Viisi väärinkäsitystä avoimesta lähdekoodista

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 7 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreempana lukemisena sinua voisi kiinnostaa vaikkapa jokin näistä artikkeleista:

Open source” -termin käyttötavat ovat niin moniulotteisia ja jopa ideologisia, että niistä syntyy väkisinkin vääriä mielleyhtymiä ja käsityksiä. Puimme näitä North Patrolin kahvipöydässä ja ajattelimme, että korjataan nyt väärinkäsityksistä karkeimmat:

North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.

7.2.2017

Virpi Blom

Väärinkäsitys 1: Avoimeen lähdekoodiin perustuva tuote = ilman lisenssiä

Vaikka jokin ohjelmisto (kuten WordPress, Drupal, Joomla tai Liferayn ’Community Edition’) perustuu avoimeen lähdekoodiin, ohjelmistoon liittyy sen tekijöiden sille asettama lisenssi. Ohjelmiston ”avoin lähdekoodi” on julkaistu määrätyn lisenssin alaisena (kuten ”GNU General Public License”, GPL), ja lisenssi määrittelee tyypillisesti mm. sen, mihin tuotetta saa käyttää, mistä lähdekoodin kirjoittajat kantavat vastuun, millaisia rajoituksia sen käytölle on, ja millaisia velvoitteita sen käyttäjille asetetaan.

Väärinkäsitys 2: Avoimesta lähdekoodista tunnettu ohjelmistotuote = ilmainen

Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät (Drupal, WordPress, Liferay ym.) tunnetaan yleisesti maksuttomina, ilmaisina ohjelmistotuotteina. Avoimen koodin julkaisujärjestelmien vakio-ominaisuudet tai ’ydin’ onkin maksutonta koodia, mutta usein niiden ominaisuuksia on tarpeen parantaa erilaisilla laajennuksilla, lisäosilla tai pilvipalveluilla, jotka voivat olla maksullisia. Laajennukset voivat olla hinnoiltaan hyvin maltillisia, mutta toisinaan niiden hinnoista voi vuosien mittaan kertyä ihan tuntuvakin lisäkustannus.

Useista avoimen koodin julkaisujärjestelmistä on olemassa myös kaupalliset versiot, jotka maksua vastaan tarjoavat esim. laajempaa toiminnallisuutta tai parempia tukipalveluja. Esimerkiksi Liferayn ’Enterprise Edition’ on jo melko kallis investointi, jonka kustannus on helposti kymmeniä tuhansia (tai jopa satoja tuhansia euroja) verkkopalvelun elinkaaren aikana.

Kenelläkään ei liene sitä väärinkäsitystä, että uuden verkkopalvelun saisi ilmaiseksi, vaikka ohjelmistotuote olisikin maksuton: ohjelmistotuotteen käyttöönotosta ja verkkopalvelun rakentamisesta ”sen päälle” syntyy tietenkin työkustannuksia ja ylläpitokustannuksia.

Väärinkäsitys 3: Avoimeen lähdekoodiin perustuvalla tuotteella toteuttaminen = edullinen projekti

Maksullisten, kaupallisesti lisensoitujen julkaisujärjestelmätuotteiden käyttämistä epäröidään usein siitä syystä, että pitää maksaa ”kalliita tuotelisenssejä”. Tässä mielessä avoimeen lähdekoodiin perustuvan julkaisujärjestelmän lisenssihinta 0 euroa vaikuttaa itsestään selvästi edullisemmalta.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva julkaisujärjestelmä voi kuitenkin vaatia niin paljon projektikohtaista konfigurointia, räätälöintiä ja laajentamista, että projektin työkustannukset nousevat yllättävän suuriksi.

Verkkopalveluprojektin luonteesta riippuen ”kallislisenssinen julkaisujärjestelmätuote” voi tarjota suoraan paketista niin paljon tarpeellisia valmisominaisuuksia, että sen käyttöönotto on itse asiassa edullisempaa kuin vastaavien ominaisuuksien räätälöinti avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmällä.

Väärinkäsitys 4: Avoimen lähdekoodin käyttämisestä syntyy avointa lähdekoodia

Jos yhteistyökumppanisi rakentaa verkkopalvelun avoimeen lähdekoodiin perustuvalla julkaisujärjestelmällä, tehdään siihen todennäköisesti asiakaskohtaisia räätälöintejä, skriptejä, laajennuksia ja muita ohjelmallisia ratkaisuja, joiden lähdekoodi ei ole ”avointa”, vaan lähtökohtaisesti sen immateriaalioikeudet kuuluvat yhteistyökumppanillesi. Yhteistyökumppanisi kanssa laadit sopimuksen siitä, millaiset käyttöoikeudet sinulla tilaajana on tähän lähdekoodiin.

Mikäli tilaaja on ostamassa sellaista ohjelmallista sovellusta, jonka hyödyntämismahdollisuus halutaan tarjota muillekin osapuolille, sidosryhmille tai kumppaneille, voidaan yhteistyökumppanin kanssa sopia siitä, että projektissa syntyvästä lähdekoodista tehdään ”avointa lähdekoodia”: lähdekoodi siis julkaistaan kehitystyön jälkeen siten, että kuka tahansa voi kopioida koodin ja käyttää sitä vastaavien sovellusten luomiseen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut periaatteekseen, että kaikki kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan tällä tavoin avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Lähdekoodin julkaiseminen tarkoittaa verkkopalvelujen toteuttajille sitä, että heidän projektissa tuottamansa ohjelmistokoodi myydään julkisesti käytettäväksi — tämä epäilemättä näkyy projektin hinnoittelussa, kun toteuttajakumppani myy projektityönsä lisäksi ”liikesalaisuutensa” eli oikeudet asiantuntijatyönsä tuloksiin.

