WordPressin haasteet isoissa sivustoissa

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 7 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreempana lukemisena sinua voisi kiinnostaa vaikkapa jokin näistä artikkeleista:

WordPress on noussut yhä useammin haastajaksi Drupalille, Episerverille ja Liferaylle isoissa verkkosivustoissa. Silti Wordpressillä on useita heikkouksia, joiden sietäminen ei vain ole kaikille asiakkaille mahdollista. Käyn tässä artikkelissa eniten North Patrolin projekteissa vastaantulleet Wordpressin heikkoudet läpi.

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

Mediahallinnan puutteet

WordPressin mediahallintakyvykkyys on varsin suppea. Mediakirjasto ei tue edes kansiointia, joten esimerkiksi isojen kuvakokoelmien hallinta on käytännössä mahdotonta. WordPress on kyllä varsin kyvykäs kuvien käsittelyssä ja optimoinnissa, mutta mediatiedostojen hallinta on hyvin puutteellista. Tätä voi joillain lisäosilla parantaa, mutta tälle alueelle ei ole yleistynyt mitään yksittäistä lisäosaa, jota laajalti käytettäisiin. Monet tosin tekevät mediahallinnan erillisillä kuvapankki- tai DAM (digital asset management) -järjestelmillä, joten aina julkaisujärjestelmältä ei erityistä kyvykkyyttä edes vaadita.

Samasta puutteellisuudesta kärsitään usein myös liitetiedostojen hallinnan kanssa, koska esimerkiksi monilla julkishallinnon sivustoilla erilaiset julkaisut, raportit ja lomakkeet ovat edelleen tärkeässä roolissa, eikä WordPressin mediahallinnalla näitä pysty mitenkään kansioimaan, metatiedottamaan tai luokittelemaan. Tätä puutetta voi joskus kiertää tekemällä esimerkiksi omia sisältötyyppejä, joiden sivuihin liitteet kiinnitetään, mutta tätä ei voi pitää mitenkään eleganttina mallina.

Käyttöoikeushallinnan puutteet

WordPressin käyttöoikeusmalli on varsin yksinkertainen, eikä se malli ole kovin helposti laajennettavissa. Esimerkiksi metatietojen tai hierarkiatiedon perusteella ei voi määritellä erilaisia käyttöoikeuksia. Rooli- ja ryhmäpohjaisten käyttöoikeuksien määrittelyä ei ole WordPressissä ollenkaan, joten käyttöoikeusmallien täytyy olla varsin yksinkertaiset, jotta WordPressin rooleihin ja sisältötyyppeihin sidottu malli riittää. Etenkin laajojen sisällöntuottajajoukkojen kanssa tämä voi tulla haasteeksi, koska WordPressissä joutuu helposti antamaan sisällöntuottajille erittäin laajat oikeudet sisältöihin ja mediatiedostoihin vaikka sisällöntuottajalta ei edellytettäisi kuin jonkin yksittäisen osion ylläpitämistä.

Kieliversioinnin puutteet

WordPress ei tue perustoiminnoissaan lainkaan monikielisyyttä, joten kaikki monikielisyyslisäosat ovat keksineet omanlaisensa tavat monikielisyyden toteutukseen. Näitä monikielisyyslisäosia on myös useita, eikä näiden väliltä valitseminen ole aivan selkeätä, koska ne on suunniteltu aika erilaisiin käyttötapauksiin. Raskain lisäosa, WPML, on kyllä hyvin monipuolinen, mutta on myös erittäin laaja-alainen lisäosa, jonka varaan ei välttämättä ole erityisen turvallista rakentaa monien kymmenien eri kielien ja/tai maasivustojen kokonaisuutta. Kilpailevat lisäosat ovat taas selkeästi suppeampia toiminnoiltaan, eivätkä välttämättä tue muita lisäosia kovin laajasti.

Kieliversioinnissa tulevatkin usein vastaan ne haasteet, jotka WordPressin lisäosiin perustuva systeemi aina sisältää. Jos iso sivustokokonaisuus nojaa kymmeniin eri lisäosiin, niin muutokset yksittäisissä lisäosissa voivat myös vaikuttaa kokonaisuuden toimintaan. Iso ja monimutkainen kokonaisuus voi olla mahdollista tehdä WordPressillä, mutta syntyvä kokonaisuus on helposti hauras, jolloin jatkokehitys ja palvelun luotettava ylläpito voi olla haasteellista.

