Minkälaiset tietotyötaidot korostuvat tulevaisuudessa? Minkälaisia taitoja ja osaamisia kannattaa nyt kehittää, jos haluaa pärjätä vuonna 2025?
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
23.4.2018
Aiemmassa kirjoituksessa kävin läpi trendejä, jotka vaikuttavat digityöympäristöjen kehitykseen tällä hetkellä. Keskeisimpänä teemana käsittelin ”etääntymistrendiä”, jossa työnteko on yhä yksinäisempää ja itsenäisempää, mutta samalla työtä tehdään yhä enemmän ryhmissä ja koordinaatio toisten kanssa on entistäkin tärkeämpää. Tätä voi ehkä pitää paradoksina, mutta se on käytännön todellisuutta jo monessa työpaikassa. Ihmisten työsijaintina voi olla koti, toimisto, tehdas, auto tai jotain muuta, mutta silti yhteistyötä pitäisi pystyä tekemään tehokkaasti. Tulevaisuudessa tähän pääseminen edellyttää ainakin seuraavien taitojen hallintaa.
1) Viestintätaidot digitaalisissa kanavissa, etenkin tekstipohjainen viestintä
Varmasti isoin, yksittäinen, korostuva vaatimus, ovat viestintätaidot digitaalisissa kanavissa. Yhä useammassa roolissa olevan henkilön tulee pystyä viestimään suullisesti ja tekstimuotoisesti, ja nimenomaan digitaalisten välineiden kautta.
Merkittävin uusi osaamisalue liittyy sosiaalisiin kanaviin ja erilaisiin keskusteluryhmiin, joita otetaan käyttöön organisaatioissa kasvavassa määrin. Näissä vaadittava tekstipohjainen osallistuminen on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi perinteinen sähköpostiviestittely. Yleensä ryhmissä on mukana laaja joukko ihmisiä, ryhmillä on kapeasti rajatut aihealueet ja kaikki osallistujat eivät välttämättä edes seuraa keskusteluja, ellei heitä erikseen siihen herätellä. Tällainen viestintäympäristö vaatii esimerkiksi taitoja kiteyttää oma asiansa ja kohdistaa kysymykset selkeästi valituille vastaanottajille.
Kaikki ryhmät myös tarvitsevat jonkin verran ”yhteisöpaimentamista”, eli toimintaa jossa yhteisön keskustelunaiheita ohjataan ”oikeaan suuntaan” ja varmistetaan että kysyjät saavat vastauksensa tai ainakin heidät opastetaan eteenpäin oikean tiedon äärelle. Tämä tulee entisestään korostamaan ”oman toimen ohessa viestijöiden” merkitystä tehokkaan organisaatioviestinnän toteutumisessa. Yhä useamman tietotyöläisen ”sivuroolina” on edistää oman organisaation viestinnän sujuvuutta digitaalisissa kanavissa.
Myös esimerkiksi videoneuvottelujen johtaminen ja niihin tarkoituksenmukainen osallistuminen ovat nousseet monen tietotyöläisen uudeksi perustaidoksi. Esimerkiksi fyysisiin kohtaamisiin verrattuna ovat videoneuvottelut merkittävästi enemmän valmistelua edellyttäviä ja yleensä myös kokouskäytäntöjen osalta tiukemmin johdettuja. Usein ne tarvitsevat tuekseen myös selkeästi roolitetut ryhmätyötilat ja tallennuspaikat materiaaleille. Yhä useammin videokeskustelujen rinnalla on myös chattikanava, ja jopa digitaalinen ”fläppitaulu” tai vastaava yhteistyöstämisen alusta. Tällaisen digitaalisen ryhmätyön johtaminen on aivan uusi osaamisalue monelle tietotyöläiselle.
2) Napakoiden lyhytvideoiden tuottaminen
Tällä hetkellä meidän digitaaliset viestintäkanavamme ovat hyvin tekstipainotteisia, ja keskustelujakin käydään useimmiten erilaisina chatti-ketjuina.
Kaikille ei tekstipohjaisuus kuitenkaan sovi kovin hyvin, eikä tekstipohjainen viestintä ole missään tapauksessa kaikkein tehokkainta kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi vaikeita tai negatiivisia asioita on yleensä suositeltavampaa viestiä laajoille joukoille videoiden avulla. Etenkin tunnetilojen viestinnässä videot ovat paljon vahvempia, ja tästä syystä esimerkiksi johtajat ovat ryhtyneet hyödyntämään niitä herkkien aiheiden kommunikoinnissa laajoille joukoille.
Videoiden käytön kasvu lieneekin yksi näkyvimpiä muutoksia, joita on odotettavissa seuraavina vuosina. Monissa asiantuntijaorganisaatioissa videoita käytetään jo nykyisin esimerkiksi erilaisten sisäisten tilaisuuksien videoinnissa ja sisäisten koulutusten levittämisessä.
Videoiden todellinen potentiaali lienee kuitenkin organisaatioissa joissa on paljon liikkuvia työntekijöitä ja erilaisia ”kenttätyöntekijöitä”, joiden työ tapahtuu muutoin kuin tietokoneiden ääressä. Esimerkiksi erilaisissa rakennus- ja huolto-organisaatioissa tehdään jo parhaillaan paljon sisäistä viestintää lyhyiden videoiden avulla. Nämä videot eivät kuitenkaan ole ammattilaisten tuottamia, vaan yleensä kollegoilta kollegoille -tyyppisiä tuotantoja, jotka yhä useammin syntyvät yksittäisen työntekijän älypuhelimella ja siirtyvät suoraan intranettiin tai sopivaan ryhmätyötilaan jaettavaksi.
3) Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja rämettymisen aktiivinen vastustaminen
Kolmas tietotyöläisen tulevaisuustaito on taito tallentaa asioita oikeisiin paikkoihin ja kyvyn saada myös kollegat jakamaan ja tallentamaan asioita yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tehokkaan ryhmätyön edellytyksenä kun on se, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole mikään itsestäänselvyys, ja monessa organisaatiossa viestejä, videoita ja dokumentteja lentää kymmenillä erilaisilla tavoilla suuntaan jos toiseen. Tällainen taas johtaa ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa ”kukaan ei enää löydä mitään”.
Tekoälyn nopeasta kehityksestä huolimatta tämä organisaatioiden sisäinen tietokaaos ei kuitenkaan tule ratkeamaan sen avulla kuin ehkä joissain harvoissa tilanteissa. Todennäköisempää on, että kaaoksen estäminen on kiinni nimenomaan tietotyöläisistä ja siitä saadaanko organisaatioon luotua ja jalkautettua yhteiset pelisäännöt siihen miten ja minne asioita tallennetaan, ja mitä viestintäkanavia käytetään missäkin tilanteissa.
Tästä oikeiden kanavien ja työvälineiden valinnasta on tulossa yksi tärkeimpiä tietotyöläisten ”metataidoista” tulevaisuudessa. Sen rinnalla paremmat tekstiviestintätaidot ja kyvyt tuottaa tehokkaita lyhytvideoita tuntuvat aika mekaanisilta ja helpoilta taidoilta suorastaan.