Väärinkäsitys 5: ”JIT 2015 – Tilaajan sovellukset avoin lähdekoodi” on oikea sopimusmalli, kun projekti tehdään avoimeen lähdekoodiin perustuvalla julkaisujärjestelmällä

Kun julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015) uudistuivat, luotiin sovellushankintoja varten kolme erilaista erityisehtojen liitettä:

  • Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista muulla kuin avoimella lähdekoodilla (JIT 2015 – Tilaajan sovellukset ei-avoin)
  • Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin (JIT 2015 – Tilaajan sovellukset avoin lähdekoodi)
  • Erityisehtoja ketterillä menetelmillä toteutettavista projekteista (JIT 2015 – Ketterät menetelmät)

Kaikki nämä ehdot mahdollistavat avoimen lähdekoodin alustojen käyttämisen, mutta kaksi jälkimmäistä edellyttävät myös lopputulosten julkaisemista avoimena lähdekoodina.

Kun verkkopalveluprojektissa hyödynnetään avoimeen lähdekoodiin perustuvaa julkaisujärjestelmää (WordPress, Drupal, Joomla, Liferay CE), mutta lopputulokset jäävät vain tilaajan omaan käyttöön, tarjoaa sopivat erityisehdot sopimukselle tyypillisimmin ”Tilaajan sovellukset ei-avoin”.

Ja erityisehdot ”JIT 2015 – Tilaajan sovellukset avoin lähdekoodi” tai ”JIT 2015 – Ketterät menetelmät” on syytä ottaa käyttöön vain silloin, kun toimittajan kanssa nimenomaan sovitaan siitä, että projektin lopputulokset julkaistaan ”avoimena lähdekoodina”.

Lue palveluistamme Pyydä tarjous

PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva webinaarimme: B2B-verkkokauppojen eri mallit ja menestystekijät (13.3.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin

Virpi Blom

FM Virpi Blom on verkkopalvelustrategioiden, käyttökokemuksen ja palvelukonseptien asiantuntija. Virpi konsultoi asiakkaitaan strategisten linjausten, konseptoinnin, määrittelyn ja suunnittelun kysymyksissä. Hänen erityisosaamistaan on verkkopalvelujen hyötyodotusten kirkastaminen, positiivisen käyttäjäkokemuksen varmistaminen sekä hankittavien ratkaisujen konseptointi ja määrittely siten, että niin loppukäyttäjien kuin ylläpitäjienkin tarpeet täyttyvät.

Virpin 25-vuotinen kokemus verkkopalvelujen suunnittelusta sisältää satojen internet-, intranet- ja extranet-palvelujen määrittelyä, suunnittelua, toteutusta, käytettävyystestausta ja kehittämistä. Aiemmissa työpaikoissaan hän on mm. toiminut johtavana konsulttina, konsultoinut verkkopalvelujen suunnittelua ja toteutusta lukuisissa eri rooleissa ja vetänyt User Experience -tiimiä.

Asiointipalvelut ja ekstranetit

Autamme digitaalisten asiointikanavien suunnittelussa, määrittelyssä ja kilpailutuksessa. Etsimme asiakasystävälliset itsepalveluratkaisut, virtaviivaiset asiointiprosessit ja kustannustehokkaat teknologiat asiointiin, jäsenpalveluihin ja ekstranettiin.

Lue palveluistamme

Pyydä tarjous

North Patrol lyhyesti

Meitä on kymmenen konsulttia, kaikki kokeneita suunnittelijoita tai teknologia-asiantuntijoita. Vuosittain meillä suunnitellaan ja valmistellaan yli 50 erilaista digipalvelu-uudistusta ja tietojärjestelmähanketta. Asiakkaamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä työhömme (arvosana 9,5/10), ja monet heistä palaavat asiakkaiksi yhä uudestaan.

Lue lisää meistä

Miten erotumme kilpailijoistamme?

  • Digipalveluiden suunnitteluun erikoistuminen

    Olemme erikoistuneet digipalveluiden laadukkaaseen suunnittelutyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Missiomme on auttaa asiakkaita onnistumaan hankkeissaan luomalla mahdollisimman hyvät lähtökohdat toteutusvaiheelle – oli sitten kyse ketterästä toteutuksesta omalla tiimillä tai kumppanin kanssa tehtävästä hankkeesta tai julkisesti kilpailutettavasta urakasta.

  • Emme myy koodausta emmekä lisenssejä

    Moni teknologiakonsultti suosittelee asiakkailleen teknisiä ratkaisuja, joita sama talo myös toteuttaa. Meillä tätä vinoumaa ei ole, koska meiltä ei voi ostaa koodausta tai lisenssejä eikä meillä ole riippuvuuksia teknologiatoimittajiin. Näkökulmamme ohjelmistomarkkinaan on laaja-alainen. Tavoitteena on aina löytää asiakkaalle parhaiten soveltuva ohjelmistoratkaisu, oli se sitten räätälöity ratkaisu, saas-palvelu, avoimen lähdekoodin alusta tai näiden yhdistelmä.

  • Realistisuus ja kaukonäköisyys

    Suunnittelemme digipalveluiden palvelukonsepteja, toteutustapoja ja arkkitehtuureja, jotka kestävät aikaa ja jatkokehittämistä. Me painotamme ratkaisujen toteutuskelpoisuutta, hyvien kumppaniehdokkaiden löytymistä ja kustannusten ennustettavuutta.

Siirry takaisin sivun alkuun