Rakennehallinnan vaikeudet

WordPressin sisällönhallintanäkymät ovat hyvin sivukeskeisiä, jolloin esimerkiksi laajan ja hierarkisen sivuston rakenne- ja navigaatiohallinta voi olla haastavaa sisällöntuottajalle hahmottaa. Sivut toki tukevat hierarkista luokittelua, mutta tämä tehdään käytännössä yksittäisten sivujen metatietoja muokkaamalla.

Metatiedoilla tehtävä luokittelu on sisällöntuottajien kannalta usein vaikeasti hahmotettavaa, joten etenkin isoilla tietopankki-tyyppisillä sivustoilla tämä voi osoittautua aika merkittäväksikin ongelmaksi. Tähänkin on lisäosia olemassa, mutta mikään lisäosa ei ole vakiinnuttanut asemaansa.

Onneksi laajojen sivuhierarkioiden tarve on vähenemään päin. Monet sivustot siirtyvät kohti mediasivusto-tyyppisiä kategoriarakenteita, ja tässä maailmassa WordPress on tietysti aivan omimmillaan. Kaikki sivustot tuskin kuitenkaan mediasivustojen sisältövirtamaiseen esittämistapaan tulevat siirtymään jatkossakaan.

Joustavien sivupohjien puuttuminen

Sivukeskeisestä ajattelusta syntyvä toinen haaste liittyy lisäosien ja erilaisten lisätoimintojen kiinnittämiseen yksittäisiin sivuihin. Lisäosat ja lisätoiminnot kiinnitetään WordPressissä nimittäin aina sivupohjiin, joista ne sitten periytyvät alaspäin yksittäisille sivuille. Etenkin isoilla sivustoilla tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa jokaisen sivun muokkausnäkymässä on valtavasti erilaisia valikkoja ja elementtejä, koska sivupohjasta periytyvät elementit ovat aina käytettävissä kaikilla sivuilla.

Erityisesti markkinointihenkisillä sivustoilla tämä tiukasti sivupohjiin sidottu malli voi johtaa varsin kaoottiseen sisällöntuottajakokemukseen. Markkinointi kun ei WordPressissä voi tehdä helposti yksittäisestä sivusta vaikkapa kampanjatarkoituksiinsa täysin erilaista sivua, jossa on erilaiset karusellit ja nostoelementit, vaan kaikki tarvittavat erikoiselementit tehdään sivupohjatasolla, jolloin ne myös periytyvät kaikkiin muihin sivuihin (ne eivät tietenkään tule sivuston käyttäjille näkyviin, mutta ruuhkauttavat sisällöntuottajien kokemusta).

Onneksi tätä asiaa helpottavat monet lisäosat (kuten ACF, eli Advanced Custom Fields) sekä toimistojen tekemät omat laajennukset (esim. ACF:ää hyödyntäen). Kilpailevia tapoja ratkaista tätä ongelmaa on kuitenkin pelkästään Suomessa kymmenittäin, ja eri toimistojen käyttämät lähestymistavat voivat olla hyvinkin erilaisia. Erityisesti hyvin monipuolisilla sivustoilla nämä kirjavat ratkaisumallit voivat osoittautua merkittäväksi ongelmaksi sisällöntuotannon ja -hallinnan näkökulmasta. Lisäksi erikoisista ratkaisuista peruuttaminen pois tai siirtyminen eteenpäin voi olla jopa täysin mahdotonta, koska iso osa näistä ”elementtieditoreista” ( tai ns. ”page-buildereista”) tallentaa sisällöt täysin omanlaiseensa rakenteeseen, joka ei ole siirrettävissä helposti mihinkään toiseen malliin.

Digimarkkinointikyvykkyyksien puutteet

WordPressin lisäosamaailma on hyvin monipuolinen, ja esimerkiksi sähköpostiuutiskirjeiden ja erilaisten analytiikkapalveluiden saralla WordPressin tarjonta on huikeata. Jotkut kehittyneemmät digimarkkinoinnin osa-alueet edellyttävät kuitenkin julkaisujärjestelmältä sisäänrakennettua kyvykkyyttä. Käytännössä yleensä puhutaan personoinnista, eli mahdollisuudesta näyttää eri sisältöjä eri käyttäjäryhmille. WordPress ei tällaista kyvykkyyttä sisällä lainkaan, eikä lisäosamarkkinakaan ole tähän oikein herännyt.

