviidakkoon, Valun Base C6 -tuotteeseen, Innofactorin Primeen tai Fujitsun NetCommunityyn. |
Erilaisten lisenssimallien käyttö ei datan perusteella korreloinut kunnan kokoluokan kanssa. Suomen 20 suurimmalla kaupungilla oli käytössään niin avoimen lähdekoodin kuin kaupallisten ja toimittajien omia tuotteita verkkosivustoratkaisuinaan. Vastaava tilanne oli myös keskikokoisilla kunnilla, joiden asukasluvun mediaani on noin 6 000.
Drupalia ja WordPressiä niin isoilla kuin pienillä kunnilla
Isommilla kunnilla on isommat sivustot, joten ennakkoon oletimme, että eri alustat olisivat käytössä eri kokoisissa kunnissa.
Karkeasti ottaen avoimen lähdekoodin ratkaisuista Drupalilla tehdyt sivustot painottuivat isoihin kaupunkeihin; WordPressillä pienempien kaupunkien. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että erot ovat pieniä.
WordPressillä sivustonsa julkaisi muutama yli 30 000 asukkaan kunta, yli puolet WordPressiä käyttävistä oli pieniä alle 6 000 asukkaan kuntia ja kolmasosa keskikokoisia. Drupalia oli käytössä enemmän isommilla kunnilla, mutta muuten jako on vastaavankaltainen kuin WordPressiä käyttävillä: puolella pienistä kunnista ja reilulla kolmasosalla keskikokoisista. Toki täytyy muistaa, että yli puolet Suomen kunnista on pieniä, alle 6 000 asukkaan kuntia.
Selkeämpi jako eri julkaisualustojen välillä oli siinä, että kaupallisia, muualla maailmassakin käytössä olevia tuotteita, oli käytössä isoissa kaupungeissa ja yhden toimittajan tarjoamia, harvemmin käytettäviä julkaisualustoja, oli pienillä kunnilla. Esimerkiksi Suomen suurimmista kaupungeista, Helsinki käyttää IBM:n alustaa, Espoo taas nojaa Fujitsun toimittamaan NetCommunityyn. Pienillä kunnilla on taas käytössä varsin paljon yksittäisten, varsin pienien toimittajien omia ohjelmistotuotteita.
Yhä useampi kunta tekee yhteistyötä teknologiaratkaisuissa
Yhteiskehittämishankkeissa valitut teknologiat myös heijastuvat useisiin kuntiin, mikä näkyy esimerkiksi Liferayn hyvässä sijoittumisessa tässä katsauksessa. Yhteiskehityksessä voidaan hyvin päätyä erilaisiin ratkaisuihin, kuin mihin yksittäinen kunta päätyisi, ja tämä voi jatkossakin vaikuttaa merkittävästi kuntien käyttämään teknologiakirjoon.
Tällä hetkellä tosin yhteiskehittämistä tehdään monilla alustoilla, joten näiden valintojen vaikutukset katsauksen dataan eivät ole valtavia.
Toinen viime vuosien merkittävä muutos kuntakentässä on palveluiden integroituminen yhä enemmän ulkopuolisiin tahoihin. Esimerkiksi PTV-integraatioiden kanssa ovat painineet viime vuosina monet kunnat. Tällainen kehitys kannustaa tekemään teknologiaratkaisuja, joissa olisi saatavissa yhteiskehittämisen hyötyjä, vaikka vain yksittäisten rajapintojen tai moduulien kautta.
Moni kunta on uudistuksen edessä
Yksittäisen vuoden datan perusteella on vaikea sanoa, mihin suuntaan markkina on menossa, mutta ainakin datan perusteella voi esittää väitteen, että moni kunta tulee uudistamaan sivustojaan tulevina vuosina jo teknologian asettaman pakon vuoksi.
North Patrolin projekteissakin julkaisualustan kehityksen hyytyminen on usein yksi tärkeimmistä syistä, minkä vuoksi verkkosivusto halutaan uudistaa, ja tämän katsauksen teknologioissa on paljon tuotteita, joiden tuotekehitys on hyytynyt jo vuosia sitten.
Etenkin pienempien kuntien käyttämissä tuotteissa on todella paljon käytännössä elinkaarensa päässä olevia tuotteita, joita ei ole kehitetty enää vuosiin. Näiden kuntien siirtymä kohdistunee ainakin WordPressiin ja Drupaliin, mutta koska kuntien käyttämä teknologiakirjo on kovin laaja, niin epäilemättä moni ottaa käyttöön muitakin ratkaisuja.
Yhteenveto: Avoin koodi hallitsee, mutta hyviä vaihtoehtoja on paljon
Kuntien käyttämät julkaisujärjestelmät ovat todella kirjava kenttä, vaikka avoimen lähdekoodin ratkaisut miehittivätkin TOP-3-sijoitukset vuonna 2018. Hyvän lopputuloksen voi saada aikaiseksi monella eri teknologialla.
Katsauksessa mainittujen teknologioiden välillä on kuitenkin suuria eroja kustannuksissa, ylläpidon helppoudessa, sisällöntuottajien käyttöliittymissä ja toimittajakentän osaamisessa. Esimerkiksi kuntien verkkopalveluihinsa investoima raha vaihtelee merkittävästi. Moni on voinut tehdä sivustonsa vain muutamilla kymppitonneilla, kun taas joukossa on teknologioita, joiden pelkkiin lisensseihin ja ensimmäiseen pystytykseen on tarvittu satoja tuhansia euroja.
Katsauksen perusteella on silti vaikea vielä tehdä merkittäviä johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan sivustot ovat menossa. Datan perusteella näyttää siltä, että kuntien tarpeita voivat palvella hyvin monenlaiset lähestymistavat ja hyvin monenlaiset palveluntarjoajat – ja jokaisen kunnan kannattaakin ensin selvittää omat tarpeensa ennen kuin tekee teknologiavalinnan.
Teknologiavalinta on vuosikymmenen investointi
Teknologiaratkaisuissa ei kannata tehdä valintojaan kuumimpien trendien mukaan, vaan soveltuvuuden, skaalautuvuuden, ylläpitokokemuksen, yhteensopivuuden ja elinkaarikustannuksien ehdoilla. North Patrol auttaa näkemään teknologiavaihtoehtojen plussat ja miinukset puolueettomasti, konkreettisesti ja kaukonäköisesti.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
