Hallitus antoi eduskunnalle 22.6.2016 esityksen julkisia hankintoja säätelevän hankintalain uudistuksesta. Lakiesityksen mukaan mm. tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousisi nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon. Tämä on varsin mielenkiintoista myös intranet-hankintojen kannalta.Aiheutuuko muutoksesta parempia vai huonompia intranet-projekteja? Molemmat ovat mahdollisia. Pohdin tässä postauksessa kynnysarvon muutoksen mahdollisia vaikutuksia.
North Patrol on suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto. Suunnittelemme, autamme teknologiavalinnoissa, kilpailutamme. Emme myy toteutusprojekteja, emmekä lisenssejä, olemme aidosti asiakkaan puolella.
Päivitys 4.1.2017: Uusi hankintalaki on saanut presidentin hyväksynnän 30.12.2016 ja tullut voimaan 1.1.2017. Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousi lakiesityksen mukaisesti aiemmasta 30 000 eurosta 60 000 euroon. Tässä blogipostauksessa kommentoitiin ko. lakiesitystä 7.7.2016.
Hieman taustaa
Kansallinen kynnysarvo tarkoittaa sitä, että mikäli hankinnan arvo ylittää ko. summan, on hankinta kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Käytännössä tällöin tarjouspyyntö julkaistaan Hilmassa ja kuka tahansa toimija voi osallistua kisaan. Laki julkisista hankinnoista määrittelee mm. että avoimella menettelyllä (joka on tyypillisin tapa verkkopalveluhankinnoissa) toteutettavan hankinnan tarjousten arviointikriteerit on esitettävä tarjouspyynnössä, ja toteuttajavalinta tehdään ainoastaan tarjousdokumenttien perusteella, tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien pohjalta. Julkisen hankinnan hankintapäätöstä ei voi tehdä ”synkkaako kemiat” -metodilla.
Markkinaoikeuteen joutumisen pelosta ja kiireeseen vedoten moni julkinen toimija haluaisi vältellä hilmaamista ja hankinta pyritään painamaan alle 30 000 euron kynnysarvon. Tällöin hankintalaki ei säätele hankintaa ja sen voi periaatteessa tehdä vaikka fiiliksen mukaan. (Toki useimmilla organisaatioilla on omia hankintarajoja ja -säädöksiään, eikä kuka tahansa virkamies voi hankkia mitä tahansa 29 999 eurolla fiiliksen mukaan.)
(Lisää julkisen hankinnan kiemuroista voi lukea mm. North Patrolin Verkkopalvelun hankinta julkishallinnossa -oppaasta.)
30 000 euron intranet-hankinta?
Kynnysarvo koskee yhtä palvelua tai tavaraa. Intranetin toteutuksen hankinnoissa harvoissa päästään alle 30 000 euron. On toki näitäkin tapauksia tullut vastaan. Esimerkiksi pienehkö julkinen toimija on hankkinut Office 365 -lisenssit jo aiemmin, ja nyt sen päälle hankitaan valmiiksi konseptoitu intranet-tuotteistus alle 30 000 e:lla tai hyvin yksinkertainen kasaan kliksuteltu intranet, ilman suurempia räätälöintejä. Jos tällainen lopputulos sattuu vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, diilihän on oikein hyvä. Esimerkki onnistuneesta casesta on vaikkapa Liikenneturvan intranet.
Uhkana on, että jos hankinta päätetään tehdä hilmaamatta, saatetaan luistaa myös huolellisuudesta tarjouspyyntödokumenttien valmistelun kanssa. Pyydetään nopeasti tarjouksia epämääräisillä spekseillä, saadaan läjä täysin vertailukelvottomia ei-yhteismitallisia tarjouksia – ja tarjousten arvioinnissa meneekin sitten enemmän aikaa ja rahaa kuin hilmatussa tarjouskisassa. Pahimmassa tapauksessa tarjouskilpailu pitää tehdä toiseen kertaan, paremmalla valmistelulla.
Vaikka O365-projektien hinnat on poljettu viimeisen vuoden aikana todella alas ja alle 30 000 euron budjetti voi olla joillekin toimijoille hyvinkin realistinen, pitää mukaan hankinnan arvoon laskea mm. myös ylläpito. Sitä on hankala eriyttää ja kolmekymppiä hupeneekin sitten nopeasti, kun kaikkia eri osasia aletaan laskemaan yhteen.
Kun raja tulee vastaan, samalta toteuttajalta ei voikaan enää ostaa tukea sisällönsuunnittelutyöhön, kouluttamiseen taikka käyttöönottoon. Tällöin toteuttajan antama tuki intranet-hankkeelle jää todella köykäiseksi ja vajavaiseksi. Pieni ostobudjetti vaatii ostajalta hirveästi omia resursseja ja vastuunottoa esim. suunnittelusta, käyttöönotosta ja projektipäällikkyydestä. Jos omia resursseja ja/tai osaamista ei ole, jää intranet torsoksi, ja ajaudutaan klassiseen ”ei sitä kukaan käytä, ei sieltä mitään löydä” -tilanteeseen.
60 000 euron intranet-hankinta?
No mutta, jos kansallinen kynnysarvo tuplaantuisi hallituksen esityksen mukaisesti kuuteen kymppiin, se antaisi edellä kuvattuun tilanteeseen loistavasti liikkumavaraa. Samalta toteuttajalta voitaisiin ostaa lisää tukea ja työtä tarpeen mukaan. Mahtavaa!
Tulisiko intraneteistä tällöin parempia? Mahdollisesti kyllä, ainakin näiden pienten toimijoiden tapauksessa. Joka tapauksessa siitä hyötyisivät pienet julkiset organisaatiot, jotka ovat pelänneet hilmaamista tai heillä ”on ollut kiire”. Toisaalta uhkana on edelleen ajan ja rahan polttaminen hankinnassa säheltämiseen.
Toisaalta kansallisen kynnysarvon tuplaantuminen voisi läskistää toimittajien tarjouksia, kun hankinnan arvon ei tarvitsekaan sulahtaa alle kolmenkympin. Toimittajaa voi houkuttaa tarjota jo valmiiksi isompaa projektia. Ei välttämättä huono asia, jos saman toteutustyön hintaa ei nosteta, vaan tarjotaan enemmän kaivattua asiantuntijatukea esim. sisällönsuunnitteluun ja käyttöönottoon kuin aiemmin. Sehän vain parantaisi lopputulosten laatua!
Huomionarvoista kuitenkin on, että monet julkiset organisaatiot ovat suuria ja monimutkaisia. Niille ei millään osteta intranetin toteutusta 30 000 eurolla, eikä välttämättä sillä 60 000 eurollakaan. Monia uusi 60:n raja tullee silti varmasti houkuttelemaan. Jätetään hilmaamatta ja pidetään budjetin katto 60 000 e:ssa. Ja sitten saatetaankin olla samojen uhkien äärellä kuin pienemmät organisaatiot nyt: tehdään hankinta vasurilla ja/tai toteuttajilta ei voida ostaa riittävästi tukea.
Yhteenveto
Saadaanko uuden hankintalain avulla parempia introja? Pienille julkisille toimijoille mahdollisesti joo; ainakin shoppailun pelivaraa tulee enemmän. Suurten kannattaa edelleen hilmata. Jollei kaikkien.
Uusi hankintalaki tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Tällä hetkellä kynnysarvon muutos on vasta hallituksen esitys.