Myös monet markkinoinnin automaatioon liittyvät osa-alueet ovat sellaisia, joissa julkaisujärjestelmässä sisäänrakennettu tuki auttaisi merkittävästi. Esimerkiksi Episerver on hyvä esimerkki julkaisujärjestelmästä, jossa nämä toiminnot ovat sisäänrakennettuja ja koko järjestelmän käytettävyys on mietitty näitä toimintoja ajatellen. WordPressin on vaikea kilpailla tällä alueella, koska sen kanssa joudutaan nojautumaan kolmannen osapuolen työkaluihin, joiden kanssa toimiminen on käytännössä paljon monimutkaisempaa. Usein WordPressin kanssa myös vaaditaan koodarin avustusta, jotta oikeat tagit ja vaihtoehtoiset sisältöpalaset saadaan toimimaan kuten halutaan.

Yhteenveto: WordPress ei ole kovin monipuolinen julkaisujärjestelmä

Jos edellä mainitut asiat eivät ole ongelma, niin WordPress todennäköisesti palvelee loistavasti verkkosivuston julkaisujärjestelmänä. Jos taas useampi mainituista puutteista on itselle kriittinen asia, niin todennäköisesti kannattaa suunnata katse järeämpien kilpailijoiden suuntaan.

Erityisesti vahvasti markkinointipainotteisten ja laajojen sivustojen kohdalla WordPressin puutteet usein korostuvat. WordPressissä kun ei ole sisäänrakennettua mallia sivujen sisällä olevien elementtien sijoitteluun ja hallintaan, niin sivukohtaisia ratkaisuja on aina tehtävä jonkun lisäosan tai erityisvirittelyn avulla. Maailmassa, jossa jokaisen sivun pitäisi olla potentiaalinen laskeutumissivu, WordPressin tiukasti sivupohjiin sidottu maailma voi tuntua kovin kankealta.

Kaipaatko neuvoa omaan verkkopalveluhankkeeseesi? » Ota yhteyttä!

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva webinaarimme: Verkkosivustojen personointi suhteessa tietosuojaan ja evästeohjeistuksiin (27.3.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Perttu Tolvanen

KTM Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu konsultoi asiakkaita hankkeiden valmistelussa ja vaatimusten määrittelyssä sekä tukee asiakkaita teknologia- ja toteuttajakumppaneiden valinnassa.

Pertulla on yli viidentoista vuoden kokemus erilaisista web-, extranet- ja intranet-projekteista mm. projektipäällikön, suunnittelijan ja konsultin rooleissa. Aiemmassa työhistoriassaan Perttu on toiminut tilaajana ja projektipäällikkönä suuressa mediayhtiössä, sisällönhallintajärjestelmien konsulttina isossa IT-alan yrityksessä sekä itsenäisenä, riippumattomana konsulttina omassa yrityksessään. Hän on myös tunnettu kouluttaja ja bloggaaja. Perttu on myös päätoimittaja web-aiheisessa Vierityspalkki.fi -blogissa.

Arkkitehtuurin ja teknologiavalintojen konsultointi

Autamme arkkitehtuurin suunnittelussa, vaihtoehtoisten toteutusmallien tunnistamisessa ja sopivimpien teknologioiden valinnassa. Pyrimme työssämme aina valitsemaan ratkaisuja, jotka vastaavat vaatimuksiin, ovat kestäviä ja asiakkaan tavoitteiden kannalta myös kustannustehokkaita.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol lyhyesti

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Vuosittain meillä suunnitellaan ja valmistellaan yli 50 erilaista digipalvelu-uudistusta ja tietojärjestelmähanketta. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Lue lisää meistä

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Realistisuus ja kaukonäköisyys

    Suunnittelemme digipalveluiden palvelukonsepteja, toteutustapoja ja arkkitehtuureja, jotka kestävät aikaa ja jatkokehittämistä. Me painotamme ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, hyvien kumppaniehdokkaiden löytymistä ja kustannusten ennustettavuutta.

Siirry takaisin sivun alkuun