Tämän vuoden viimeinen sisällönhallinta-asiantuntijoiden tapaaminen Tanskassa käsitteli yhtenä pääaiheenaan sisältöjen laadunvalvontaa, ja myös työkaluja joita on tarjolla tähän aiheeseen. Teen tässä artikkelissa lyhyen katsauksen tähän markkinaan ja arvioin niitä syitä miksi etenkin isot organisaatiot käyttävät näitä työkaluja.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
8.11.2016
Erilaisia laadunvalvontatyökaluja (QMS = Quality Management System) on ollut verkkosivustoillekin tarjolla jo todella pitkään. Klassisin toimija lienee ActiveStandards, jota ovat käyttäneet monet North Patrolinkin isoimmat asiakkaat.
Tyypillisesti ActiveStandardsia on käytetty etenkin varsin globaalia liiketoimintaa tekevissä firmoissa, jotka ovat halunneet varmistaa että kaikki sivustot toimivat laadukkaasti ja sisältävät samat sisällöt ja elementit. Viime vuosina nämä työkalut ovat laajentuneet myös analytiikkatyökalujen suuntaan, ja osaavatpa jotkut näistä jopa analysoida mahdollisia Javascript-erroreita sivustoilla.
Ehkä yleisin käyttö on ollut erilainen kielitarkistus, ja ylipäätään sivustojen teknisen toimivuuden tarkkailu. Julkisen puolen organisaatiot ovat toki käyttäneet näitä työkaluja myös saavutettavuuden arviointiin. Etenkin briteissä on ollut erilaisia, tiukkoja säädöksiä julkisten verkkopalveluiden laadusta, joten siksikin merkittävä osa näistä laadunvalvontatyökaluista on briteistä lähtöisin.
Suomessahan ei koskaan ole valtionhallinnossa lähdetty tekemään pakottavia vaatimuksia, vaan toistaiseksi on puhuttu vain suosituksista ja suuntaa-antavista laatukriteereistä.
Viime vuosina laadunvalvontatyökalut ovat myös ryhtyneet puhumaan enemmän ei-teknisestä laadunvalvonnasta, ja osittain nämä työkalut ovatkin laajentuneet hakukoneoptimoinnin ja web-analytiikan alueille. Episerverin lisäosa SiteAttention on hyvä esimerkki työkalusta, jota on vaikea luokitella, koska se tekee osittain laadunvalvontaa sekä auttaa hakukoneoptimoinnissa.
Nykyisin laadunvalvontatyökalujen tyypilliseksi toiminta-alueeksi voisi luokitella nämä asiat:
- sisältöauditoinnit (itse määriteltyjen sääntöjen mukaan)
- kielen oikeellisuuden tarkistukset
- rikkinäisten linkkien ja viittauksien tarkistukset
- Javascript-erroreiden ym. teknisten virheiden tarkastaminen erilaisilla testiajoilla
- palveluiden nopeuden ja vasteaikojen testaaminen, jopa eri puolilla maailmaa olevien palvelimien avulla
- saavutettavuuden testaaminen, jopa erilaisten simulaattoreiden avulla (esim. ruudunlukijan simulointi)
- hakukoneoptimoinnin tarkistuksia (mm. title-tagit, metatagitys, linkitykset, avainsanatiheydet)
Myös työkalujen markkinakenttä on viime vuosina muuttunut aika paljon.
Aiemmin selkeänä markkinajohtajana ollut ActiveStandards tuli ostetuksi jokin aika sitten CMS-firma Crownpeakin toimesta, joten tämä voi vaikuttaa jonkin verran markkinaan, vaikkakin ActiveStandards on vakuuttanut jatkavansa toimintaa myös itsenäisenä työkaluna.
Pohjoismaissa ActiveStandards on jo pitkään kuitenkin kohdannut kovaa kilpailua. Etenkin Siteimprove on palvelu, jota käyttävät Suomessakin monet organisaatiot. Siteimproven asema Pohjois-Euroopassa vaikuttaakin vahvalta.
Eri työkalut ovat myös erikoistuneet hieman eri asioihin. Moni Siteimproven kilpailija on erikoistunut todella globaalien sivustokokonaisuuksien analysointiin. Esimerkiksi brittiläinen LittleForest on tällainen erittäin globaalien kokonaisuuksien analysointiin erikoistunut palvelu.
On myös syytä todeta, että laadunvalvontaan voi suhtautua useilla eri tavoilla. Perinteinen laadunvalvonta on melko lailla ”peruutuspeiliin katsomista”, eli jälkikäteen tapahtuvaa moderointia ja virheiden korjaamista. Tällainen jälkikäteen tapahtuva tarkastaminen vaatii resursseja, ja on väistämättä enemmän ”kriisinhallintaa” kuin oman organisaation digitaalisen osaamisen proaktiivista kehittämistä.
Moni organisaatio toivoisi sisällöntuotannon valvonnan ja ohjaamisen tapahtuvan enemmän etukäteen, ja siksi myös tälle alueelle on syntynyt tarjontaa. Yksi kiinnostavimmista tuttavuuksista on GatherContent, jonka sovellukseen ja asiakkaisiin tutustuimme Tanskassa. GatherContent on hyvin pitkälle viety web-sisältöjen suunnittelutyökalu, joka integroituu myös erittäin hyvin suosituimpiin julkaisujärjestelmiin (WordPress, Drupal ja pitkä lista muita). GatherContentin avulla voi kerätä kommentteja muilta, säätää hyväksyntätyönkulkuja sekä hallita omaa julkaisukalenteria. GatherContenttia käyttävät monet tunnetut suuret organisaatiot, ml. mediayhtiöitä. Yhtiö toimii Lontoossa 16 hengen voimin ja kehittää palveluaan aktiivisesti. Halvimmillaan GatherContentin saa käyttöönsä noin 60 euron kuukausimaksulla.
Jos omien sisältöjen laadunvalvonta kiinnostaa, niin ensin kannattaakin miettiä missä vaiheessa sisältöjen tuotantoprosessia haluaa ryhtyä valvontaa ja ohjausta tiukentamaan. Tuotantoprosessissa vai julkaisun jälkeen? Vasta tämän jälkeen kannattaa miettiä voisiko joku työkalu olla ratkaisu tähän haasteeseen.
PS. Vuonna 2022 teimme perusteellisen selvityksen suosituimmista analytiikan työkaluista: Web-analytiikka – työkalut ja järjestelmät Suomessa.
Teknologiavalinta on vuosikymmenen investointi
Teknologiaratkaisuissa ei kannata tehdä valintojaan kuumimpien trendien mukaan, vaan soveltuvuuden, skaalautuvuuden, ylläpitokokemuksen, yhteensopivuuden ja elinkaarikustannuksien ehdoilla. North Patrol auttaa näkemään teknologiavaihtoehtojen plussat ja miinukset puolueettomasti, konkreettisesti ja kaukonäköisesti.
PS. Sinua voisi kiinnostaa tulossa oleva ilmainen webinaarimme: Digitaaliset asiointipalvelut – Erilaiset konseptit ja toteutuksen eri vaihtoehdot (11.12.2024 klo 10:00). Ilmoittaudu webinaariin
