Slack on yksi kuumimmista tuotteista intranet-kentällä, ja tässäkin blogissa siitä on kirjoitettu jo useasti (esim. Office 365, Slack ja muita intranet-teknologiatrendejä).Slack on vasta muutaman vuoden vanha sosiaalisia keskustelukanavia tarjoava palvelutuote, johon voidaan myös yhdistää paljon erilaisia järjestelmiä. Etenkin ohjelmistokehitysfirmat ovat innostuneet Slackista todella paljon parin viime vuoden aikana.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
28.6.2016
Eikä ihme, IRC-aikakaudella eläneet asiantuntijat ovat kuin kotonaan Slackin kanssa, ja ohjelmistokehittäjistä monet käyttävät IRC:iä vieläkin. Slack on kuitenkin onnistunut viehättämään paljon muitakin, etenkin pienten firmojen henkilökuntaa.
Esimerkiksi WordPress Finland -yhteisössä WordPress-koodarit keskustelevat aktiivisesti toistensa kanssa Slackissa.
Microsoftinkin tiedetään neuvotelleen Slackin ostamisesta jo useasti.
Tätäkään ei varsinaisesti voi pitää yllätyksenä, koska niin jumissa on ollut Yammerin kehitys jo vuosien ajan. Slack tekee monia asioita paremmin kuin Yammer, ja etenkin Slack kehittyy koko ajan eteenpäin.
Noh, Slackin haasteista on myös kirjoitettu paljon. Lupaus sähköpostin vähentämisestä ei esimerkiksi oikein ole toteutunut (ei ole tosin oikein Yammerinkaan kanssa). Slackkia on myös kovin vaikea hallita, etenkin jos puhutaan tuhansista käyttäjistä.
Oikeasti isojen organisaatioiden kannalta Slack ei oikein ole vaihtoehto edes teknisessä mielessä – niin paljon on raportoitu haasteista kertakirjautumisen ja suorituskyvyn kanssa. Esimerkiksi Uberin tiedetään yrittäneen siirtyä Slackkiin, mutta tämä ei vain teknisesti onnistunut, joten Uber päätti pysyä Atlassianin HipChatin käyttäjänä.
Yammeriin verrattuna Slackista puuttuvat myös Facebookin kaltaiset keskusteluketjut (‘threaded conversations’), joten Slackin kanssa toimiminen edellyttää paljon enemmän aktiivista seurantaa. Jos virtaa ei seuraa aktiivisesti, on vaikea pysyä mukana eri keskustelusäikeissä. Näin Slack toimiikin parhaiten tiimeille, jotka istuvat koneen ääressä jatkuvasti (esim. ne koodarit).
Ylipäätään Slack on enemmän pienten tiimien käyttämien ryhmätyötilojen haastaja ja täydentäjä, kuin organisaation sisäistä Facebookia jäljittelevä Yammer.
Informaatiotulvan hallinnassa ja suodattamisessa Slack on kuitenkin menossa hyvää vauhtia eteenpäin – ja toki keskusteluketjujen puuttuminen pakottaakin sen keskittymään enemmän tähän. Notifikaatioiden kontrollointi ja luvatut “älykkäämmät” notifikaatiosysteemit kuulostavat ainakin hyvältä. Noh, tulevaisuus toki vasta näyttää miten ne toimivat käytännössä.
Ehkä kiinnostavinta ovat silti Slackin tarjoamat integraatiot kymmeniin, jopa satoihin, järjestelmiin. Slackkiin voi esimerkiksi myynti rakentaa omia kanaviaan erilaisten herätteiden seurantaan, ja näistä herätteistä voi sitten käydä keskustelua Slackissa. Näin syntyy eräänlainen organisaation sosiaalinen kojelauta, jonka avulla myyjät voivat seurata eri paikoissa tapahtuvia asioita.
Esimerkki miten erilaiset ohjelmistokehitystyökalut voivat integroitua Slackkiin.
Tarkoituksenmukaisen tilannetietoisuuden lisääminen on monesti intranet-hankkeissakin kärkiasioita. Intranetista halutaan rakentaa kojelauta, joka kertoo työntekijöille mitä organisaatiossa tapahtuu – ja mitä mieltä näistä tapahtumista ollaan. Tällaisen tulevaisuuden rakentamisessa Slack näyttää mallia.
Mutta onko Slack se joka sen tulevaisuuden tekee? Ehkä, etenkin pienille yrityksille, ja tietotyöläisille, kuten koodareille Slack voi olla isokin mullistus työtehokkuuteen ja työtapoihin.
Monille muun tyyppisille organisaatioille Slack on ehkä kuitenkin vain kiinnostava ikkuna siihen mihin suuntaan omaa intranettia kenties kannattaisi pitkällä tähtäimellä kehittää – ja miksi intranet-vastaavan tulee ymmärtää hieman kaikista niistä tietojärjestelmistä joita omassa organisaatiossa käytetään.
